Kainuun Venäjäyhteistyön kesäkuun uutisissa voimme iloksemme kertoa, että Kainuun Venäjä-strategia 2021-2027 on hyväksytty maakuntahallituksessa 14.6.2021. Olemme myös keränneet Kainuun venäjänkielisten kuulumisia ja toiveita luettavaksi, ja pääset tutustumaan Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen toimintaan Kainuussa sekä rajanylittävän verkkokaupan haasteisiin.
Kainuun venäjästrategia 2021-2027 kutsuu yhteistyöhön
Kainuun maakuntahallituksen nimeämä Venäjä-strategiaryhmä ja sen työvaliokunta käynnistivät joulukuussa 2019 Kainuun Venäjä-strategian valmistelun vuosille 2021–2027 ja Kainuun uusi Venäjä-strategia hyväksyttiin Kainuun maakuntahallituksessa 14.6.2021.
Kainuun Venäjä-strategia 2021-2027
Venäjä-strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimijoiden vahvaa sitoutumista ja laajaa yhteistyötä maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Jo strategiatyöhön osallistettiin aktiivisesti eri tahoja ja työssä myös tunnistettiin tarve eri tahojen yhteistyön edelleen kehittämiseksi ja uusien näkökulmien tuomiseksi mukaan Kainuun venäjäyhteistyöhön.
Koonti Venäjä-strategiatyön taustaksi toteutetusta osallistavasta prosessista 30042021
Heti strategian valmistuessa järjestettiin ensimmäinen tilaisuus strategiatyön jalkauttamiseksi käytäntöön yhteistyössä eri tahojen kesken. ”Mitä kuuluu Kainuun venäjänkielisille” – livelähetyksessä käsiteltiin erilaisia kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyviä asioita Kainuun venäjänkielisille toteutetun kyselyn tulosten pohjalta. Toivomme, että nyt järjestetty tilaisuus toimii hyvänä alkuna tulevalle keskustelulle ja kehittämistoimille!
Tilaisuuden tallenteen löydät osoitteesta www.youtube.fi/kainuu, se tekstitetään suomeksi ja venäjäksi.
Kyselyn ”Mitä kuuluu Kainuun venäjänkielisille” koontiraportti
Verkkokauppa Venäjälle on huonosti tunnistettu mahdollisuus
Verkkokaupankäynti on kasvanut tasaisesti Suomessa viime vuosikymmenien aikana ja koronapandemia on nopeuttanut tätä kasvua. Kehitys on samankaltaista useissa eri maissa, myös Venäjällä. Melkein puolet suomalaisista vähittäiskaupoista käyttää jo digitaalisia kanavia hyödyksi myynnissään, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo. Itse asiassa kuitenkin vain noin 6 % suomalaisista vähittäiskaupoista myy tällä hetkellä tuotteitaan verkossa muiden EU maiden tai EU:n ulkopuolisten maiden kuluttajille.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelija Iina Laakso on työskennellyt Karelia CBC -ohjelmasta rahoitetussa LOGOKA -hankkeessa, jossa Kainuun liitto on yksi partneri, tutkimusapulaisena. Hänen tälle hankkeelle tekemässään Pro Gradu tutkielmassa, joka on palautettu 31.5.2021, käsitellään kuluttajaverkkokaupan pakettitoimituksia Pohjois-Suomesta Venäjälle. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa keinoja kehittää verkkokaupan pakettitoimituksia Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta Venäjälle Karjalan tasavaltaan. Tutkielman tulokset tukevat aiempaa tieteellistä tutkimusta aiheesta, mutta tuovat siihen myös uusia näkökulmia.
Suurin osa tutkimusta varten haastatelluista yrityksistä ei näe Venäjää strategisesti tärkeänä maana ja verkkokaupan strategioissa keskitytään siksi muihin alueisiin. Yritykset kokevat rajan ylittävässä verkkokaupassa Venäjälle erityisiä esteitä.
Tutkimustulosten perusteella ennakkokäsitykset Venäjän verkkokauppamarkkinasta ovat yleisiä, ja niitä on olemassa, koska yrityksillä ei ole riittävästi tietoa. Ennakkoluulot ovat tärkeä syy siihen, että Venäjän verkkokauppamarkkinoita ei Pohjois-Suomessa hyödynnetä, vaikka potentiaalia tällä alueella on. Yritykset eivät tunnista Venäjän verkkokauppamarkkinan tarjoamia mahdollisuuksia kovin hyvin, mutta joitakin sen osatekijöitä kuitenkin tunnistetaan, kuten markkina-alueen suuri koko sekä Venäjän osittain erilainen tuotevalikoima.
Tiedon puute ja kielimuuri ovat haastattelujen perusteella suurimpia yritysten kokemia esteitä Venäjän verkkokauppamarkkinoilla. Tiedon puutteen takia Venäjän verkkokauppamarkkinan potentiaalia ei usein tunnisteta, tai sitten tiedon puutteen aiheuttamat väärät ennakkokäsitykset saattavat estää yrityksiä tavoittelemasta tätä markkina-aluetta. Kielimuuri puolestaan estää yrityksiä kohdentamasta markkinointia venäläisille asiakkaille ja tarjoamasta parasta mahdollista asiakaspalvelua. Muitakin haasteita on, liittyen esimerkiksi pakettitoimituksiin, palauttamis- ja vaihtoprosesseihin, ja tiukkaan tullisääntelyyn vaikuttaa yritysten kiinnostukseen.
Verkkokaupan pakettitoimituksia Pohjois-Suomesta Venäjälle voitaisiin kehittää erityisesti parantamalla yritysten tietoa markkinasta, ja tekemällä toimitusprosessista kaikille osapuolille mahdollisimman sujuva selkeine prosesseineen, jotka automatisoitaisiin niin pitkälle kuin mahdollista.
Iina Laakson Pro Gradu -tutkielman ”Cross-border e-commerce package deliveries between Northern Finland and Russia” löydät kokonaisuudessaan Oulun yliopiston sivuilla http://jultika.oulu.fi
Lisätietoa
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin LOGOKA -hankkeen webinaarissa 25.5.2021
Lisätietoa LOGOKA-hankkeesta
Vihreän vyöhykkeen yhteistyö on kokonaisvaltainen toimintamalli
Suomen, Venäjän ja Norjan raja-alueen luonto, kulttuuri ja talous antavat yhdessä vahvan pohjan alueen kestävälle ja vastuulliselle kehittämiselle. Tästä ajatuksesta lähtee Fennoskandian vihreän vyöhykkeen toiminta. Yhteisenä tavoitteena on kehittää raja-alueen alueen luonnon suojelua ja käyttöä, alueen taloutta, sekä kulttuuria ja yhteisöjä laajalla yhteistyöllä niin, että alue tulee tunnetuksi kestävien arvojen ja niitä kunnioittavan kehityksen kokonaisvaltaisena mallina. Fennoskandian vihreä vyöhyke on osa Euroopan vihreää vyöhykettä. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansallisia toimia koordinoi ympäristöministeriö.
Osa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteistyötä on sen Karjalan työvaliokunta, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Työvaliokunta on toimijoiden yhteistyöelin, joka:
- edistää ympäristö-, matkailu-, kulttuuri- ja luonnonvara-alojen yhteistyötä sekä toimintaan osallistuvien suomalaistan maakuntien välillä että Karjalan tasavallan (Venäjä) toimijoiden kanssa
- parantaa toiminta-alueen kestävän kehityksen imagoa, tunnettuutta ja rahoituksen saatavuutta
- on osa organisaatioiden välistä, ylimaakunnallista ja valtioiden välistä vuorovaikutusverkkoa, jonka tulokset ja hyödyt siirtyvät paikallistasolle.
Työvaliokunta käsittelee ja edistää toiminta-alueensa yhteisiä asioita. Työvaliokunnassa on edustettuna 32 yhteisöä ja kuntaa alueelta (kevään 2021 tilanne). Työvaliokunnan keskeiset toimet liittyvät tiedonvälitykseen sekä osapuolten yhteistyön aktivoimiseen ja tukemiseen. Nämä mahdollistavat laaja-alaisen yhteistyön hankkeiden ja muun toiminnan muodossa. Teemoja toiminnan ytimessä ovat luontomatkailu, monimuotoisuuden suojelu, kiertotalous, osaaminen ja kulttuuri. Kärkitavoitteiksi on määritelty ylimaakunnallisen toiminnan edistäminen ja statuksen hakeminen verkostolle suhteessa eri rahoitusmahdollisuuksiin ja ohjelmiin, ydinteemojen sekä kehitysideoiden (kärkihankkeet) edistäminen sekä toiminnan tunnetuksi tekeminen ja tiedotuksen kehittäminen. Tavoitteena on tiedottaa monipuolisesti ja monikanavaisesti jäsenistön omien tiedotuskanavien kautta, ja tiedottaa ennakoivasti tuleviin rahoitushakuihin liittyen.
Työvaliokunnan toimintatavoissa korostuvat vahva yhteistyö ja se, että toimintaan osallistuvat tahot kantavat kukin aktiivisesti vastuuta. Asioiden eteneminen varmistetaan jo edellä mainituilla kärkitoimenpiteillä, joista niitä esittäneet tahot itse ottavat vetovastuun. Ydinteemoja edistetään mm. toiminta-alueelle tarvittavien isojen ja vaikuttavien kehityshankkeiden kautta ja runsaalla käytännön yhteistyöllä (mm. tapahtumien, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen rajan molemmin puolin).
Yhtenä tulevista tapahtumista voidaan mainita esimerkiksi Luonnon konserttisali (20.8.), joka on kartanokimalaisen ja muiden pölyttäjähyönteisten suojelua edistävä uudenlainen kulttuuritapahtuma Kajaanissa Linnanvirta-festarin yhteydessä: https://www.luontoon.fi/luonnonkonserttisali.
Kärkihankkeissa mukana Kainuulle tärkeitä teemoja
Vihreän vyöhykkeen Karjalan työvaliokunnan kärkihankkeiksi on määritelty kaksi kokonaisuutta, jotka liittyvät tiiviisti kainuulaiseen kulttuuriperintöön ja sen ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. Nämä ovat ”Singing Heritage Route” ja ”Kalevala Vihreän vyöhykkeen tunnetuksi tekijänä”. Näillä valinnoilla Vihreä vyöhyke osoittaa kunnioitustaan sille kulttuuriperinteelle, joka on mahdollistanut sen perustamisen, ja on myös osaltaan tukemassa kestävään kehitykseen perustuvaa matkailutoimintaa alueellaan.
Suomen kansalliseepos Kalevala yhdistää luonnon ja kulttuurin sekä Karjalan ja Suomen ja sen runoaines on koottu Vihreän vyöhykkeen alueelta. Tämä koko maailmassa tunnettu vienalainen kulttuuri elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Ilman Kalevalaa ja sen taustalla olevaa kulttuuriperinnettä, joka kunnioittaa luontoa eikä salli sen haaskausta, ei koko Vihreän vyöhykkeen perustaminen olisi ollut mahdollista. Tämä kulttuuriperinne on vuosisatojen ajan elänyt runolauluna, satuina, sananlaskuina, vertauksina sekä loitsuina syrjäisissä kylissä ja siirtynyt koko maailman yhteiseksi kulttuuriaarteeksi Kalevalan kautta.
Luonto on ikiaikaisesti ollut yhteistä Itä-Suomen ja Karjalan välillä. Myös kulttuuriperinne Kalevalan kautta yhdistää edelleen molempia maita. Vihreä vyöhyke osaltaan pyrkii vaikuttamaan, ettei metsien monimuotoisuus katoaisi. Vienansalossa on vielä vanhaa metsää paljon jäljellä. Kainuussa ja Vienassa on edelleen perinteistä vienalaista rakennuskulttuuria sekä aineetonta kulttuuria.
Esimerkkinä yhteisestä luontoon ja Kalevalaan liittyvästä perinteestä on Vienan reitiksi nimetty vuosisatoja vanha Suomen ja Karjalan välinen polkujen ja vesiväylien verkosto, jota myöten niin laukkukauppiaat kuin runokerääjät ja muut tutkijat ovat käyttäneet hyödykseen. Lue lisää aiheesta esimerkiksi Vienan Reitti ry: verkkosivuilta osoitteessa https://vienanreitti.fi. Toinen konkreettinen esimerkki on Ontrei Malisen kantele -nimeä kantavan matkailureitti, josta voit lukea lisää osoitteesta: www.ontrei.fi.
Intangible Cultural Singing Heritage Route -kulttuurireitin valmisteluhankkeen tavoitteena on synnyttää virallinen, Euroopan neuvoston sertifioima kulttuurireitti Suomesta Baltian maiden kautta kohti Keski-Eurooppaa. Reitin nimeksi tulee Singing Heritage Route. Suomen osalta lähtökohtana on itärajaa pitkin kulkeva Runon ja Rajan tie myös Viron, Latvian ja Liettuan alueilla reitti kulkisi maiden itäisten alueiden kautta. Reitin pääteemana ovat alueen kulttuurisesti tärkeät ja arvokkaat lauluperinteet.
Reitin varrella esiintyvät itämerensuomalainen runolaulu, setujen leelo, liettuan sutartinés, latvialainen itäosien moniääninen lauluperinne sekä Baltian maiden yhteinen laulujuhlaperinne. Täydentävinä teemoina ovat alueiden kulttuurimatkailuun liittyvät monet elementit, kuten sauna, ruoka- ja käsityöperinteet, sotien muistomerkit, itäisen ja läntisen kristinuskon kohtaamispaikat sekä luontokohteet. Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman tavoitteena on lisätä kulttuurin painoarvoa yhteiskunnissa ja samalla myös kestävää matkailua, erityisesti syrjäisillä seuduilla.
Reittiä kehitetään yhteistyössä monialaisten tiimien kanssa. Tavoitteena on saada reittihakemus valmiiksi vuoden 2021 aikana. Ydinorganisaation lisäksi kutsumme valtiolliset ja alueelliset kulttuurimatkailua ja kulttuurireittitoimintaa kehittävät organisaatiot Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa kehittämään reittiä. Sertifikaatin saamisen jälkeen aletaan välittömästi valmistella Venäjän liittymistä mukaan reittiin. Tällöin reitti laajenisi Pietarin ympäristössä oleville inkeriläisille alueilla, Vienan Karjalaan ja Kizhin saarelle saakka. Jatkossa tarkoitus on myös jatkaa reittiä kohti pohjoista, saamelaisalueille.
Lisätietoa
Tytti Määttä – Kuhmon kaupunginjohtaja, työvaliokunnan puheenjohtaja
tytti.maatta@kuhmo.fi
Katja Sukuvaara, Kainuun liitto, työvaliokunnan jäsen
katja.sukuvaara@kainuunliitto.fi
Markku Nieminen, Juminkeko-säätiö
markku.nieminen@juminkeko.fi
www.juminkeko.fi
Pekka Huttu-Hiltunen, Runolaulu-Akatemian kannatusyhdistys ry
phh@runolaulu.fi
https://viakarelia.fi/singing-route
http://www.runolaulu.fi
