Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat vaikuttamassa EU:n Green Deal -politiikkaan
Itä- ja Pohjois-Suomen kahdeksan maakuntaa ovat yhteistyössä keskenään ja EU-toimiston kanssa pyrkineet seuraamaan ja vaikuttamaan EU:n komission valmistelussa oleviin lukuisiin strategioihin ja asetuksiin, jotka koskevat energia-, ilmasto-, ympäristö- ja luontoasioita. Erityinen näkökulmamme on liittynyt IP-maakuntien edunajamiseen. Tavoitteemme näissä yhteyksissä on, että Suomella ja sen alueilla säilyy riittävä toimintavapaus mm. hiilinieluja ja biodiversiteettiä koskevien yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa sekä vihreän siirtymän toteuttamisessa alueemme vahvuuksia erityisesti biometsätaloutta hyödyntäen. Tässä on EU-toimistomme erityisasiantuntija Tiia Talvisaran raportteihin perustuva kuvaus tämän kokonaisuuden suunnitelmistamme kuluvalle vuodelle.
Vuosi 2022 on lähtenyt käyntiin kiivaalla vauhdilla metsä- ja ympäristöaloitteiden saralla. Komissiossa valmistellaan uusia aloitteita ja direktiivien päivityksiä, ja parlamentin puolella viimeistellään Fit for 55 paketin 12 lakialoitteen neuvotteluista. Ukrainan tilanne on tuonut oman varjonsa kokonaiskuvaan: muun muassa puun tuonti Venäjältä on loppunut suhteiden jäädyttämisen myötä. EU:lla on tavoite irtautua Venäjän energiariippuvuudesta vuoteen 2027 mennessä (REPowerEU). Tämän uskotaan vauhdittavan uusiutuvaan energiaan siirtymistä EU:ssa, sekä joidenkin energiamuotojen, kuten biometaanikaasun tarkastelua uudessa valossa.
Euroopan unionin neuvoston puolella Ranska on vahvistanut toimintaansa erityisesti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana (presidentinvaalien vuoksi) metsäkadon suhteen ja on perustanut sille tilapäinen työryhmän. Komission marraskuussa julkaisemaa Metsäkatoasetusta työstetään parhaillaan parlamentin ja neuvoston puolella. Parlamentin pääneuvottelijana toimii EPP puolueen Christophe Hansen. Tässä oleellisena kysymyksenä on jäsenmaiden jako korkean ja matalan riskin metsäkatomaihin, jolla tulee olemaan vaikutukset puutuotteiden ja metsänhoidon sertifioinnissa. Ranskalla on tavoite saada Fit for 55 aloitteet vietyä niin pitkälle kuin mahdollista kautensa aikana. Energiasektorilla Ranska pyrkii painottamaan vahvasti uusiutuvan energian (RED) ja energiatehokkuuden (EED) aloitteita (energianeuvoston kokous järjestetään 27.6.2022), ja jäljelle jäävällä ajalla edistämään komission joulukuussa julkaiseman rakennusten energiadirektiivin, metaaniasetuksen sekä kaasumarkkinoiden säädöksiä.
Suomi on ilmaissut kantansa Fit for 55 paketista ja painottaa kustannustehokkuutta, päästökaupan roolia, sekä 12 aloitteen näkemistä yhteisenä kokonaisuutena, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja ristiriidat. Näihin on tärkeää reagoida kohdennetusti ja oikeaan aikaan. Parlamentin puolella ”riittää” erityisesti Fit for 55 pakettiin liittyvän viestin eteenpäin vieminen kevään 2022 aikana, mutta komission puolella on tärkeää kohdistaa huomiota myös mm. biodiversiteettikysymyksiin.
Komission odotettiin julkaisevan luonnon ennallistamislakialoite maalis-huhtikuun aikana, mutta asia on siirtynyt kesäkuulle. Tämä sitova lakialoite pyrkii parantamaan Euroopan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja ennallistamaan aloitteessa määriteltävän määrän pinta-aloja. Jäsenvaltioiden tulisi teettää ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden päästä lain hyväksymisestä. Aloite on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Komission määrittelemä suurin syy tähän sitovaan lakialoitteeseen on se, että aikaisemmin vapaaehtoisuuteen perustuvat ennallistamisaloitteet eivät ole tuottaneet tulosta. Tämän lisäksi myös olemassa olevissa aloitteissa on huomattu puutteita, joita ennallistamislailla halutaan täydentää ja korjata. Tärkeä kysymys ennallistamislaissa tulee olemaan monimuotoisuudeltaan köyhien ja rikkaiden alueiden määritelmät, ja millä tasolla niitä mitataan.
Edellä mainittujen aloitteiden lisäksi vuoden 2022 aikana voi odottaa EU:n metsästrategiaan liittyviä lausuntoja. Parlamentin pääneuvottelija MEP Ulrike Mueller on jättänyt oman lausuntonsa metsästrategiasta maaliskuussa. Tämän lisäksi muun muassa Simo Tiainen on työstänyt kannaltamme hyvän Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon metsästrategiasta, ja pyrkii tuomaan sitä aktiivisesti esiin parlamentin jäsenille kevään aikana. Edellä mainittuja aiheita on käsitelty ERIAFF metsäisten alueiden verkoston järjestämässä verkkoseminaarissa 18.3.2022.
Komissio julkaisi marraskuussa 2021 EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on, että kaikki EU:n maaperäekosysteemit ovat terveitä vuoteen 2050 mennessä. EU-jäsenmaiden kannanmuodostus on nyt käynnissä ja vuoden 2022 aikana on odotettavissa lakialoitteita strategian tiimoilta, muun muassa maaperän terveyden määritelmiin sekä monitorointiin liittyen. Muita komission aloitteita vuosien 2022-2023 aikana ovat mm. Kestävän rahoituksen taksonomian ympäristötavoitteiden delegoitu säädös, Luonnontilaisten ja vanhojen metsien määritelmät, Luonnon läheisen metsänhoidon määritelmä, uusia kv-energia-alan toimia koskeva strategia, Kestävien hiilenkiertojen palauttaminen, kestävän metsänhoidon lisäindikaattorit, vapaaehtoinen closer-to-nature metsänhoidon sertifiointijärjestelmä, metsänviljelyaineistoon sovellettavan lainsäädännön tarkistaminen, EU:n metsiin kohdistuvan seurannan lainsäädäntö, sekä rakennustuoteasetuksen uudelleentarkastelu (puutuotteiden ilmastohyötyjen laskenta). Lakiehdotusten käsittelyn arvioidaan kestävän EU:n eri toimielimissä noin puolentoista vuoden ajan.
Kuten edellä olevasta käy ilmi jo pelkästään asioiden seuraaminen vaatii jatkuvaa työtä EU-toimistossa. Toimiston taustalla ja apuna toimii Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liittoja edustava IP-metsätyöryhmä, jonka puheenjohtajuus on Kainuulla (Pentti Malinen). Ryhmä on yhdessä maakuntien omien sekä metsäalan asiantuntijoiden kanssa valmistellut yhteisiä kannanottoja ja aloitteita. Yhteistyötä tehdään myös pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston sekä Euroopan metsäisten alueiden verkoston kanssa. EU:n komission esitysten tullessa julki käynnistyy vastaava keskustelu laajemmin myös kotimaassa.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
—
