Kainuun Sanomien 4.6.2021 julkaisemassa haastattelussani (1) nostin esille Kainuun kuntien yhteistyön tarpeen. Avaan tässä blogissa tarkemmin ehdotuksiani ja ajatusteni taustaa. Kainuun yhteistyöstä keskustelu on ajankohtaista juuri nyt. Kuntavaaleissa valitut kunnanvaltuutetut ovat myös se joukko, josta Kainuun liiton päättäjät eli maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenet valitaan. Maakunnan liitot ovat osa kuntahallintoa.
Kuntavaaleilla on merkitystä
Suomessa on paikallishallinnolla hyvin vahva asema; kuntien itsehallinto on itseasiassa kuntalaisten itsehallintoa paikallisten asioiden hoitamisessa. Tämä unohtuu liian helposti, sillä kuntien lakisääteiset tehtävät ja suuri osa niiden rahoituksestakin tulevat valtiolta. On turha pelätä, että kuntien merkitys häviäisi senkään jälkeen, kun sote-uudistuksella näiden palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Kunnilla säilyy ja korostuu alueensa kehittäminen eli elinvoimatehtävät. Kunnille on myös siirtymässä lisävastuuta työllisyyden hoidossa.
Kainuun kunnissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut maan alhaisimpia. Tämä kielinee siitä, että täällä kaikki eivät usko äänestämisellä olevan merkitystä. Vastaikään julkaistun kuntabarometrin mukaan kainuulaisilla näyttääkin olevan myös muita kielteisempi näkemys tulevaisuudesta. Tämä asetelma olisi hyvä murtaa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa, periksi antaminen tai passiivisuus eivät paranna tulevaisuutta, jos siinä nähdään haasteita. Toisaalta en edes näe, että Kainuun tulevaisuus oli muita alueita huonompi. Työllisyystilastoista esimerkiksi näkyy, että Kainuun viime vuosien kehitys on ollut muuta maata selvästi vahvempaa. Kehitys on jo kääntynyt parempaan ja uusia mahdollisuuksia on.
Tietenkin Kainuussa on tulevaisuuden haasteita ja tarvitsemme vahvaa kehitystahtoa. Voi nostaa esiin vaikka juuri äsken julkaistut MDI:n väestöennusteet. Niissä Kainuun väkimääräksi vuonna 2040 lasketaan noin 60 000. Meillä Kainuun liitolla on ehdotus väestötavoitteeksi asetettu 70 000 tasolle. Ei väestön väheneminen ole Kainuulle mikään kuolinisku, mutta vahvempi väestökehitys antaa paremmat edellytykset hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämiselle.
Kun väestörakenteessa ikäihmisiä on huomattavasti enemmän kuin nuoria ja syntyvyyskin kuten koko maassa ennätysalhainen, mainittu tavoite on radikaali. Tulevilta 20 vuodelta vaaditaan huomattavasti parempaa työllisyys- ja talouskehitystä. Se taas tapahtuu vain, jos kaikki merkittävät investointimahdollisuudet saadaan toteutumaan. Kun työvoimareservi ovat huvenneet työvoimapulan selättämiseksi, tarvitaan myös opiskelu- ja työperäistä maahan muuttoa Kainuuseen pysyväksi väestöksi.
On voimien kokoamisen aika
Kainuussa tarvitaan parempaa sisäistä yhteistyötä. Maakunnan kehitys on liian kahtiajakautunutta, vaikka kehityspotentiaalia on koko alueella. Nykyiseen Kainuu-ohjelmaan on kirjattu keskeiseksi arvolähtökohdaksi koko Kainuun mahdollisuuksien hyödyntäminen. Monesti on myös heitetty esiin ajatus, että ”Kainuussa olisi toimittava kuin yhtenä kuntana”. Tätä ajatusta on hyvä pohtia myös kuntavaalikentillä; valitaanhan Kainuun liiton päätöksentekijät kunnanvaltuutetuista kuntavaalien tulosten perusteella.
Yhdeksi kunnaksi yhdistyminen ei ole tavoiteltavaa, sillä tällöin Kainuu menettäisi maakunnille kuuluvat tehtävät ja ennen kaikkea päätösvallan omista käsistään. On vahvat merkit siitä, että sote-uudistus etenee nyt maakuntapohjalta. Sen sijaan monialaisten maakuntien syntyminen ei tapahdu tällä eduskuntakaudella.
Haluan nostaa pohdittavaksi kaksi konkreettista vaihtoehtoa, jotka voidaan toteuttaa ilman uusia organisaatioita, jos päättäjillä on tahtoa. Ensinnäkin kannattaa muistaa, että Kainuun liitto on nimenomaan kuntien keskinäinen liitto, jolle kunnat voivat antaa yhdessä päättäen tehtäviä ja resursseja niiden hoitoon. Tämä mahdollisuus on kirjattu Kainuun liiton perussopimukseen (2). Kyse olisi siis liitolle uusista tehtävistä, jotka ovat nykyisiä kuntien järjestämisvastuulla olevia tai vapaaehtoisia tehtäviä.
On toinenkin mahdollisuus hyödyntää Kainuun liittoa. Se liittyy maakunnan liiton rooliin kuntien lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena. Kainuu-ohjelman valmistelun yhteydessä on kuntien ja muidenkin sidosryhmien kesken sovittava yhteisistä kehittämislinjauksista, joita omia resursseja kohdentamalla voidaan toteuttaa. Kainuun liiton toiminnassa se voisi merkitä liiton kautta kulkevien EU- ja kansallisten hankerahoitusten tietoista keskittämistä tai Kainuun liitolle annettavaa lisärahoitusta tiettyjen elinvoimatehtävien vahvistamiseksi. Aluekehityslaki (3) antaa mahdollisuudet tällaiselle Kainuu-sopimukselle.
Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia yhteistyölle on – tarvitaan aitoa tahtoa.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
—
Lähteitä:
- https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/yhteistyo-ratkaisu-kainuun-ongelmiin-maakunta-voisi-toimia-kuin-yhtena-kuntana-200761425/
- https://kainuunliitto.fi/paatoksenteko-ja-hallinto/hallinto/
-
Kainuun liiton perussopimus:
5 § Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät
Kainuun liitto edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Se edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa ja valvoo maakunnan asukkaiden ja kuntien etuja. Tämän toteuttamiseksi liitto toteuttaa hankkeita ja tekee tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja edunvalvontatyötä toimien jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien yhteistyöelimenä.
Kuntayhtymän tehtävänä on:
-
- Toimia Kainuussa aluekehityslainsäädännön tarkoittamana aluekehitysviranomaisena;
- toimia maankäyttö-, rakennuslain tarkoittamana maakunnan suunnitteluviranomaisena;
- vastata alueen yleisestä kehittämisestä maakunnassa sekä edistää suunnitelmien toteuttamista sekä toteuttaa rahoitus- ja rakennerahastolain mukaiset EU-ohjelmien suunnittelu- ja toimeenpanotehtävät;
- vastata muulla lainsäädännöllä maakunnanliitolle määrätyistä tehtävistä ja jäsenkuntien sille antamista tehtävistä;
- valvoa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan politiikan tasolla, minkä onnistumiseksi Kainuun liitto luo ja hoitaa yhteistyötä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella;
- huolehtia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla maakunnan positiivisesta tunnettavuudesta yhdessä toisten toimijoiden kanssa ja
- hoitaa jäsenkuntien sille erikseen yhteisesti hoidettavaksi osoittamat tehtävät.
Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
-
Hallituksen esitys HE 47/2021 vp (Aluekehityslakiesitys)
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi
28 §
Yhteistyösopimukset
Alueiden kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan laatia yhteistyösopimuksia valtion, maakunnan liiton, kunnan, toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvien muiden viranomaisten ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen sopimusten yhteensopivuuden varmistamiseksi maakuntaohjelman kanssa asianomaista maakunnan liittoa tulee kuulla sopimuksen valmistelun yhteydessä, ellei se ole itse sopimusosapuoli.