Oulussa järjestettiin 12.-13.12.2022 Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden sekä aluekomitean yhteiskokous. Kokoukseen osallistui edustajia Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta, Islannista ja EU:sta.
Suomen puheenjohtajuuden painopisteinä vuosina 2021-2023 ovat kestävä kehitys, ihmisten väliset kontaktit sekä hyvät liikenneyhteydet. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Barentsin alueneuvoston Barents-ohjelma 2019–23 ovat luoneet lähtökohtia toiminnalle.
Kaupungeilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella. Pohjois-Karjalan vuonna 2023 virallisesti alkavalla puheenjohtajuudella on keskeinen rooli näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen puheenjohtajuus toimii jo nyt läheisessä yhteistyössä Pohjois-Karjalan kanssa. Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteen ja alueen pitämiseen elävänä ja kehittyvänä. Oulun kokouksen yhteydessä kokoontui myös Barentsin alueen nuorisoneuvosto (BRYC) suunnittelemaan tulevaa toimintaansa.
Kokouksessa valmisteltiin helmikuussa julkistettavaa Barentsin alueen teollisuuden vihreän siirtymän strategiaa asiantuntijaesitysten pohjalta. Aiheena oli laajasti ottaen EU:n vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden ja mahdollisuuksien esiin tuominen. Maanantaina perehdyttiin Oulun yliopistossa tehtävään tutkimustyöhön. Professori Marko Huttula esitteli hiilineutraalin vedyn tuotannon vaihtoehtoja, professori Jukka Kömi hiilivapaan teräksen tuotantoa ja professori Jukka Riekki digitaalisuutta vihreän siirtymän mahdollistajana.
Kokouksessa kuultiin Lapin Kauppakamarin toimitusjohtajan Liisa Ansalan esitys Barentsin alueen investoinneista, joiden potentiaaliksi on arvioitu 160 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Esimerkkejä suunnitelmista ja tehdyistä investointipäätöksistä ovat akkutehdasinvestoinnit, metsäteollisuusinvestoinnit, hiilineutraali terästuotanto, tuulivoimatuotantopäätökset ja kaivoshankkeet. Akkuhankkeista voidaan mainita Northvoltin akkutehdas Skellefteåssä ja norjalaisyritys Freyr, joka rakentaa akkutehdasta Mo i Ranassa ja selvittää mahdollisuuksia Vaasassa. Metsäteollisuuden osalta merkittäviä investointeja ovat Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä ja Stora Enson investointi kuluttajapakkauskartonkilinjaan Oulussa.
Hiilineutraali terästuotanto kiinnostaa erityisesti tällä hetkellä Barentsin alueella. SSAB aloittaa tehtaidensa muutosprosessit vielä 2020-luvulla ja Bodenissa H2 Green Steel kehittää myös hiilineutraalia terästä. Pohjois-Pohjanmaalla kaavoitetaan ja rakennetaan eniten tuulivoimaa Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan osuus tuulivoimasta on tällä hetkellä noin 40 % Suomen tuulivoimakapasiteetista. Kaivoshankesuunnitelmia on useita eteenkin Pohjois-Ruotsissa ja Suomen Lapissa.
Venäjän Ukrainaan tekemän laittoman hyökkäyksen seurauksena jäsenmaat ja EU ovat päättäneet keskeyttää Barents-yhteistyön Venäjän kanssa.
Lisätietoa
Barents-suurlähettiläs Jari Vilén
jari.vilen@formin.fi
+358 50 5296321
