Kainuu on viime kuukausina ollut osallisena kolmessa OECD:n tutkimusprosessissa, joissa on kerätty tietoa erilaisten politiikkasuositusten ja tätä kautta alueen kehityksen tueksi. Prosessit ovat vaatineet Kainuun liitossa ahkeraa taustatyötä, mutta ne on myös koettu hyödyllisiksi.
Harvaan asuttujen pohjoisten alueiden tilannekuva ajan tasalle
Kainuu on osa Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) verkostoa, joka pyrkii edistämään pohjoisten alueiden tavoitteita EU:ssa. Alueella on omat erityispiirteensä ja niistä juontuvat kehittämishaasteensa, jotka on tärkeää huomioida EU:n päätöksenteossa. NSPA-verkostoon kuuluvat Pohjois- ja Itä-Suomi, Pohjois- ja Keski-Ruotsi sekä Pohjois-Norja.
OECD on viimeksi vuonna 2017 julkaissut alueellisen katsauksen pohjoisista harvaan asutuista alueista. Pian julkistettavaa uutta arviointia on työstetty yhteistyössä NSPA-jäsenalueiden kanssa jo pidemmän aikaa. Prosessiin on kuulunut myös tutustumismatkoja – Kainuussa tutkijat vierailivat lokakuussa 2023, jolloin he pääsivät keskustelemaan useiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, ja tammikuussa 2023, jolloin oli vuorossa Itä-Suomalaisten NSPA-maakuntien oma kokous ja työpaja.
Pariisissa järjestettiin 5.-6.12.2024. OECD:n aluekehitysvaliokunnan kokous, jonka osiossa “Building resilience to global transitions in rural areas” kyseistä NSPA- tutkimusta käsiteltiin. Kainuusta tilaisuuteen osallistui Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas, ja Itä-ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta Brysselistä toimiston johtaja Kari Aalto.
Tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten esittelyn jälkeen suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset alueet saivat esittää omat kommenttipuheenvuoronsa. Suomen alueiden puolesta puheenvuoron käytti aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas NSPA ohjausryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa.
NSPA-tutkimus on nyt valiokunnan puolesta hyväksytty, ja sen keskeiset osat saadaan jakoon painettuna versiona helmikuun loppuun mennessä.
Samassa yhteydessä 6.12.2024 järjestettiin myös erillinen, Kanadan OECD-delegaation koollekutsuma kokous liittyen pohjoisia harvaan-asuttuja alueita yhdistäviin teemoihin ja yhteistyötarpeisiin.
Itärajan hankalaan tilanteeseen etsitään ratkaisuja
Toinen tärkeä selvitys kohdentuu Kainuuseen osana Suomen itärajaa, joka on Euroopan unionin pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota on muuttanut raja-alueiden toimintaympäristöä ja asettanut ne monella tapaa epäsuotuisaan asemaan.
Käynnissä olevassa itärajan siirtymävaiheen strategiahankkeessa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi sekä halutaan vaikuttaa tulevan EU-ohjelmakauden rahoitukseen. Hankkeessa on mukana kahdeksan maakuntaa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Rahoitus hankkeelle tulee Euroopan komission teknisen tuen välineestä (TSI) ja hanketta koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö.
Hankkeen tuloksena laaditaan yhteinen siirtymästrategia itäiselle Suomelle (Transition Strategy For Eastern and South-East Finland’s Border Regions and Areas) sekä maakuntakohtaiset strategiat. Hankkeen käynnistystilaisuus järjestettiin ja aloitusraportti julkaistiin keväällä 2024, ja käytännön työ on alkanut syksyllä 2024. Joensuussa järjestettiin itärajan maakuntien yhteinen työpaja 14.11. ja OECD:n tutkijat ovat kiertäneet haastattelemassa maakuntien toimijoita. Kajaanissa tutkijat vierailivat 20.11.2024.
Kansainvälisistä asioista Kainuun liitossa vastaava aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara toteaa prosessin olevan Kainuun kannalta hyödyllinen.
Itärajan siirtymävaihe-hanke on tärkeä kaikille mukana oleville maakunnille. Meitä yhdistää tarve vahvistaa alueen elinvoimaa ja päästä yli itärajan sulkeutumisen aiheuttamista haasteista. Hankkeen tulosten avulla voimme nostaa esiin EU:n ulkorajalla sijaitsevien maakuntiemme geopoliittista asemaa ja merkitystä, ja miksi on äärimmäisen tärkeää turvata riittävä rahoitus näiden alueiden kehittämiseen niin sosiaalisesta, taloudellisesta kuin infrastruktuurinkin näkökulmasta, unohtamatta kokonaisturvallisuusaspektia.
Kaivosmaakunnat yhdessä kestävämpään suuntaan
Kainuu on mukana myös vastikään käynnistyneessä OECD:n ja Euroopan komission kaksivuotisessa hankkeessa, jossa kehitetään alueellisia kaivosekosysteemejä kestävän kaivannaistoiminnan ja vihreän siirtymän tukemiseksi. Tavoitteena on vahvistaa alueellisten kaivannaisekosysteemien toimintaa, kehittää kestäviä lähestymistapoja eurooppalaiseen mineraalituotantoon ja parantaa asukkaiden hyvinvointia kaivostoimintaan erikoistuneilla alueilla.
Kainuun lisäksi hankkeessa on mukana yhdeksän Euroopan aluetta Suomessa, Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Suomesta mukana ovat Kainuun lisäksi Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala.
Hanke, joka kulkee virallisesti nimellä Enhancing EU mining Regional Ecosystems to Support Green Transition and Secure Mineral Raw Materials Supply, tuottaa uutta tietoa ja suosituksia, joita eri sidosryhmät voivat omassa työssään hyödyntää. Selvityksen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti ja kaivannaisalan yhteistyötahoja kutsutaan osallistumaan aktiivisesti tilaisuuksiin. Erityistä huomioita kiinnitetään kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamisen näkökulmaan Euroopan ollessa hyvin riippuvainen muiden kaivosalueiden (erityisesti Kiinan) tuotannosta.
Hankkeen käynnistymistilaisuus järjestettiin 22.9.2023 Portugalissa. Hankkeen tutkijavierailut järjestettiin kevään 2024 aikana Kreikassa, Portugalissa, Suomessa ja Ruotsissa. Kainuussa vierailu toteutettiin 8.-11.4.2024. Aluekehitysasiantuntija Eero Vilhu Kainuun liitosta kertoo, että tutkijavierailu antoi myös paikallisille toimijoille paremman kuvan haasteista ja mahdollisuuksista sekä kehittämiskohteista, joita alueella on.
Kainuun roolia kaivannaisalalla kansallisesti ja kansainvälisesti ei tule arvioitua yhtä puolueettomasti ja kokonaisvaltaisesti muutoin kuin ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla. Kainuussa on merkittävää osaamista itse kaivostoimijoiden lisäksi mm. viranomaistoiminnassa.
Vierailun jälkeen kustakin kohdealueesta on laadittu oma raportti hankkeen sivuille. Voit lukea lisää hankkeesta ja sen tuloksista EU:n komission sivuilta.
OECD mittaa, vertailee ja antaa suosituksia
Lyhenne OECD on monelle tuttu ja tuo mieleen vähintäänkin jonkinlaisia ajatuksia siitä, mitä organisaatio käytännössä tekee. Muistin virkistykseksi voidaan tässä silti todeta, että lyhenne tulee sanoista Organisation for Economic Co-operation and Development, eli kyseessä on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. OECD:n tavoitteena on lähentää ja kehittää jäsenmaidensa talouksia sekä edistää talouskasvua, lisätä yleistä hyvinvointia ja auttaa kehittyviä maita näiden taloudellisissa pyrkimyksissä.
OECD:n tehtävänä on jäsenmaiden eri toimialojen mittaaminen, vertaaminen ja politiikkasuositusten tekeminen. Politiikkasuositusten avulla pyritään lisäämään ihmisten taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia koko maailmassa. Kuten OECD asian ilmaisee ”Better policies for better lives”. Jäsenmaita OECD:ssä on yhteensä 38, Suomi mukaan lukien. Tutustu Suomen maasivuun OECD:n verkkosivuilla!
Lisätietoja
OECD Territorial Reviews: Northern Sparsely Populated Areas (2017)
TEM tiedote 26.3.2024: Yhteishankkeessa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi
Komission sivusto: Enhancing EU Mining Regional Ecosystems to Support the Green Transition and Secure Mineral Raw Materials Supply
