Nuoret henkilöt ja kansainväliset osaajat ovat tärkeitä Kainuulle. Väestökehityksen valossa on selvää, että maakunnan kehittämistyötä tulee suunnata yhä enemmän niin, että näiden ryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi. E2 tutkimuksen kesäkuussa 2024 julkaisemassa tutkimuksessa pohdittiin nuorten aikuisten näkemyksiä elämästä ja tulevaisuudesta Itä-Suomessa. Tässä artikkelissa Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas ja harjoittelija Shanika Kurukulasuriya peilaavat tutkimustuloksia erityisesti Kainuun kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta.
Kainuu kaukaa tulleiden silmin
Kajaanin ammattikorkeakoulu vetää Kainuuseen kansainvälisiä opiskelijoita. Tarjolla on useita englanninkielisiä koulutusohjelmia, ja opiskelijoita tulee lukuisista eri maista. On selvää, että Kainuu on hyvin erilainen alue verrattuna monien maakuntaan tulevien kansainvälisten opiskelijoiden aiempiin asuinpaikkoihin. Mutta millaisena Kainuu sitten näyttäytyy kansainvälisten opiskelijoiden silmin?
Kainuun liitossa harjoittelijana parhaillaan toimiva Shanika Kurukulasuriya, joka opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoululla nyt toista vuotta, kertoo ensivaikutelmistaan, eikä liene yllätys, että ne liittyvät säähän.
Saavuin tänne marraskuussa 2023 ja olosuhteet olivat tuolloin melko kovat. Lämpötilaeroa lähtömaa Sri Lankaan verrattuna oli jopa 50 astetta. Erilaiseen ilmastoon totutteleminen aiheutti aluksi haasteita. Liukastelin, jalat olivat kohmeessa ja jopa silmäripset jäätyivät – olo oli suorastaan joulupukkimainen! Lumen näkeminen ensimmäistä kertaa oli kuitenkin valtavan hieno kokemus.
Kuitenkin Kainuun ilmasto on lopulta yllättänyt Kurukulasuriyan positiivisesti:
Kainuun kesät ovat yllättäen muistuttaneet minua kotimaani ilmastosta. Ennen Suomeen saapumistani olin jotenkin ymmärtänyt, ettei täällä edes ole kunnon kesiä. Mutta itse asiassa kesät ovat täällä olleet todella miellyttäviä!
Tutkimuksen mukaan kansainväliset opiskelijat näkevät erityisesti turvallisuuden, rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden Kainuun vahvuuksina. Monelle, entisinä miljoonakaupunkien asukkaina, ne ovat olleet ilahduttavia yllätyksiä. Myös Shanika Kurukulasuriya vahvistaa edellä mainittujen tekijöiden olevan Kainuun valttikortteja:
Liikenteen vähäisyys ja yleinen turvallisuuden tunne suorastaan määrittävät kainuulaista ympäristöä. On vapauttavaa kävellä ulkona mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ilman häiriöitä tai pelkoa turvallisuudesta.
Jopa puhdas ja raikas ilma omalta osaltaan lisää Kurukulasuriyan mukaan kainuulaisen asuinympäristön ja ilmapiirin laatua.
Haastateltujen opiskelijoiden mukaan asuinpaikkakunnan pieni koko tuo mukanaan etuja, joita suuremmilla paikkakunnilla ei ole. Kohtuullisten asumiskustannusten lisäksi esimerkiksi autoilun ja kevyen liikenteen sujuvuus ovat monelle tärkeitä. Shanika Kurukulasuriyakin vahvistaa, että asuinkustannukset Kainuussa ovat olleet kohtuulliset, kuten muuten myös opintomaksut. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjolla myös stipendiohjelmia, joilla voi olla suurikin merkitys. Monet heistä kuitenkin, työllistymisen osoittautuessa haastavaksi, kaipaisivat lisää taloudellisia järjestelyitä esimerkiksi opintolainan tai muun lukukausimaksujen kattamiseksi tarkoitetun tuen muodossa.
Asuinpaikan vähäväkisyys ja sen myötävaikutukset voivat tuoda mukanaan myös haasteita. Kurukulasuriyan mukaan esimerkiksi bussivuorot Kainuussa voisivat kulkea tiuhempaan, jotta niitä voisi paremmin hyödyntää.
Kainuun palvelut ovat huippuluokkaa!
Shanika Kurukulasuriya kehuu myös kainuulaisia palveluita ja yhteiskunnan tukea yksilöille:
Viranomaiset tukevat aktiivisesti kansainvälisiä opiskelijoita ja heidän perheitään erilaisissa asumiseen, lapsiperheen palveluihin ja puolison työttömyyteen liittyvissä asioissa, Kurukulasuriya iloitsee.
Äitinä Shanika kehuu erityisesti päivähoitoa ja kouluja hyvin organisoiduiksi ja syrjimättömiksi. Opiskelujen parissa tai töissä voi olla huoletta, kun tietää lastensa olevan hyvässä hoivassa.
Ja on niin hämmästyttävää, miten hyvin lapset sopeutuvat! Olin ensin vähän huolissani, mutta poikani solahti päivähoitorutiineihinsa lopulta nopeasti, löysi ystäviä ja oppi suomea. Nyt hänestä näyttää olevan nopeasti kasvamassa kaksikielinen.
Myös ilmaista opiskelijaterveydenhuoltoa kansainväliset opiskelijat arvostavat suuresti. Jos jotakin saisi vielä palveluilta toivoa lisää, Shanika Kurukulasuriya toteaa, se voisi liittyä hengelliseen elämään, joka on monelle kansainväliselle opiskelijalle tärkeää:
Kirkolliset tapahtumat englannin kielellä toteutettuina toisivat kansainvälisille opiskelijoille hengellistä tukea ja sisäistä rauhaa.
Ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat Kurukulasuriyan kokemuksen mukaan poikkeuksellisen ystävällisiä ja tehokkaita, ja auttavat aina kansainvälisiä opiskelijoita parhaan kykynsä mukaan. Myös opiskelijoiden oman kulttuurin ja taitojen esille tuomista koululla tuetaan. Esimerkiksi huhtikuussa ammattikorkeakoululla saatiin järjestää uuden vuoden juhla Sinhala, joka sai hyvän vastaanoton.
Viranomaisten ja yhdistysten, esimerkiksi Kajaanin kaupungin, Next Level ja Flow -projektien, Punaisen ristin ja Kajaanin akateemisten naisten, Hope ry:n ja CrossCulturalCoaching Oy:n aloitteet maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden perheiden auttamiseksi ovat kullanarvoisia. Saatua tukea suomen kielen oppimiseksi, työelämätaitojen kehittämiseksi sekä harjoittelu- ja työpaikkojen löytämiseksi arvostetaan kovasti.
Kainuun maine ja vetovoima
Kainuun maakuntaidentiteetti on perinteisesti ollut vahva. Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas luonnehtii asuinmaakuntaan kohdistuvaa kiintymystä aluekehittämisen moottoriksi, ja suorastaan timantiksi, jota pitää varjella, vahvistaa ja hyödyntää:
Alueen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi myös siellä sijaitsevat ystävät, läheiset, turvaverkko ja niin sanottu oma merkitysyhteisö tuovat itse kunkin elämään merkitystä ja vaikuttavat alueen veto- ja pitovoimaan.
Kainuuseen tarvitaan muuttajia sekä Suomesta että ulkomailta, erityisesti alueen väestörakenne kaipaa tasapainottamisekseen lisää nuoria naisia. Henkisen ilmapiirin maakunnassa tuleekin tukea moninaisuutta ja on tärkeää varmistaa, että myös ulkopuolelta tulevilla on hyvät mahdollisuudet liittyä eri merkitysyhteisöihin ja integroitua maakuntaan. Ponnikas tunnistaa olemassa olevat tarpeet yhteisöjen avautumiselle, mutta arvioi tilanteen kuitenkin olevan kehittymässä positiivisella tavalla:
Työtä on vielä tehtävänä, mutta kyllä kansainvälistyminen etenee ja asenteet muuttuvat koko ajan. Kun asioita vain osataan miettiä ja kehittämistoimia suunnata uudenlaisista näkökulmista lähtien, tuloksiakin syntyy.
Kainuun kehitys oli vuosia tahmeaa ja tätä myötä myös maakuntaa koskeva uutisointi kertoi pitkään negatiivista sanomaa. Pitkällä aikavälillä kehittyneen negatiivisen mielikuvan ja ns. lähtemisen narratiivin kääntäminen alueen nykytilanteen mukaisesti positiiviseksi on hidasta. Elinkeinoelämän ja aluekehityksen näkökulmasta se kuitenkin on tärkeä asia, jotta muuttajia saataisiin ja osaavaa työvoimaa olisi alueella riittävästi. Useilla aloilla on jo työvoimapula ja investointinäkymät antavat olettaa työvoiman tarpeen kasvavan. Paitsi uutta työvoimaa, Kainuu tarvitsee myös uusia yrittäjiä, sillä myös merkittävä määrä yrittäjiä on eläköitymässä lähivuosina.
Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas toteaa, että muutokseen tarvitaan aktiivista yhteistyötä:
Vanhan narratiivin muuttaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelun lisäämistä eri tahojen kesken, ja erityisesti nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen suuntaan.
Opiskelijoilta löytyy kunnianhimoa, mutta työllistyminen on vaikeaa
Vaikka opiskelu kotimaan ulkopuolella ja vieraalla kielellä on vaativaa, haastatellut kokevat saavansa voimavaroja myös siitä. Moni suhtautuu intohimoisesti opiskelemaansa alaan ja käyttää paljon aikaa siinä kehittymiseen. Ei siis liene yllätys, että kansainvälisten opiskelijoiden haaveena on oman paikan löytäminen työelämästä, ja kunnianhimoakin heiltä löytyy. Haastatellut eivät miellä koulutusta vastaavaa työtä ainoastaan palkinnoksi, jonka he haluavat saada vaativien opintojensa päätteeksi. Sen sijaan se on heille keskeinen hyvän elämän edellytys ja ehto muiden haaveiden toteutumiselle.
Työuran käynnistäminen kuitenkin on erittäin vaikeaa, huolimatta siitä, että moni on suunnitellut sitä perusteellisesti ja koettanut kerryttää työkokemusta jo opintojen ohessa. Kansainväliset opiskelijat ovat avoimia erilaisille paikallisille työllistymisvaihtoehdoille, mutta moni kertoo, että ei ole saanut töitä puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Saman on havainnut myös Shanika Kurukulasuriya – vaikka työpaikkoja näyttäisikin olevan tarjolla, kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän puolisoidensa on vaikea niihin työllistyä:
Tarvittaisiin enemmän aloitteita, joiden kautta kansainväliset opiskelijat saisivat omia vahvuuksiaan ja taitojaan vastaavia osa-aikaisia työpaikkoja. Tutkintovaatimuksia vastaavien verkkokurssien tarjonnan lisääminen auttaisi myös yhdistämään paremmin työn ja opinnot.
Tutkimuksen mukaan toistuvat epäonnistumiset ja pettymykset työnhaussa ovat herättäneet opiskelijoissa kokemuksia epäreiluudesta. Vaikeudet työuran käynnistämisessä eivät kuitenkaan ole murentaneet haastateltujen opiskelijoiden tulevaisuudenuskoa. Moni arvioi, että tulee lopulta löytämään oman paikkansa työelämässä. He uskovat, että opintojen aikana kertyneet kokemukset ja verkostot edistävät koulutusta vastaavan työn saavuttamista.
Valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista aikoo jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen. He kokevat, että ovat jo ehtineet kotoutua opintojen aikana. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen kyky turvata hyvän elämän edellytyksiä ovat opiskelijoiden silmissä vaikuttavia. Myös työuran käynnistäminen tuntuu luontevalta maassa, johon on jo juurtunut.
Koulutuksen mukainen työ on kansainvälisille opiskelijoille keskeisin asuinpaikkakunnan valintaa määrittävä tekijä. Heillä on valmius muuttaa työn perässä opintojen päättymisen jälkeen. Moni on kuitenkin yhtä lailla valmis jäämään Kajaaniin tai Vuokattiin, mikäli koulutusta vastaava työpaikka alueelta järjestyy. Osa haluaa rakentaa elämänsä sinne ja kokee ajatuksen poislähtemisestä vastentahtoiseksi. Toisaalta on vain luonnollista, että vaihtelunhalu ja tarve elämänkokemuksen kartuttamiseen voivat myös edistää nuorten ammattilaisten liikkuvuutta.
Jouni Ponnikas toteaa yhden tärkeän ratkaisun löytyvän työkulttuurin uudistamisesta. Täydellisen suomen kielen taidon vaatimuksesta täytyisi päästä eroon ja pk-yritysten valmiuksia kansainvälistymiseen tulee lisätä:
Huomiota kaipaava tosiasia on myös se, että Kainuussa tarjolla olevat englanninkieliset koulutusohjelmat, jotka kylläkin vetävät hyvin kansainvälisiä opiskelijoita, eivät vastaa alueellisiin työvoimatarpeisiin niin hyvin kuin voisivat. Koulutuksen uudelleen suuntaamiselle on siis tarpeita, Ponnikas nostaa esiin kehittämiskohteita.
Myös Shanika Kurukulasuriya toteaa, että englanninkielisten korkea-asteen kulutusohjelmien monipuolistaminen esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, sosiaalialalle, rahoitus- ja laskentapuolelle tai insinöörikoulutukseen, ja kansainvälisen koulun tarjoaminen lapsille tarjoaisi kansainvälisille opiskelijoille ja heidän perheilleen nykyistä enemmän akateemisia mahdollisuuksia.
Päättäjien moninaisuus parantaisi tulevaisuudennäkymiä
Ponnikas toteaa, että nuorten ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin kainuulaisilla työpaikoilla ja päätöksenteossa, jotta maakunnasta voi rakentua heidän tarpeitaan ja arvojaan vastaava paikka asua ja työskennellä:
Nuoret ovat niitä, joiden tulee aikanaan viedä käytäntöön nyt laadittavat skenaariot ja kehittämissuunnitelmat, joten heidän näkökulmiensa sisällyttäminen ja heidän sitoutumisensa yhteisiin tavoitteisiin on olennaisen tärkeää. Sama tietysti pätee myös Kainuuseen muista maista muuttaneisiin, joiden täytyy päästä omalta osaltaan rakentamaan asuinmaakuntansa tulevaisuutta, Ponnikas sanoo.
Hallinnollisia rakenteita eri väestöryhmien osallistamista varten on olemassa, mutta niiden toiminnan kehittämiselle on selkeitä tarpeita. Velvollisuuden vuoksi tapahtuva osallistaminen ei tuo todellisia tuloksia, vaan asioita valmistelevien henkilöiden tulee ymmärtää aidon osallisuuden merkitys ja nähdä tarvittava vaiva vaikuttavan prosessin hiomiseksi. Itäsuomalaisten kuntien, julkisyhteisöjen ja päätöksenteon tulee tehdä valinta avata ovensa, kutsua ja perehdyttää nuoria läpileikkaavaksi osaksi järjestelmää. Sanoista tulee päästä aitoihin tekoihin.
Shanika Kurukulasuriya lisää tärkeän näkökulman keskusteluun:
On tärkeää ottaa nuoret ihmiset mukaan, tätä kautta saadaan uutta energiaa ja näkökulmia. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää varmistaa heille tarvittava opastus ja mentorointi. Näin varmistetaan, että heidän kontribuutiotaan arvostetaan, ja että se myös johtaa mielekkäisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Kainuun liiton asiantuntijoilla olisi varmasti paljon annettavaa kansainvälisille opiskelijoille, ja mentorointiprosessi voisi avata monia tärkeitä ovia. Samalla he saisivat itsekin uudenlaista tietoa ja oivalluksia työnsä tueksi.
Lopuksi
Kainuu siis tarvitsee asukkaita ja osaajia, myös ulkomailta tulevia. Kajaanin ammattikorkeakoulun kautta maakuntaan tulevat kansainväliset opiskelijat perheineen ovat ryhmä, jonka merkitystä ja mahdollisuuksia ei kannattaisi aliarvioida. Useilla heistä on jo ennestään paljon osaamista – jopa ennestään olemassa oleva tutkinto ja useiden vuosien verran työkokemusta. Vaikkei opiskelijoiden suomen kielen taito vielä olisikaan sujuvaksi kehittynyt, heiltä kuitenkin löytyy rohkeutta hypätä uusiin haasteisiin ja kunnianhimoa. Usein he myös ovat kiinnostuneita jäämään Kainuuseen, kasvatettuaan opintojen aikana jo juuriaan maakuntaan.
Kainuulaisten yritysten ja yhteisöjen yhteisenä haasteena onkin nyt tarjota kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuksia työelämässä. Tarjolla on jo paljon erilaisia palveluita, joiden turvin koetetaan sekä kehittää opiskelijoiden valmiuksia ja löytää yhteyksiä opiskelijoiden ja työnantajien välille. Jotakin kipinää ja yhteisöjen heittäytymistä kuitenkin vielä kaivataan lisää, jotta kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali pääsisi aidosti esille kainuulaisilla työpaikoilla. Haastetaanko siis toinen toisemme uskaltamaan, kokeilemaan ja oppimaan, miten työyhteisön kansainvälistyminen tapahtuu?
Lisätietoa tutkimuksesta
E2 Tutkimus julkaisi 5.6.2024 tulokset tutkimuksestaan “Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä”. Tutkimus toteutettiin “Nuoret Itä-Suomen tulevaisuuden tekijöinä” -hankkeessa, jota rahoittivat Kainuun liitto, MTK:n säätiö ja Palkansaajasäätiö. Yhtenä tutkimuksen kohderyhmänä olivat myös kansainväliset opiskelijat. Seitsemälle Kajaanissa ja Vuokatissa asuvalle kansainväliselle opiskelijalle toteutettiin ryhmähaastattelu.
Raportti ”Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: alle 30-vuotiaiden nuorten näkemyksiä” E2 Tutkimuksen verkkosivuilla (PDF)
Raportin julkistamistilaisuuden 5.6.2024 tallenne YouTube-palvelussa
Kainuun liiton tilaama erillinen analyysi E2-Tutkimukseen sisältyneistä kansainvälisten opiskelijoiden vastauksista (PDF)
