IP-alueen oma EU-toimisto, edunajaja ja aluemarkkinoija
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä valvoo Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon toimijoiden etuja. Edustautuminen omalla toimistolla maakuntaliittojen yhteistyössä ja toteutettavan edunajamisen tavoite on Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn sekä alueiden toimintaedellytysten vahvistaminen. Kyse on mitä suuremmassa määrin ennakoivasta vaikuttamisesta EU:n instituutioiden päätöksiin.
EU-toimisto seuraa aktiivisesti edustamiensa alueiden kannalta tärkeitä EU-asiakokonaisuuksia, ja pyrkii vaikuttamaan niihin yhteistyössä maakuntien ja muiden EU-toimistojen ja -verkostojen kanssa. Keskeisiä painopisteitä ovat alue- ja koheesiopolitiikka, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka, liikenne- ja energiapolitiikka, arktiset asiat, väestönmuutoksen haasteet, elinkeinopolitiikka ja alueiden kansainvälinen yhteistyö. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston ohjausryhmä koostuu seitsemästä maakuntajohtajasta. Kukin ohjausryhmän maakuntajohtajista toimii vuorollaan vuoden ajan ohjausryhmän puheenjohtajana.
Toimiston tehtävänä on alueen kannalta olennaisten EU-politiikkojen, lainsäädännön ja kehityslinjojen seuraaminen ja niihin vaikuttaminen toimijoiden tarpeisiin pohjautuen. Lisäksi toimisto tuo Itä- ja Pohjois-Suomen alueen erityispiirteitä ja alueelta löytyvää osaamista EU-instituutioiden sekä keskeisten toimijoiden tietoisuuteen. EU-toimisto luo ja ylläpitää yhteyksiä EU-instituutioiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimisto on aktiivisesti mukana alueen edunajamisen kannalta keskeisissä EU-tason verkostoissa. Hyvin kiinteä verkosto on muodostunut Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA[1]) kesken. Verkostojen kautta toimisto lisää alueen näkyvyyttä, sekä tuo toimijoiden ääntä kuuluviin alueen strategisten painopisteiden kannalta keskeisissä edunajamiseen liittyvissä kysymyksissä.
EU-toimisto edistää alueen hanketoimijoiden valmiuksia osallistua ja menestyä EU:n erillisohjelmissa tarjoamalla räätälöityä hanketukea sekä koulutuksia. Hanketuen ja koulutusten tavoitteena on lisätä alueen toimijoiden tietämystä EU:n uusista aloitteista ja tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista, sekä auttaa toimijoita hyödyntämään EU:n monipuolisia rahoituslähteitä entistä tehokkaammin. Lisäksi toimisto tukee toimijoiden verkostoitumista ja auttaa maakuntien hanketoimijoita sopivien kumppanuuksien löytämiseksi EU-hankkeisiin, ja tarjoaa tiloja maksutta esimerkiksi hankekokousten järjestämiseen Brysselissä.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto tarjoaa ajankohtaista ja ennakoivaa tietoa alueen toimijoiden kannalta olennaisista EU-politiikan aloista. Toimisto tiedottaa muun muassa alueen kannalta merkityksellisistä EU-rahoitushauista, lainsäädäntöaloitteista, tapahtumista sekä muista ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on pitää alueen toimijat ajan tasalla ja informoituna mahdollisimman tehokkaasti, sekä ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua alueen toimijoiden ja EU-toimiston välillä.
EU:n merkitys Suomelle ja Kainuulle
Euroopan unioni (EU) on merkityksellinen pohjoisille harvaan asutuille alueille useista syistä.
- Taloudellinen tuki: EU tarjoaa taloudellista tukea erityisesti syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. EU:n alue- koheesiorahoitus on suurin budjettiluokka; valtaosin se kohdistuu taloudellisesti heikompiin ja uusiin jäsenmaihin. Tuen tarkoitus on koheesiomaita parantamaan infrastruktuuriaan, edistämään työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä tukemaan taloudellista kasvua. Suomen kaltaiset taloudellisesti hyvinvoivat maat eivät saa koheesiotukea. EU:n alue- ja koheesiopolitiikka pyrkii tasoittamaan taloudellisia eroja alueiden välillä. Pohjoiset harvaan asutut alueet saavat Suomessa ja Ruotsissa saavat sekä erityistukea että laskennallisin kriteerein jaettavaa väestötiheyteen perustuvaa tukea, joka kanavoituu maakunnille (ml Kainuu) ns. rakennerahasto-ohjelmien kautta.
- Maataloustuet: Pohjoiset harvaan asutut alueet ovat usein riippuvaisia maataloudesta. EU tarjoaa maataloustukia ja maaseudun kehittämisrahoitusta, jotka auttavat maatalouden kehittämisessä ja ylläpidossa näillä alueilla.
- Liikenneverkostojen rakentaminen: EU tukee laajamittaista infrastruktuurin kehittämistä, kuten tieverkostojen, satamien ja lentokenttien parantamista. Tämä olisi tärkeää pohjoisille harvaan asutuille alueille, joissa etäisyydet voivat olla suuria ja yhteydet muihin alueisiin ovat ratkaisevan tärkeitä talouden ja liikkuvuuden kannalta. Laajakaista- sekä tie- ja rautatieverkostojen rahoitusten hankinnassa Suomi ei kuitenkaan ole täysin onnistunut. Geopoliittisen tilanteen muutoksen johdosta toivomme, että EU:n pohjoisimmat ja itäisimmät alueet otetaan jatkossa erityisesti huomioon.
- Yhteistyömahdollisuudet: EU tarjoaa alueille mahdollisuuden osallistua laajaan kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Tämä voi johtaa uusiin mahdollisuuksiin, kuten tutkimusyhteistyöhön, kulttuurivaihtoon ja matkailun edistämiseen. Kainuu on hyödyntänyt hyvin alueiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia koko EU:n tasolla yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Parin vuosikymmenen ajan EU:n komissio myös taloudellisesi tuki alueita ulkorajayhteistyössä, jota Kainuuna teimme CBC Karelia -ohjelman puitteissa aina helmikuuhun 2022 saakka. Alueyhteistyön suunta on Kainuulla nyt Interreg Aurora -ohjelmassa eli hankeyhteistyötä laajennetaan Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan suuntaan.
- Vihreä ja digitaalinen siirtymä: EU on laatinut ympäristönsuojelusääntöjä ja käynnistänyt laajat ohjelmat ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Geopoliittisen muutoksen vuoksi EU on vahvasti linjannut energiaomavaraisuuden sekä kriittisten ja strategisten mineraalien saatavuuden varmistamiseksi, joita tarvitaan erityisesti teknologiassa vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomella on vahvojen metsä- ja mineraalivarojen ansiosta tässä jatkossa suuri kehityspotentiaali.
—
Nostoja EU-toimiston viimeaikaisista uutisista:
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puhe unionin tilasta 2023: https://eastnorth.fi/2023/09/euroopan-komission-puheenjohtajan-ursula-von-der-leyenin-puhe-unionin-tilasta-2023/
Euroopan komissio pyytää tietoa EU:n susikannoista: https://eastnorth.fi/2023/09/euroopan-komissio-pyytaa-tietoa-eun-susikannoista-suojelun-tason-tarkistamiseen/
Kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus etenee Parlamentissa: https://eastnorth.fi/2023/09/parlamentti-on-hyvaksynyt-kriittisten-raaka-aineiden-asetusehdotuksen/
Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston vuosien 2021-2027 väliarviointi: https://eastnorth.fi/2023/09/euroopan-aluekehitysrahaston-koheesiorahaston-ja-oikeudenmukaisen-siirtyman-rahaston-vuosien-2021-2027-valiarvointi/
[1] Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) NSPA-verkosto on tiivistä yhteistyötä Ruotsin neljän pohjoisimman maakunnan (Norrbotten, Västerbotten, Jämtland Härjedalen, Västernorrland), Suomen seitsemän pohjoisimman ja itäisimmän alueen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo.
