Itärajan hankalaan tilanteeseen etsitään yhdessä uusia ratkaisuja
Suomen itäraja on Euroopan unionin pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota on muuttanut raja-alueiden toimintaympäristöä ja asettanut ne monella tapaa epäsuotuisaan asemaan. Syksyllä 2024 toimintansa aloittaneessa itärajan siirtymävaiheen strategiahankkeessa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi sekä halutaan vaikuttaa tulevan EU-ohjelmakauden rahoitukseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima siirtymästrategiahanke on tärkeä kaikille mukana oleville maakunnille, joita yhdistää tarve vahvistaa alueen elinvoimaa ja päästä yli itärajan sulkeutumisen aiheuttamista haasteista. Hankkeen tulosten avulla voidaan nostaa esiin EU:n ulkorajalla sijaitsevien maakuntien geopoliittista asemaa ja merkitystä, ja miksi on äärimmäisen tärkeää turvata riittävä rahoitus näiden alueiden kehittämiseen niin sosiaalisesta, taloudellisesta kuin infrastruktuurinkin näkökulmasta, unohtamatta kokonaisturvallisuusaspektia.
Käytännön työtä hankkeessa on tekemässä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, joka on laatimassaan materiaalissa jo antanut omia, alustavia suosituksiaan niin EU:lle, kansalliselle tasolle, itäiselle raja-alueelle kuin maakunnillekin.
Helsingissä käytiin keskustelua alustavista suosituksista
Itärajan maakunnat kokoontuivat Helsingissä keskiviikkona 9.4.2025 keskustelemaan OECD:n Suomen itärajalle yhteisesti sekä kullekin maakunnalle erikseen ehdotetuista alustavista strategiasuosituksista. Kainuun liitosta mukana olivat kansainvälisistä asioista vastaava aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara ja ennakointityöstä vastaava erityisasiantuntija Henna Sormunen.
Suosituksiin oli ollut mahdollista tutustua ja niitä kommentoida ennakkoon kirjallisesti. Myös yhteisessä tilaisuudessa kullakin maakunnista oli mahdollisuus esittää omat, ennakkoon valmistellut kommenttipuheenvuoronsa. Tilaisuuden tavoitteena oli käydä avointa keskustelua siitä, miten maakunnat voivat kehittää strategioitaan, ja saada konkreettista palautetta, jonka perusteella OECD voi tarkentaa ja täydentää suosituksiaan.
Saatujen toimenpidesuositusten aiheet leikkaavat läpi koko yhteiskunnan, käsittäen niin talouden monipuolistamisen ja resilienssin, työmarkkinat ja osaamisen kehittämisen, infrastruktuurin ja yhteydet, ympäristön kestävyyden, turvallisuuden ja varautumisen sekä monitasoisen hallinnon.
Katja Sukuvaara toteaa itärajan maakuntien yhteisen tapahtuman olleen hyödyllinen ja mielenkiintoinen. OECD:n luonnoksessa esitetyt asiat ovat Kainuun liitolle tuttuja, mutta OECD:n vankka asiantuntemus ja yhteisen, strategisen lähestymistavan kautta saatava laajempi näkökulma tuovat lisäarvoa kehittämistyölle. Tietysti on myös aina hyödyllistä käsitellä asioita yhdessä kollegoiden kanssa. Näin saadaan aina tuoreita ajatuksia ja lisää harteita kunkin osallistuvan tahon toimintaan.
Kainuun kannalta erittäin tärkeitä ja tulevaisuuteen toivoa antavia ehdotuksia ovat muun muassa suositus perustaa koheesiopolitiikasta erillinen EU-rahoitusinstrumentti vastaamaan itärajan alueiden erityishaasteisiin, sekä suositus perustaa erityistalousalue tukemaan raja-alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ehdotus itärajan kysymyksiin nimetyn erityislähettilään nimittämisestä on myös Kainuun näkökulmasta kannatettava aloite, ja tämä asia onkin etenemässä, kun pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt kauppaneuvos Harri Bromania toimimaan Itä-Suomen erityisedustajan tehtävässä. Alustavat suositukset korostavat myös Kainuun aluetalouden kannalta äärimmäisen tärkeitä kriittisiä menestystekijöitä, kuten sähkön kantaverkon sekä digitaalisten ja logististen yhteyksien parantaminen.
Hankkeen toteuttaminen ja suositusten työstäminen jatkuu. Lopullisten OECD:n suositusten on luvattu valmistuvan kesäkuussa 2025 niistä saatu palaute huomioiden. Valmis materiaali tulee sisältämään myös suosituksia perustelevia esimerkkejä ja laajennettuja kuvauksia. Koko hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Hanke pähkinänkuoressa
Itärajan siirtymävaiheen strategiahankkeessa on mukana kahdeksan maakuntaa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.
Rahoitus hankkeelle tulee Euroopan komission teknisen tuen välineestä (TSI) ja hanketta koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen tuloksena laaditaan itäiselle Suomelle yhteinen siirtymästrategia (Transition Strategy For Eastern and South-East Finland’s Border Regions and Areas) sekä maakuntakohtaiset strategiat.
Siirtymästrategian laatiminen kytkeytyy hallituksen käynnistämiin pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmiin, joissa edistetään alueiden mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista.
Lisätietoa
TEM tiedote 26.3.2024: Yhteishankkeessa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi
Karjalainen: Hallitus aikoo nimittää entisen EK-pomon Itä-Suomen erityisedustajaksi | HS.fi
