Kainuun lottamuistomerkin paljastus 6.12.2021 / maakuntajohtaja Pentti Malisen puhe

Arvoisa juhlayleisö!

Vuonna 2021 on kulunut sata vuotta lottajärjestön perustamisesta.  Nyt on viimeisiä hetkiä kiittää lottajärjestössä palvelleita. Heidän joukkonsa harvenee päivä päivältä.

 

Merkkivuotta on vietetty monin tavoin järjestämällä erilaisia tapahtumia ympäri Suomea, kartuttamalla sähköistä lottagalleriaa, esittelemällä uutta kuvamateriaalia lottajärjestöstä ja sen jäsenistä sekä avaamalla Lottamuseon täysin uudistetut näyttelyt. Lotta Svärd  -järjestön 100-vuotisjuhla huipentui sunnuntaina 10.10. ”Rakkautta yli sukupolvien”- juhlamessuun  Helsingin tuomiokirkossa. Juhlamessun kunniavieraita olivat lotat ja pikkulotat, joita oli saapunut messuun parisen sataa saattajiensa kanssa. Tilaisuutta kunnioittivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä rouva Jenni Haukio, joka juhlavuoden suojelijana piti juhlamessun saarnan.

Hyvät kuulijat!

Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944. Jäseniä järjestössä oli enimmillään jopa 240 000, joista 8-17 –vuotiaita pikkulottia lähes 50 000. Myös Kainuussa naiset perustivat kunta- ja kyläkohtaisia Lotta Svärd -yhdistyksiä. Innostus on ollut valtavaa. Vuonna 1938 Kainuun yhdistyksissä oli noin 1 800 jäsentä. 

Tänään heitä ei ole enää monta. Kuluvanakin vuonna moni veteraanien ja lottien joukosta on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Lottia Kainuussa on noin 30 ja pikkulottia noin 50.

Rauhan aikana yksi lottajärjestön tärkeimmistä tavoitteista oli tarjota koulutusta jäsenilleen. Koulutuksen avulla lottajärjestö onnistui luomaan organisaation, jolla oli toimintavalmiudet sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Sota-aikana lottien yhteiskuntavastuu näyttäytyi muun muassa heikompiosaisista huolehtimisena, sotapakolaisten matkan turvaamisena, vanhusten ja lasten auttamisena sekä sairaiden hoitamisena.

80 vuotta sitten sota oli kriisi, joka kosketti kaikkia suomalaisia. Maanpuolustustyötä riitti kaikille. Lottien ihanteiden lisäksi tosipaikassa tarvittiin myös vahvaa tahtoa. Silloin ei voinut ajatella pelkästään itseään. Epäitsekkyys on yksi keskeinen tekijä, jonka arvon ja merkityksen voi erinomaisesti tajuta tutustumalla lottien historiaan.

Usein meiltä unohtuu, että kuinka nuoria lotat sota-aikana olivat. Keski-ikä on ollut noin 20 vuotta. He olivat tavallisia nuoria naisia inhimillisine ominaisuuksineen. Sota-aika vie heiltä monta nuoruuden vuotta.

Monet heistä eivät pitäneet sodan jälkeen minkäänlaista meteliä itsestään eivätkä tekemisistään. Olihan lottien ohjeissakin mainittu, että ”ole vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi”. Ja ”Vaadi aina enin itseltäsi”. Lottatoiminta perustui siis vahvoihin yhteisöllisiin ihanteisiin. Ja ennen kaikkea aitoon isänmaan rakkauteen.

Hyvä juhlayleisö; on Suomen 104. itsenäisyyspäivä

Monen suomalaisuus kumpuaa nimenomaan sotahistoriasta ja selviytymisestä vaikeista olosuhteista unohtamatta sisu-käsitettä. Tällä hetkellä elämme viimeisiä hetkiä, että sotiemme veteraanit ovat läsnä. Varsin monella on huoli, miten veteraanien perintö saadaan elämään tulevaisuudessa.

Kainuussa on pidetty yllä monin tavoin viime sotien merkitystä maamme itsenäisyydelle ja maakunnallemme, joka joutui välittömästi kokemaan sodan sen eri seurauksineen. Toivon, että tätä historiaa emme jatkossakaan unohda, vaan ymmärrämme historialliset tapahtumat niiden oman aikansa kehyksessä. Olen iloinen siitä, että Kainuun talvisotaan ja muuhun sotahistoriaan voimme tutustua niin muistomerkkien, kirjallisuuden, museoiden, juhlatilaisuuksien kuin digitaalisten kanavien kautta. Ja ensi helmikuussa julkaistaan YLE-Areenassa uudella tekniikalla toteutettu dokumentti Raatteentien taisteluista.

Hyvät kuulijat!

1990-vuosikymmenen alkupuolella palautettiin lottien ja pikkulottien maine ja tunnustettiin lottien suuri merkitys Suomen itsenäisyyden hyväksi tehdystä työstä.  Perustettiin Suomen Lottaperinneliitto vuonna 1992 ja sitä mukaa paikalliset Lottaperinneyhdistykset. Kainuuseen perustettiin Kainuun Lottaperinneyhdistys ry. vuonna 1994, jonka jäseniksi liittyi heti sekä lottia ja pikkulottia sekä perinnetyötä tekeviä naisia kaikissa Kainuun kunnissa. Jäseniä oli parhaimmillaan yli 300, nyt yhdistyksessä on noin 70 jäsentä.

Kainuun lottaperinneyhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja säilyttää lottatyön muistoa ja henkistä perintöä sekä vaalia maanpuolustustahtoa. Nyt kuluneena vuonna on järjestetty lukuisa määrä tapahtumia Lotta Svärd -järjestön perustamisen 100 vuotisjuhlien merkeissä. Konkreettisena tehtävänä yhdistyksellä on ollut kuntoutusten ja viriketoiminnan järjestäminen. Toinen työsarka on perinteen säilyttäminen ja näiden naisten tekemän työn arvostaminen.

Syvä kiitoksemme Kainuun lottaperinneyhdistykselle sen aktiivisuudesta toteuttaa tänään paljastettava muistokivi lottatyön muistoksi.

Arvoisa juhlaväki!

Näillä sanoilla haluan ilmasta kiitollisuutemme ja kunnioituksemme Kainuun lotille ja heidän muistolleen.

Kiitos!

Nyt paljastamme muistokiven, joka on peräisin Siimeksen tilalta Vuolijoelta. Siinä oleva teksti kertoo sen tarkoituksesta seuraavasti:

Kunniaosoitus Kainuun lotille ja pikkulotille heidän uhrauksistaan isänmaamme hyväksi kohtalon vuosina 1039-1944.

Kainuun lottaperinneyhdistys r.y.