Kainuun liitossa kevätkauden 2022 päätöksentekoelinten kokoukset on nyt pidetty. Maakuntavaltuustossa 13.6. arvioitiin vuoden 2021 toimintamme, ja 20.6. maakuntahallituksessa katsoimme jo tulevaa vuotta 2023. Maakuntavaltuuston kokouksessa liiton henkilöstönä saimme paljon kiitosta ja myönteistä palautetta. On pian aika siirtyä viettämään kesälomaa ja ”lataamaan akkujamme”. Valtuustossa käydyn keskustelun herättämänä kirjaan muutamia ajatuksia Kainuun liitosta työyhteisönä.
Ensin kiitän Kainuun liiton henkilöstöä menestyksellisestä työstä – ja toivotan oikein mukavaa ja rentouttavaa loma-aikaa! Kiitän maakuntahallitusta ja -valtuustoa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien edustajia yhteistyöstä Kainuun kehittämisessä.
Kainuun liitossa on merkityksellistä työtä
Kainuun liitto on asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaatio. Työtyytyväisyyskyselyt ja henkilöstöraportit kertovat kuinka henkilöstömme on hyvin motivoitunutta ja viihtyy työssään. Motivaation pohjana näen sekä asiantuntijuuteen liittyvän identiteetin että työn tavoitteellisuuden ja merkityksellisyyden. Teemme työtä Kainuun ja kainuulaisten hyväksi, alueemme kehityksen ja tulevaisuuden eteen. Kainuun liittoon työhön hakeutuvilla tämä motiivi on ollut vahvana esillä.
Asiantuntijaorganisaation johtaminen on asioiden johtamisen ohella mitä suuremmassa määrin ihmisten johtamista. Mielestäni Jukka Saksin, viestinnän ja johtamisen tunnetun asiantuntijan, jonka Twitter-viestejä aktiivisesti seuraan, näkemykset osuvat hyvin kohdalleen. Hänen mukaansa johtamisen tulee auttaa työyhteisön ihmisiä onnistumaan työssään. Vastaavasti on tärkeää, että henkilöstössä kukin tiedostaa, mitä olisi itse valmis tekemään sen eteen, että yhteisössä on hyvä työskennellä. Jukka Saksin mukaan jokainen voi osoittaa johtajuutta esimerkiksi kantamalla vastuuta ja olemalla näkemyksellinen. Hyvä johtajuus rakentuu luottamuksesta ja yhteispelistä, jossa meillä on erilaisia rooleja ja vastuita.
Kainuun liiton työn vaikuttavuus syntyy joukkuepelistä aivan kuten Leijonien jääkiekkojoukkueessa. Kaikilla meillä on oma roolimme joukkueessa. Kun kukin tuntee roolinsa, kantaa siitä vastuunsa ja luottaa ”pelikavereihin”, homma toimii ja tulosta syntyy. Jos ja kun ongelmia rooleissa ja yhteispelissä ilmenee, tilanteeseen on puututtava ja korjattava ongelmat yhdessä.
Edelleen ajattelen niin, että Kainuun liittona olemme yksi pelaaja vielä laajemmassa joukkueessa, joka muodostuu Kainuun eri toimijoista. Niistä, joilla on halua ja kykyä vaikuttaa Kainuun kehitykseen. Kainuun kehittäminen on myös mitä suuremmassa määrin yhteistyötä ja verkostojohtamista. Luottamus ja sosiaalinen pääoma ovat keskeiset onnistumisen edellytykset.
Hyvinvointi on onnistumisen perusta
Luin juuri toistamiseen Oskari Saaren toimittaman kirjan ”Aki Hintsa: Voittamisen anatomia”. Hintsalla on uskomaton ura urheilulääkärinä mm. F1-kuskien (Mika Häkkinen, Lewis Hamilton, Kimi Räikkönen, Sebastian Vettel) ja Etiopian kestävyysjuoksijoiden (mm. Haile Gebreselassie) henkisestä ja fyysisestä valmennuksesta vastaavana. Hintsan motto on: ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”. Hyvinvointi ei siis seuraa menestyksestä, vaan päinvastoin.
Hintsa on monipuolisten kokemustensa kautta rakentanut kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin, jota hän on työssään huippu-urheilijoiden ja huippujohtajien kanssa soveltanut. Hänen vahva ja hyvin perusteltu näkemyksensä on, että hyvinvointi on useiden osatekijöiden[1] yhteisvaikutusta. Kaikkien osatekijöiden on oltava kunnossa ja tasapainossa. Huippu-urheilijakaan ei menesty pelkästään tiettyjen (fyysisten) ominaisuuksien ansiosta, vaan tarvitaan tasapainoinen kokonaisuus, jossa mikään osatekijä ei saa olla heikko. Hänen ajatuksiaan menestyksestä voi soveltaa jokainen omalla kohdallaan. Suosittelen lämpimästi hänen kirjaansa ja sanomaansa perehtymään.
Työyhteisöön siirrettynä Hintsan viestin voinee kiteyttää esimerkiksi näin: ”Emme ole robotteja, vaan ihmisiä, työ on vain yksi osa elämää, ei koko elämä”. Menestymme omassa työssämme, kun oma hyvinvointimme laajasti ymmärrettynä on kunnossa. Hintsan kirjan lukeneena joutuu pohtimaan hänen ydinkysymyksensä: kuka olet, mitä haluat ja kontrolloitko itse omaa elämääsi? Näihin meillä jokaisella tulisi olla selkeät vastaukset.
Rentouttavaa lomaa!
Nyt alkaa olla useimmilla kesäloma-aika käsillä; myös itselläni on tapana pitää tässä vaiheessa mahdollisimman pitkä lomajakso. Toivon, että me kaikki omalla tavallamme löydämme Kainuun luonnon rauhasta, tapahtumista ja yhdessäolosta läheistemme kanssa sopivan vastapainon työlle. Toki ei pidä unohtaa, että hyvinvoinnin kannalta on tärkeämpää se, mitä lomien välillä tapahtuu kuin se, mitä siellä lomalla tapahtuu. Kun tulemme takaisin lomilta virkistyneinä, muistamme palautua myös arjessa!
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
[1] Hintsan ”mallissa” hyvinvoinnin osa-alueiksi on nimetty seuraavat: yleinen terveys, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo ja henkinen energia. Terveyden käsitteestä hän siteeraa WHO:n (1948) määritelmää: ”Terveys on täydellisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila”.
