20.7.-23 julkaistun uuden Eurobarometri-tutkimuksen mukaan yli puolet (58 %) eurooppalaisista on sitä mieltä, että siirtymistä vihreään talouteen pitäisi nopeuttaa. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna 73 % eurooppalaisista on samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen kustannukset ovat paljon korkeammat kuin vihreään siirtymiseen tarvittavat investoinnit. Ja kolme neljäsosaa (75 %) eurooppalaisista on samaa mieltä siitä, että ilmastotoimiin ryhtyminen johtaa innovaatioihin.
Tuki päästöjen vähentämiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen
Lähes yhdeksän kymmenestä EU:n kansalaisesta (88 %) on samaa mieltä siitä, että kasvihuonekaasupäästöt olisi vähennettävä minimiin ja kompensoitava loput päästöt, jotta EU:sta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Lähes yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta (87 %) katsoo tärkeäksi, että EU asettaa kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämiselle ja vastaava määrä (85 %) uskoo, että EU:n on tärkeää ryhtyä toimiin energiatehokkuuden parantamiseksi, esimerkiksi kannustamalla ihmisiä eristämään kotinsa ja asentamaan aurinkopaneeleja tai ostamaan sähköautoja. Seitsemän kymmenestä vastaajasta (70 %) uskoo, että fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentäminen voi lisätä energiavarmuutta ja hyötyä EU:lle taloudellisesti.
Kansalaiset ovat sitoutuneet yksilölliseen toimintaan ja rakenneuudistuksiin
Suuri enemmistö (93 %) EU:n kansalaisista ryhtyy jo yksilöllisiin ilmastotoimiin ja tekee tietoisesti kestäviä valintoja jokapäiväisessä elämässään. Kun kansalaisilta kysyttiin, kuka on vastuussa ilmastonmuutoksen torjunnasta, he korostivat uudistusten tarvetta yksilöiden toimien ohella. Vastaajat korostivat myös kansallisten hallitusten (56 %), EU:n (56 %) sekä yritysten ja teollisuuden (53 %) vastuuta.
Euroopan kansalaiset tuntevat ilmastonmuutoksen uhan jokapäiväisessä elämässään. Keskimäärin yli kolmasosa eurooppalaisista tuntee itsensä alttiiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyville riskeille ja uhille, ja yli puolet kokee näin seitsemässä jäsenvaltiossa, enimmäkseen Etelä-Euroopassa, mutta myös Puolassa ja Unkarissa. 84 % eurooppalaisista on yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen ja ympäristöasioiden torjumisen pitäisi olla etusijalla kansanterveyden parantamiseksi, kun taas 63 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valmistautuminen voi olla myönteistä EU:n kansalaisille.
”Euroopan kansalaiset ymmärtävät ilmastonmuutoksen uhan ja tukevat edelleen EU:n, kansallisten hallitusten, yritysten ja yksityishenkilöiden ilmastotoimia. He tunnustavat ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kriisien aiheuttamat pitkän aikavälin riskit, mutta myös mahdollisuuden, että meillä on rakentaa valoisampi, terveempi ja turvallisempi tulevaisuus, jos toimimme nyt vihreään siirtymiseen. Tämän kyselyn tulokset ovat voimakas muistutus siitä, että kansan kannatus Euroopan vihreän kehityksen tavoitteen saavuttamiselle on edelleen korkealla tasolla. Poliitikkojen ja päättäjien on otettava tämä kehotus huomioon.”
Frans Timmermans, Euroopan vihreästä sopimuksesta vastaava varapuheenjohtaja – 20.7.2023
Taustaa barometrista
Ilmastonmuutosta koskevaan Eurobarometri-erityistutkimukseen osallistui 26 358 EU:n kansalaista eri sosiaali- ja väestöryhmistä kaikissa 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Kysely toteutettiin 10.5.-15.6.2023 välisenä aikana. Kaikki haastattelut tehtiin kasvokkain, joko fyysisesti ihmisten kodeissa tai etäyhteyden kautta.
Viimeisimmän 10. heinäkuuta julkaistun ”Kevät 2023 – Eurobarometri-standardi” -tutkimuksen tulokset ovat täysin linjassa tämän ilmastonmuutosta koskevan tutkimuksen tulosten kanssa. Eurobarometri osoitti, että EU:n kansalaiset kannattavat edelleen vahvasti energiasiirtymää, pitävät ympäristöä ja ilmastonmuutosta yhtenä EU:n tärkeistä kysymyksistä ja odottavat suuria investointeja uusiutuviin energialähteisiin.
Euroopan vihreä sopimus (Green deal) on Euroopan komission korkein prioriteetti. Se muuttaa EU:n nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vihreäksi taloudeksi, joka ei jätä jälkeensä henkilöä tai paikkaa. Euroopan ilmastolaki asettaa oikeudellisesti sitovan ilmastoneutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja ottaa käyttöön välitavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna niin sanotun Fit for 55-lainsäädäntöpaketin avulla. Viimeaikainen edistyminen luonnon ennallistamista koskevassa laissa, metsien hävittämistä koskevassa asetuksessa ja aloitteissa kestävien tuotteiden edistämiseksi ja pakkausjätteen vähentämiseksi varmistaa myös, että Euroopan unioni pysäyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja siirtymisen kiertotalouteen.
Lähde: Euroopan komission verkkosivut