EU-parlamentti hyväksyi kantansa sääntöihin, joilla pyritään hallitsemaan tekoälyn riskejä ja edistämään sen eettistä käyttöä. Parlamentin jäsenet voivat nyt aloittaa neuvottelut lain lopullisesta muodosta neuvoston kanssa. Laki pyrkii varmistamaan, että tekoälyn käyttö Euroopassa tapahtuu kansalaisten oikeuksia kunnioittaen ja EU:n arvojen mukaisesti, eli ihmisen valvomana, syrjimättömästi ja yksityisyyden suojan huomioiden. (14.6.-23)
Kielletyt käyttötavat
Säädös asettaa riskiperusteisia velvoitteita palveluntarjoajille tekoälyn eri käyttökohteiden riskitason mukaan. Tietyt käyttötavat, joiden riskitaso on korkein, kielletään kokonaan. Neuvottelukannassaan mepit lisäsivät kiellettyjen käyttökohteiden listalle uusia kohtia:
– biometrinen etätunnistaminen julkisilla paikoilla reaaliajassa
– biometrinen etätunnistaminen jälkeenpäin, paitsi viranomaiskäytössä vakavien rikosten tutkimiseksi ja tuomioistuimen ennakkoluvalla
– arkaluonteisiin ominaisuuksiin (esim. sukupuoleen, etnisen taustaan, kansalaisuuteen, uskontoon tai poliittiseen kantaan) perustuva luokittelu
– ennakoiva poliisitoiminta eli rikosten ennustaminen profiloinnin, sijainnin tai aiemman käytön perusteella
– tunteiden tunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvonnassa, rajavalvonnassa, työpaikoilla tai oppilaitoksissa
– kasvokuvien tai valvontakameramateriaalin laajamittainen ottaminen (”scraping”) verkkosivuilta kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi.
Riskialttiit käyttötavat
Mepit haluavat, että korkeariskisiin käyttökohteisiin luetaan tekoälyjärjestelmät, jotka aiheuttavat merkittävän uhan ihmisten terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille tai ympäristölle. He ehdottavat, että korkeariskiseen tekoälyyn lasketaan järjestelmät, jotka pyrkivät vaikuttamaan äänestämiseen ja vaaleihin. Lisäksi korkeariskisiksi järjestelmiksi katsottaisiin sosiaalisen median suosittelujärjestelmät yli 45 miljoonan käyttäjän alustoilla.
Velvoitteita sisältöä luovalle tekoälylle
Parlamentin kannan mukaan yleiskäyttöisen tekoälyn pohjalla olevien mallien kehittäjien on arvioitava ja ehkäistävä niihin liittyviä riskejä ja rekisteröitävä mallit EU-tietokantaan ennen niiden laajaa julkaisua.
He ehdottavat myös räätälöityjä sääntöjä generatiiviselle (eli sisältöä tuottavalle) tekoälylle, kuten ChatGPT:lle, jonka tuotokset on merkittävä selkeästi ja joka ei saa tuottaa laitonta sisältöä. Selkeillä merkinnöillä on tarkoitus estää myös tekoälyn luomien kuvien levittäminen aitoina.
Lisäksi kehittäjien tulisi julkaista tiivistelmä tekijänoikeuksien suojaaman sisällön käytöstä tällaisen mallin kouluttamisessa.
Tukea eettisille innovaatioille, suojaa perusoikeuksille
Tekoälyinnovaatioiden vauhdittamiseksi ja pienyritysten tueksi mepit ehdottavat lakiin poikkeuksia tutkimukselle ja avoimen lähdekoodin tekoälykomponenteille. Lisäksi laki edistää ns. hiekkalaatikkoja eli julkishallinnon luomia kokeiluympäristöjä, joissa tekoälyjärjestelmää voidaan testata ennen sen laajempaa käyttöönottoa.
Parlamentti haluaa kannassaan myös antaa kansalaisille yleisen oikeuden valittaa kansallisille viranomanisille tekoälyjärjestelmästä, joka rikkoo sääntöjä. Lisäksi kansalaisilla olisi oikeus saada selitys korkeariskisen tekoälyn päätöksistä, jotka vaikuttavat merkittävästi heidän perusoikeuksiinsa. Mepit myös laajensivat lakiin kuuluvan tekoälyviraston roolia. Se valvoisi sääntöjen noudattamista Euroopassa.
Yhteystiedot:
Niina SALORANTA
Lehdistötiedottaja, Helsinki