Komissio julkaisi 28.7.-22 vuoden 2022 DESI-digitalisaatiovertailun tulokset. Indeksi mittaa EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi oltuaan viime vuonna toisena.
Euroopan komissio on julkaissut tänään Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) 2022 tulokset. Indeksillä seurataan digitalisaation edistymistä EU:n jäsenmaissa. Jäsenmaat ovat koronaviruspandemian aikana edistyneet digitalisaatiotoimissaan, mutta niillä on edelleen vaikeuksia korjata puutteita, joita esiintyy digitaalisissa taidoissa, pk-yritysten digitalisaatiossa ja kehittyneiden 5G-verkkojen käyttöönotossa. Elpymis- ja palautumistukiväline, jossa on varattu noin 127 miljardia euroa digitalisaatioon liittyviin uudistuksiin ja investointeihin, tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden vauhdittaa digitalisaatiota.
Indeksin tulokset osoittavat, että digitalisaatio edistyy useimmissa jäsenmaissa, mutta yrityksissä keskeisten digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönotto on edelleen vähäistä. Toimia on tehostettava sen varmistamiseksi, että erittäin innovatiivisiin palveluihin ja sovelluksiin tarvittava verkkoyhteysinfrastruktuuri (erityisesti 5G) otetaan kaikilta osin käyttöön.
Suomi, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi ovat yhä EU:n edelläkävijämaita. Toisaalta näissäkin maissa esiintyy puutteita keskeisillä aloilla. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönottoaste on edelleen alle 30 prosenttia, mikä on hyvin kaukana vuodelle 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta eli 75 prosentista. Ongelmana on myös laaja-alainen osaamisen puute, joka hidastaa yleistä edistymistä ja johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen.
Yleisenä myönteisenä suuntauksena on kuitenkin lähentyminen: digitalisaatioaste paranee yhä EU:ssa, ja jäsenmaat, joissa lähtötaso on ollut suhteellisen alhainen, ovat vähitellen kirimässä muita kiinni nopeamman kasvunsa ansiosta. Erityisesti Italia, Puola ja Kreikka ovat paranteet huomattavasti DESI-pisteitään viiden viime vuoden aikana toteuttamalla kestäviä investointeja, joissa poliittinen painopiste on ollut vahvemmin digitalisaatiossa. Tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet myös EU:n rahoitustukea.
Koska digitaalisista välineistä tulee erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja yhteiskuntaan osallistumista, henkilöt, joilla ei ole asianmukaisia digitaalisia taitoja, ovat vaarassa jäädä jälkeen. Vain 54 prosentilla 16–74-vuotiaista eurooppalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot. Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteena on nostaa tämä osuus ainakin 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toisena ongelmana on, että vaikka työmarkkinoille on vuosina 2020‑2021 tullut 500 000 tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, se ei kuitenkaan riitä. EU:ssa on tällä hetkellä 9 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, mikä on kaukana EU:n tavoitteesta päästä 20 miljoonaan asiantuntijaan vuoteen 2030 mennessä. Määrä ei myöskään riitä poistamaan yritysten kohtaamaa osaamisvajetta. Vuonna 2020 yli puolet EU:n yrityksistä (55 prosenttia) ilmoitti, että niillä oli vaikeuksia löytää tieto- ja viestintätekniikkaan asiantuntijoita täyttämään avoinna olevia työpaikkoja. Nämä puutteet haittaavat merkittävästi EU:n yritysten elpymistä ja kilpailukykyä.
Keskeisten teknologioiden käyttöönotosta voidaan todeta, että yritykset ovat koronaviruspandemian aikana panostaneet digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Esimerkiksi pilvipalvelujen käyttöaste on noussut 34 prosenttiin. Sen sijaan tekoälyn ja massadatan käyttöasteet ovat yritysmaailmassa vain 8 ja 14 prosenttia (tavoitteena on 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Nämä keskeiset teknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia innovointiin ja tehokkuushyötyihin erityisesti pk-yrityksille. Vain 55 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on saavuttanut digitalisaatiossa vähintään perustason (tavoitteena on 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Tämä merkitsee sitä, että pk-yrityksistä lähes puolet ei hyödynnä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Komissio on myös julkaissut yrityksille suunnatun tutkimuksen datataloudesta.
Vuonna 2021 gigabittiyhteydet lisääntyivät Euroopassa entisestään. Rakennuksia yhdistävät kuituverkot kattoivat jo 50 prosenttia kotitalouksista. Tämän ansiosta kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuudessa päästiin 70 prosenttiin (tavoitteena on 100 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Myös 5G-verkon kattavuus kasvoi viime vuonna 66 prosenttiin EU:n asutuista alueista. Taajuuksien jakaminen, joka on 5G-verkon kaupallisen käyttöönoton tärkeä edellytys, on kuitenkin vielä kesken: valtaosassa jäsenmaita on jaettu vain 56 prosenttia kaikista 5G-verkon yhdenmukaistetuista taajuuksista (poikkeuksina tästä ovat Viro ja Puola). Lisäksi osa erittäin suurista kattavuusluvuista perustuu 4G-verkon taajuuksien tai 5G-verkon alakaistataajuuksien jakamiseen, joka ei vielä anna mahdollisuutta ottaa kehittyneitä sovelluksia kokonaan käyttöön. On olennaisen tärkeää korjata nämä puutteet, jotta voidaan hyödyntää 5G:n potentiaalia ja mahdollistaa uusia palveluja, jotka tuottaisivat runsaasti taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa, kuten verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus, kehittynyt valmistus, älykkäät energiajärjestelmät ja sähköiset terveyspalvelut. Komissio on julkaissut myös tutkimukset langattomien ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnoista Euroopassa vuonna 2021 ja laajakaistan kattavuudesta Euroopassa.
EU on tarjonnut merkittävän määrän resursseja digitalisaation tukemiseen. Neuvoston tähän mennessä hyväksymissä 25 kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on osoitettu 127 miljardia euroa digitalisaatiota koskeviin uudistuksiin ja investointeihin. Tämä tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden nopeuttaa digitalisaatiota, parantaa unionin häiriönsietokykyä ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia sekä uudistusten että investointien avulla. Jäsenmaat ovat varanneet keskimäärin 26 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelmiin saamistaan varoista digitalisaatioon eli enemmän kuin 20 prosentin pakollinen vähimmäisosuus edellyttää.
Digitalisaation määritteleminen ensisijaiseksi tavoitteeksi, poliittisen tuen antaminen ja selkeän strategian, vankkojen toimintapolitiikkojen ja investointien käyttöönotto ovat välttämättömiä tekijöitä, joilla nopeutetaan digitalisaatiota ja autetaan EU:ta toteuttamaan digitaalisen vuosikymmenen visio.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_4560
Euroopan komission Suomen-edustusto
Kansalaisviestinnän päällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu
