Lentoliikenne on avaintekijä minkä tahansa alueen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja osaavan työvoiman turvaamisessa. Yritysten investointihalukkuus ja alueen vetovoima ulkopuolelta tuleville investoinneille riippuvat ratkaisevasti kansainvälisestä saavutettavuudesta eli lentoliikenteestä. Merkittävin vaikutus lentoliikenteellä on vientiyrityksille ja kansainvälisille matkailijoille. Osassa Suomen maakuntia lentoliikenteessä on markkinapuutetilanne. Se voidaan ja tulee hoitaa julkisella palvelulla eli ostopalveluliikenteellä. Summat, joita valtion tulee budjettiriihessään tämän ongelman hoitamiseen laittaa, ovat häviävän pieniä verrattuna niihin kansantaloudellisiin menetyksiin, jotka tulisivat lentoliikenteen loppumisesta tai epävarmuudesta.
Lentoliikenteen kohtalo budjettiriihessä
Kainuu on yhdessä kuuden muun maakunnan kanssa joutunut käyttämään runsaasti aikaa ja vaivaa alueittensa välttämättömän lentoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Hallitusohjelmakirjaukset, joita yhdessä ajoimme ja jotka toteutuivat, ovat selkeät:
- Lentoyhteyksien kehittymistä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi edistetään.
- Säilytetään Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko.
- Kehitetään Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet tarvittaessa ostopalveluliikenteellä.
Olemme juuri lukeneet Helsingin Sanomista[i] ennakkotietona, että tähän kysymykseen olisi saatu neuvotteluratkaisu, ja nykyiset maakuntalennot jatkuisivat ainakin vuoteen 2026 saakka. Myönteistä uutisessa on myös se, että uusilla sopimuksilla pyrittäisiin ohjaamaan reittejä aikaisempaa markkinaehtoisemmiksi.
Media hämmensi lentoliikennekeskustelua
Lähinnä YLE:n (MOT-ohjelma) ja Helsingin Sanomien yksipuolinen kirjoittelu sai aikaan poliittisen hämmennyksen, jonka vuoksi em. hallitusohjelmakirjauksista riippumatta syntyi epäselvä tilanne, mitä hallitus tulee asiassa päättämään. Esim. HS:n Alli Hallonblad (14.8.) artikkelissaan toi esille, että valtion ostopalvelutuki junaliikenteelle olisi 4 eur/matka ja lentoliikenteessä 96 eur/matka. Jutussa viitattiin vuoteen 2021, jolloin lentoliikenteen ostopalvelut viidelle lentokentälle ml Kajaani alkoivat. ”Ostojen sanottiin olevan koronatilanteeseen liittyvä siltaratkaisu, mutta voi olla, että nykyinen hallitus jatkaa niitä edelleen”.
Ostopalveluliikenteen leimaaminen koronatuiksi ei ole oikein. Viiden lentokentän joutuminen ostopalvelujen varaan aiheutui koronakriisistä, mutta lentoliikenteen jatkuvuuden varmistaminen ei siihen liity. Valtiontukea EU:n säädösten mukaan voidaan antaa, kun kyse on markkinapuutetilanteesta eli kun taloudellisesti kannattavaa reittiliikennettä ei muuten synny. Tämä riippumatta siitä mistä markkinapuute johtuu!
Median liikennemuotojen kustannusvertailun suurin harhaanjohtavuus on tietenkin siinä, että esille tuotiin vain matkoihin annetut tuet. Tarkastelussa ei ollut valtion antama rahoitus liikenneinfralle. Junaraiteiden rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin lentoliikenteessä, jossa pääsääntöisesti lentokentät ylläpidetään markkinaehtoisesti.
Ostopalveluilla hoidetaan markkinapuutetilanteet
Lentoliikenne on lähtökohtaisesti Euroopan unionin näkökulmasta markkinaehtoista toimintaa. EU-sääntelyn mukaisesti lentoja ei voi ostaa muuten kuin poikkeuksellisesti. Julkisen palvelun velvoitteita tulee asettaa vain, jos muilla liikennemuodoilla ei pystytä täyttämään kyseisen alueen liikennetarpeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suunnitellun reitin junayhteyksiin, joissa matka-aika on alle kolme tuntia.
Markkinapuutetilanteessa EU:n säädökset mahdollistavat valtion tuen käytön: Jäsenvaltio voi määrätä julkisen palveluvelvoitteen ja kilpailuttaa yhteysvälille operaattorin. Yhteys voidaan katsoa välttämättömäksi, jos alue on joko syrjäistä tai kehitysaluetta tai reitti vähäliikenteinen, minkä lisäksi reitin tulee olla ehdottoman tärkeä liikennöintialueen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Suomen tapauksessa syrjäisyys ja vähäliikenteisyyskriteerit täyttyvät selkeästi. Lisäksi on hyvä muistaa, että liikennetarpeet liittyvät erityisesti kansainvälisiin elinkeinoelämän yhteyksiin, ja Suomikin on globaalisti katsottuna syrjäinen.
Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät
Lentoliikenteen vaikutuksia on tutkittu paljon; kiintoisa tieto on lentoliikenteen vaikutus talouskasvuun. Tulosten mukaan 10 %:n lisäys lentoliikenteessä kasvattaa asukasta kohti laskettua BKT:tä 0,5–1,1 %. Erityisesti on kiintoisaa, että syrjäisillä alueilla lentoaseman taloudelliset vaikutukset ovat suurempia kuin hub-lentoasemilla. Tämä johtuu katalyyttisistä vaikutuksista, sillä syrjäisillä alueilla lentoliikenteen merkitys on keskeinen kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä.
Edelleen on selvitetty, että 1 000 lentomatkustajan määrän kasvu synnyttää 4 uutta työpaikkaa. Syrjäisillä ja matkailuvaltaisilla alueilla tämäkin vaikutus on suurempi. Kansantalouden ja valtion talouden kannalta merkittäviä ovat lentoliikenteen maksamat verotulot kunnille ja valtiolle. Arvio on, että lentoliikenteen kokonaisverotuksen aste on noin 25 % myytyjen lippujen hinnasta. Lentoliikenteen infran rakentamiseen, ylläpitoon ja operointiin puolestaan kuuluu erittäin vähän julkisia varoja, lentoliikenneala rahoittaa toimintansa pääosin itse.
Erityisen vahva on lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumispäätöksiin
Aluekehityksen kannalta pitkässä juoksussa pysyvän lentoliikenteen ratkaiseva merkitys tulee sen vaikutuksista yritysten investointi- ja sijoittumispäätöksiin. Tutkimusten mukaan kolme tärkeintä yritysten sijoittumispäätöksissä välttämätöntä tekijää ovat: helppo pääsy markkinoille ja asiakkaiden luo, osaavan työvoiman saatavuus ja kansainväliset lentoyhteydet. Lentoliikenne vaikuttaa sekä alueella jo toimivien yritysten uusinvestointeihin että alueelle mahdollisesti investoiviin uusiin yrityksiin (sijoittumispäätöksiin). Tutkimukset vahvistavat myös lentoliikenteen olevan merkittävä veto- ja pitovoimatekijä osaavan työvoiman saatavuudelle.
Lentoliikennehankkeessa selvitettiin Oulun, Kuusamon ja Kajaanin kenttien merkitystä
Pohjois-Suomen lentoliikenteen tulevaisuus -hankkeen teettämän kyselytutkimuksen tulokset antavat selvän viestin siitä, miten lentoliikenteen merkitys painottuu juuri elinkeinoelämään. Esimerkiksi tuloksista käy ilmi, että lentomatkustus painottuu niissä yrityksissä, joissa on keskimääräistä suurempi liikevaihto. Satoja tai tuhansia lentomatkoja tekevät yritykset muodostavat 50 % alueen yritysten liikevaihdosta. Erityisen paljon tarve lentomatkustamiseen korostuu teollisuus- ja kaivosyrityksissä, it-sektorilla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Yritysten eri toiminnoista lentoyhteyksiä tarvitsevat eniten ylin johto, projektijohto ja myynti.
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Kajaanin lentoasemasta riippuvaisia työpaikkoja yrityksissä on
1 250. Liikevaihdosta 1,7 miljardia euroa on sidoksissa lentokenttään. Tähän liittyvän verokertymän määrä on 37 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus 11 ja valtion osuus 25 milj. euroa. Mukaan on tällöin laskettu yhteisöjen tulovero, palkkatulovero ja kirkollisvero. Kyselyn mukaan paremmilla lentoyhteyksillä 48 % alueen yrityksistä kasvattaisi liikevaihtoaan.
Summa summarum
Pienellä valtion tuella lentoliikenteeseen (markkinapuutetilanteessa) saadaan aikaan moninkertaiset kasvuvaikutukset yritystoimintaan ja sitä kautta myös tuloja valtiolle!
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
[i] HS 17.9.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009860985.html
HS 14.8.2023: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009745699.html
Pohjois-Suomen lentoliikenteen tulevaisuus -hankkeen aineistot: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/omat-hankkeet/lentoliikenteen-tulevaisuus-pohjois-suomessa/?snb_adtype=email&snb_admedia=emaileri%20-%20Lentoliikenteen+merkitys+Kainuulle*2C+Menestyv*C3*A4+Kainuun+matkailu+-+ilmoittaudu+2*10+tilaisuuteen*2C+Charter-hanke+starttaa&snb_adname=Lentoliikenteen+merkitys+Kainuulle*2C+Menestyv*C3*A4+Kainuun+matkailu+-+ilmoittaudu+2*10+tilaisuuteen*2C+Charter-hanke+starttaa%20-%20Katso%20lentoliikenneselvitys&emlr=u-4822023-74071723-2453861-0
