Rataverkon kapasiteetti kunkin linjan vilkkaimman 2 tunnin aikaikkunan perusteella.

Uutta tietoa pohjoisten alueiden rataverkosta ja niiden tulevaisuudesta

NewNorth on hanke, joka keskittyy pohjoisten alueiden liikenteeseen, logistiikkaan ja toimitusvarmuuteen. Hanke kattaa Lapin, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen yhteistyön Suomessa, Merenkurkun neuvoston Kvarkenin sekä Västerbottenin ja Norrbottenin alueet Ruotsissa, sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin alueet Norjassa. Hankkeessa on nyt valmistunut selvitys rataverkon tavaraliikenteen nykytilasta ja ennusteista vuosille 2030 ja 2050. Selvityksessä huomioidaan pohjoisen investointimahdollisuudet. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla rataverkoilla kuljetetaan pääasiassa kaivos-, kemian-, metsä- ja terästeollisuuden raaka-aineita ja tuotteita sekä elintarviketeollisuuden tuotteita. Pohjoisella alueella on suunnitteilla useita teollisuushankkeita, joilla on vaikutusta rataverkolle tulevaisuudessa.

Helmikuun 2022 jälkeen Suomessa rataverkon tavaraliikenteessä on tapahtunut laskua, mikä johtuu Venäjältä saapuvan ja Venäjälle suuntautuvan tavaraliikenteen pysähtymisestä. Esimerkiksi nettotonnit Kontiomäki-Oulu käytävällä laskivat 84 %. Kaiken kaikkiaan Suomen rataverkon rahtivolyymeissä lasku oli keskimäärin 20 prosenttia vuosina 2021–2023. Vaikka joillakin Suomen rataosuuksilla rahtivolyymit ovat laskeneet, niin esimerkiksi Savonradalla Iisalmen ja Kouvolan välillä kapasiteetti on pääosin täynnä kiireisimpinä tunteina. Myös Karjalan radalla Joensuun ja Imatran välillä kuljetusmäärät ovat lisääntyneet. Lisäksi rataverkon huono kunto asettaa rajoitteita tavaraliikenteelle, esimerkiksi Joensuun ja Iisalmen sekä Joensuun ja Kontiomäen yhteysväleillä, vaikka teoriassa näillä yhteysväleillä olisikin kapasiteettia vapaana.

Vuoden 2030 ennusteiden mukaan, teollisuuden investointipotentiaali huomioiden, suurin kapasiteetin kasvu olisi hankealueella Kemin ja Patokankaan sekä Iisalmen ja Kontiomäen yhteysväleillä sekä jonkin verran Sotkamon ja Iisalmen yhteysväleillä. Kapasiteetti laskisi Iisalmen ja Ylivieskan ja Lieksan ja Enon yhteysväleillä. Vuonna 2050 kapasiteetti Pohjois-Suomen rataverkolla kasvaisi Kolarin ja Tornion yhteysväleillä sekä Kemin ja Rovaniemen yhteysvälillä.

NewNorth – Transport, Logistics and Security of Supply on Interreg Aurora ohjelmasta rahoitettu hanke, jonka pääpartneri on Lapin liitto. Kainuun liitto on osatoteuttaja rataverkon tavaraliikenteeseen keskittyvässä työpaketissa yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa. Nyt valmistunut selvitys on perustana jatkoselvityksille, joissa laaditaan hankealueen rataverkolle mm. kuljetusinfrastruktuurin kapasiteetin ja teknisten ratkaisujen yksityiskohtainen analyysi, kehittämispolku rataverkon kehittämiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi sekä muut tulevaisuuden kuljetuskäytävät huomioiden.

Loppuraportti Current Status of Changes in Railway Freight Transport: https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2024/10/New_North_WP4_Rail_Freight_Report_verkkosivut.pdf

 

Lisätietoja

Lisätietoja NewNorth – Transport, Logistics and Security of Supply -hankkeesta

 

Kuva: Rataverkon kapasiteetti kunkin linjan vilkkaimman 2 tunnin aikaikkunan perusteella.

 

Interreg Aurora logo