Energiaunionin tilaa vuonna 2023 koskevassa katsauksessa Euroopan komissio tutkii, miten EU on vastannut kahtena viime vuotena vallinneeseen ennennäkemättömään energiakriisiin, ja arvioi vihreän siirtymän tilannetta kansallisella, Euroopan ja maailmanlaajuisella tasolla. Lisäksi komissio esittää haasteet ja mahdollisuudet, joita Euroopalla on edessä, kun se pyrkii vuosien 2030 ja 2050 kunnianhimoisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin.
Katsauksessa kuvataan, kuinka EU reagoi kollektiivisesti ja tehokkaasti Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen sekä siihen, että Venäjä käytti energiatoimituksia aseena: EU nopeutti siirtymistä puhtaaseen energiaan, monipuolisti energiatoimituksia ja pyrki säästämään energiaa. REPowerEU-suunnitelman ja useiden kiireellisesti annettujen lainsäädäntötoimenpiteiden avulla Eurooppa onnistui välttämään energian toimitushäiriöt, lieventämään energiamarkkinoihin, hintoihin ja kuluttajiin kohdistunutta painetta sekä edistämään koko energiajärjestelmänsä rakenneuudistusta. Tämä toteutettiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevalla lainsäädännöllä sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.
EU on valmiina varmistamaan energiaturvallisuutensa talvella 2023–2024: kaasuvarastojen täyttö on koordinoitu hyvin, energian tuontireittejä ja energiainfrastruktuuria on monipuolistettu, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen on investoitu ja lisäksi on toteutettu yhteisiä toimia energian kysynnän vähentämiseksi.
Energiaunionin tilaa koskevat avainluvut:
- EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenivät vuonna 2022 noin 3 prosenttia – vuoteen 1990 verrattuna vähennys on jo 32,5 prosenttia.
- EU vähensi merkittävästi riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista: se lopetti hiilen tuonnin asteittain, vähensi öljyn tuontia 90 prosenttia ja vähensi kaasun tuontia 155 miljardista kuutiometristä vuonna 2021 noin 80 miljardiin kuutiometriin vuonna 2022 ja arviolta 40–45 miljardiin kuutiometriin vuonna 2023.
- EU vähensi kaasun kysyntää yli 18 prosenttia viiden edellisen vuoden tasosta, eli kaasun kulutus väheni noin 53 miljardia kuutiometriä.
- Kaasuvarastot täytettiin 95 prosenttiin kapasiteetista ennen talvea 2022–2023, ja tällä hetkellä niiden täyttöaste on yli 98 prosenttia.
- EU:n energianhankintafoorumi järjesti kolme kaasun yhteisostokierrosta, joissa kerättiin yhteen 44,75 miljardin kuutiometrin edestä kysyntää ja saatettiin se yhteen 52 miljardin kuutiometrin toimitustarjouksen kanssa.
- Vuonna 2022 otettiin myös käyttöön ennätysmäärä uutta aurinkosähkökapasiteettia (+ 41 GW). Määrä on 60 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021 (+ 26 GW). Uutta maa- ja merituulivoimakapasiteettia otettiin käyttöön 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
- Sähköstä 39 prosenttia tuotettiin vuonna 2022 uusiutuvilla energialähteillä, ja toukokuussa tuuli- ja aurinkoenergian käyttö ylitti ensimmäistä kertaa fossiilisten polttoaineiden käytön EU:n sähköntuotannossa.
- Lainsäädäntöön kirjattiin, että uusiutuvan energian vähimmäistavoitteena on 42,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä mutta toiveena jopa 45 prosenttia. Myös energiatehokkuustavoitteita nostettiin, jotta energian loppukulutusta voitaisiin vähentää 11,7 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tulevat haasteet ja mahdollisuudet
Vaikka energiakriisin pahimmat vaikutukset saattavat olla jo takanapäin, katsauksessa kuitenkin korostetaan, että itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. EU:n on jatkossakin varmistettava kohtuuhintainen, luotettava ja helposti saatavilla oleva energia kotitalouksille ja parannettava teollista ja taloudellista kilpailukykyään tukemalla investointeja puhtaaseen teknologiaan.
Kaasun hintahuippu saavutettiin elokuussa 2022, jolloin hinta oli 294 euroa/MWh, mutta tammi-kesäkuussa 2023 hinnat olivat keskimäärin enää 44 euroa/MWh. Sähkön hinta oli korkeimmillaan 474 euroa/MWh elokuussa 2022 ja laski tammi-kesäkuussa 2023 keskimäärin 107 euroon/MWh. Komissio kiinnittää edelleen erityistä huomiota kansalaisten ja teollisuuden energian hintoihin. Se on julkaissut energiaköyhyyttä koskevan suosituksen ja edesauttanut yhteisen julistuksen antamista kuluttajansuojan parantamisesta energia-alan keskeisten sidosryhmien keskuudessa.
EU:lla on nyt käytössään vankka lainsäädäntökehys. Seuraavaksi EU-maiden on pantava täytäntöön yhteiset sitoumuksensa, jossa kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ovat keskeinen väline.
Jo nyt on nähtävissä, että toimia on nopeutettava merkittävästi. Koska vuotuinen kasvu on ollut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 0,67 prosenttiyksikköä, EU:n uuden vuotta 2030 koskevan 42,5 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampaa kasvua tulevina vuosina. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tasaisesti joka vuosi, mutta vauhtia on kiihdytettävä ja vuotuiset vähennykset on lähes kolminkertaistettava, jotta vuodelle 2030 asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa korostetaan, kuinka tärkeää uudessa maailmanlaajuisessa energiatilanteessa on parantaa EU:n kilpailukykyä ja teollisuuden johtoasemaa ja erityisesti saada hyväksyttyä sähkömarkkinoiden rakennetta, nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä ja kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä koskevat lainsäädäntöehdotukset. Näillä ehdotuksilla täydennetään 55-valmiuspakettia ja tuetaan puhtaiden energialähteiden, verkkojen ja vakaiden markkinoiden kehittämistä kaikkialla Euroopassa. Äskettäin käynnistetyt puhdasta siirtymää koskevat vuoropuhelut teollisuuden kanssa ovat tärkeä väline lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä investointiesteiden ja osaamisvajeiden kaltaisten pullonkaulojen tunnistamisessa ja poistamisessa. Komissio tekee myös yhteistyötä EU-maiden kanssa, jotta fossiilisten polttoaineiden tuet voitaisiin poistaa asteittain käytöstä mahdollisimman pian, sillä ne ovat edelleen merkittävä este puhtaaseen energiaan siirtymiselle ja jarruttavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Tausta
Energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa, joka julkaistaan vuosittain, on vuonna 2023 kolme osaa. Ensimmäisessä osassa kuvataan, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiset korkeat ilmasto- ja ympäristötavoitteet muodostivat perustan EU:n kriisinhallintastrategialle sekä kasvu- ja kilpailukykystrategialle. Toisessa osassa analysoidaan energiaunionin täytäntöönpanon tilannetta energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta käyttäen perustana komission arviointia, joka koskee EU-maiden kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia käsitteleviä edistymiskertomuksia. Kolmannessa osassa käsitellään EU:n energiajärjestelmän ja energiapolitiikan tulevia haasteita.
Lisätietoa
Tietokooste: EU:n energiaunionin tila 2023
Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023
Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 – 28 maakatsausta
Ilmastotoimien edistymistä koskeva kertomus 2023
Sitaatit
Tämänvuotisessa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa korostuu kaikkien eurooppalaisten viime vuonna osoittama sitoutuminen ja päättäväisyys selviytyä energiakriisistä yhdessä. Toimemme – yksilöinä ja yhdessä – auttoivat välttämään pahimmat vaikutukset, joita Putinin sodalla Ukrainaa vastaan ja energiatoimitusten käyttämisellä aseena olisi voinut olla. Katsauksen havainnot osoittavat, että REPowerEU-suunnitelma kantaa hedelmää: Siirtyminen puhtaaseen energiaan, energiatoimitusten monipuolistaminen ja energiatehokkuus ovat avain energiaturvallisuuden lisäämiseen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Energia-asioista vastaava komission jäsen Kadri Simson – 24/10/2023
Lähde: Euroopan komission verkkosivut