OECD:n tutkimusraportti “Support to the implementation capacity of sustainable green development in the European Arctic Northern Sparsely Populated Areas” julkistettiin Brysselissä 18.2.2025. Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas piti tilaisuudessa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kommenttipuheenvuoron, korostaen tarvetta vahvemmalle ja koordinoidummalle yhteistyölle pohjoisten alueiden kesken.
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD on saanut valmiiksi syksyllä 2022 käynnistyneen laajan tutkimushankkeensa, joka koskee Pohjois-Euroopan harvaan asuttujen alueiden kestävää kehittämistä ja elinvoiman vahvistamista. Tutkimuksen kohteena oleva alue käsittää Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan eli kaikkiaan 14 maakuntaa. Hankkeen on tilannut ja rahoittanut Euroopan komission rakenneuudistusten tuesta vastaava pääosasto eli DG Reform. Tutkimus perustuu tilastoanalyyseihin, kyselyihin ja alueen toimijaorganisaatioita edustavien henkilöiden haastatteluihin.
Tutkimuksen nimi on ”Support to the implementation capacity of sustainable green development in the European Arctic Northern Sparsely Populated Areas (NSPA)” ja se julkistettiin 18.2.2025 Brysselissä. Tutkimus korostaa strategisen yhteistyön hyötyjä näille 14 alueelle ja tarjoaa suosituksia pohjoisten alueiden elinvoiman vahvistamiseen ja niiden potentiaalin kestävään hyödyntämiseen. Suositukset on kohdistettu kansalliselle, alueelliselle ja eurooppalaiselle EU:n tasolle.
Tutkimuksen tuloksena on valmistunut joukko teemakohtaisia ja alueellisia raportteja sekä koko alueelle, Itä- ja Pohjois-Suomelle että myös kaikilla alueen maakunnille erikseen räätälöityinä. Raportit sisältävät paitsi kilpailukyvyn, kestävän vihreän kehityksen ja demografian kaltaisten alueiden kannalta keskeisten teemojen analyysejä, myös suosituksia tarvittavista politiikkatoimenpiteistä. Alueen ja sen maakuntien menestys vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään kilpailukyky, kestävä kehitys, saavutettavuus ja osallistava hallinto. Tämän palapelin kaikki osaset pitää saada kohdilleen, muuten syntyy pullonkauloja, jotka estävät toivotun kehityksen.
Itä- ja Pohjois-Suomen osalta väestön väheneminen ja ikääntyminen on trendi, joka vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja huoltosuhteeseen. Kansainvälisen maahanmuuton edistäminen ja nuorten houkutteleminen ovat tässä tilanteessa kriittisiä toimenpiteitä. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminta painottuu nyt korkeakouluihin, keskeinen kehityskohde on pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ja vahvistaminen.
Ison kuvan osalta OECD:n löydökset ovat pitkälti tuttuja asioita NSPA-alueen toimijoille. Näiltä osin tutkimus tarjoaakin lähinnä vahvistusta sille, että tilannekuva on alueella hallussa. Ulkopuolisessa tarkastelussa nousee esille myös sellaisia asioita, joita itse emme välttämättä ole noteeranneet tai toisaalta asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. OECD näkee esimerkiksi NSPA-alueen sisäisessä yhteistyössä ja taloudellisessa integroitumisessa merkittävää potentiaalia, jonka toteutumista fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin puutteet hankaloittavat. Tutkimus tarjoaa näin ollen vahvaa tukea mm. itä-länsi-suuntaisten poikittaisyhteyksien kehittämiselle.
OECD:n laajat ja perusteelliset tutkimusraportit tulevat julkisiksi 14.3.2025.
Kainuu kannattaa vahvempaa ja koordinoidumpaa pohjoisten alueiden yhteistyötä
OECD:n tekemää arviointia on työstetty yhteistyössä NSPA-jäsenalueiden kanssa jo pidemmän aikaa. Prosessiin on kuulunut myös tutustumismatkoja – Kainuussa tutkijat vierailivat lokakuussa 2023, jolloin he pääsivät keskustelemaan useiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, ja tammikuussa 2023, jolloin oli vuorossa Itä-Suomalaisten NSPA-maakuntien oma kokous ja työpaja. Tutkimuksen tulokset vastaavatkin kainuulaisten näkemystä tilanteesta ja olemassa olevista kehittämistarpeista.
Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas korosti 18.2.2025 tilaisuudessa pitämässään puheessa tarvetta vahvemmalle ja koordinoidummalle yhteistyölle pohjoisten, NSPA-verkostoon kuuluvien alueiden kesken. Näiden alueiden kohtaamat tilanteet – olivatpa ne väestökadon, infrastruktuurin ja saavutettavuuden puutteiden tai vihreän siirtymän mahdollisuuksien kaltaisia – eivät rajoitu kansallisille rajoille. Ne ovat yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia ja ne vaativat yhteisiä toimenpiteitä ja yhteistyökykyä. OECD-raportin suositukset ja johtopäätökset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.
Yhdysvaltojen nykyinen politiikka EU:ta, Ukrainaa ja Natoon liittyvää yhteistyötä kohtaan sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostavat kolmen pohjoismaan pohjoisimpien alueiden merkitystä. Yhteistyö on vietävä uudelle, vahvemmalle tasolle ja löydettävä yhdessä uusia tapoja tehdä yhteistyötä sekä uusia aihealueita, joissa alueet voivat olla yhdessä vahvempia.
Myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman alaisessa Pohjoisen Suomen ohjelmassa mainitaan yhtenä toimenpiteenä, että Suomen johdolla laaditaan Suomen, Ruotsin ja Norjan Pohjoisten alueiden yhteinen strategia. OECD:n tutkimuksen tulokset ja suositukset tukevat tätä pyrkimystä erinomaisesti.
