Kainuun elinvoimapolitiikka - investoinnit keskiöön!

Kainuun aluekehityksen tilannekuvaa on päivitetty tiuhaan tahtiin. Poikkeuksellisen vahvan, monivuotisen talouskehityksen ansiosta osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut alueen ykköshaaste. Koronakriisin vaikutukset ovat sekä välittömiä että pitkäkestoisia. Megatrendit myös tuovat uusia mahdollisuuksia. Näistä asetelmista valmistelemme uutta Kainuu-ohjelmaa. Omasta näkövinkkelistäni käyn tässä ja seuraavissa blogeissa kiinni aiheeseen; tässä investointien näkökulmaan.

Oikea tilannekuva ja omat valinnat

Onnistuneen aluekehittämisen kulmakivenä on realistiset arviot alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä näihin perustuvat selkeät valinnat kehittämisen tavoitteista ja keinoista. Vankka perusta Kainuun kehittämiselle saadaan monipuolisesta ja ajantasaisesta tilannekuvasta, joka myös tulee olla mahdollisimman yhteisesti jaettu ja ymmärretty. Tilannekuvan, mahdollisuuksien ja haasteiden arvioinnin tulee olla realistista, mahdollisimman riippumatonta poliittisista, kuntakohtaisista tai henkilökohtaisista intresseistä. Näen siis, että Kainuu-ohjelman tulee perustua monipuoliselle asiantuntijatyölle ja vuorovaikutukselle.

Kainuun olosuhteet, käytettävissä olevat resurssit ja aiempi kehitys (polkuriippuvuus) rajaavat realistisia tavoitteita ja keinoja. On tärkeää, että Kainuun kehittämistavoitteet olisivat mahdollisimman selkeät ja laajasti hyväksyttävissä. Kainuu-ohjelman tavoitteet ankkuroituvat alueen tahtotilaa määrittävään poliittiseen päätöksentekoon. Tilannekuvan lisäksi päätöksenteossa voi myös tapahtua uudelleen arviointeja toivottavasta kehityssuunnasta. Kuntavaalit ovat siksi tärkeät myös maakunnallisen yhteistyön ja kehittämisen suunnan kannalta.

Pullonkauloja on, vahvuudet ja mahdollisuudet ratkaisevat

Kainuun aluekehityksen viimeisimpien vuosien pullonkaulat ja haasteet ovat kiteytyneet osaavan työvoiman saatavuuteen, alueen saavutettavuuteen ja investointien varmistamiseen. Aleneva väestökehitys on oma haasteensa. Väestökehitys on kuitenkin nähtävä seurauksena aluekehityksestä: jos ja kun alueen talous ja hyvinvointi kehittyvät, väestökehitys seuraa perässä. Pikavoittoja väestönmuutoksessa ei kuitenkaan ole saatavissa väestörakenteen hitaan muuttumisen vuoksi. Sen sijaan muuttotase voi ja sen tulisi kääntyä takavuosia merkittävästi paremmaksi. Kehityksen pullonkauloihin on vaikutettava, mutta alueen omia vahvuuksia ja uusia mahdollisuuksia (megatrendit) hyödyntämällä aluekehitystä ohjataan toivottuun suuntaan.

Yritystoiminta ja tuotannolliset investoinnit elinvoiman ytimessä

Ymmärrän, että Kainuussa on vahva tahtotila säilyä maakuntana, joka kykenee aiempaa paremmin järjestämään asukkailleen kilpailukykyiset palvelut ja lisäämään alueen elinvoimaa. Tämä edellyttää vahvaa aluetalouden kehitystä, joka syntyy menestyvästä yritystoiminnasta ja kustannustehokkaista julkisista palveluista. Yritystoiminta, joka tuo rahavirtaa alueelle, on näin ollen elinvoimapolitiikan keskiössä. Kainuu tarvitsee avoimen sektorin kasvua eli yhä enemmän tuotannollisia investointeja.

Mistä investointirahaa Kainuuseen

Edellä kerrotussa ei liene mitään erityisen yllättävää. Oleellista onkin havaita, että nykyinen maakuntaohjelma ei tunnista riittävästi investointien houkuttelua keskeisenä kehittämiskeinona. Lisäksi yritysten ja kuntien toimenpiteet ovat toisistaan irrallisia. Kainuussa yksinkertaisesti ei ole suuria investointeja varten tarpeeksi pääomaa. Kotimaisten ja ulkomaisten investoreiden vakuuttaminen sekä välttämätöntä että erittäin haastavaa.

Investointien houkuttelussa voidaan ja tulisi toimia alueena yhdessä. Alueen mainetyöllä ja aluemarkkinoinnilla voidaan vahvistaa myönteistä ja uskottavaa kuvaa alueen edellytyksistä. Mutta se ei yksin riitä, tarvitaan aktiivista toimintaa. Kainuun Etu, joka toteutti kansainvälisten investointien houkuttelua alueelle, on lopettamassa toimintaa ja hankkeina toteutettu Invest In Kainuu -toiminta sen myötä loppunut. Kuvaavaa tilanteelle on myös se, että Kainuun Edun toteuttama markkinapuuteanalyysi yritysten investointirahoituksen riittävyydestä ei saanut täällä vastakaikua. Monissa maakunnissa myös tunnistettu yritysten riskirahoituksen tarpeet ja pullonkaulat ja ratkaisuksi perustettu alueellisia rahoitusyhtiöitä.

On odotettavissa, että kuluvan vuoden aikana ”joudumme” ottamaan kantaa uusiin investointivälineisiin, sillä alueellista investointirahoitusta pohditaan ja valmistellaan osana tulevan EU-ohjelmakauden toimenpiteitä (InvestEU). Lisäksi käynnissä on Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) verkostossa yhteinen Arctic Investment Platform -hanke. Toteutuessaan tällä hankkeella luotaisiin pohjoisen Norjan, Ruotsin sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kattava rahastojen rahasto, joka voisi koota investointipääomaa suoraan Euroopan unionilta ja EU:n investointipankilta. Tässä mukana oleminen edellyttäisi, että Kainuu on mukana jossakin alueellisessa rahastossa tai perustaa sellaisen.

Kainuulla monipuoliset investointimahdollisuudet

Kainuun liiton kokoamien arvioiden mukaan alueella on erinomaisen paljon investointipotentiaalia. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella maakunnan alueella olisi toteutettavissa yli 2 miljardin euron arvoiset tuotannolliset investoinnit seuraavien viiden vuoden aikana. Potentiaali on todellisuudessa vielä suurempi, sillä yritysten investointisuunnitelmat on useimmiten salaisia. Keskeinen kysymys on, miten mahdollisuudet saadaan realisoitua. Tämän päättelyn pohjalta olen viime syksynä valmistuneessa Kainuun selviytymissuunnitelmassa nostanut esiin Kainuun investointistrategian tarpeellisuuden.

Varsinkin suuret investoinnit herättävät voimakastakin keskustelua. Investointien vaikutukset aluetalouteen ja kainuulaisille syntyvät monin eri tavoin – ja ovat parhaimmillaan pitkävaikutteisia.

Kainuun merkittävin tuotannollinen investointihanke on ollut Terrafamen monimineraalitehdas. Terrafamen työpaikkojen määrä oli vuoden 2020 lopussa 870 ja alihankintojen (urakoitsijoiden) ansiosta alueella päivittäin työskentelee yhteensä noin 2 000 henkilöä. Kunnallisveroina sekä muina tuote- ja tuotantoveroina yhtiö tulouttaa Kainuuseen yli 20 miljoonaa euroa vuosittain. Verojen ja palkkatuloista muodostuvan ostovoiman ansiosta alueelle syntyy/säilyy työpaikkoja yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Kerrannaisvaikutusten (kerroin 2,2) ansiosta työpaikkojen kokonaiskasvu Kainuussa on suuruusluokkaa 2 000 ja näistä merkittävin osa syntyi Kainuuseen. Tätä taustaa vasten ei ollut yllätys, että juuri julkistetusta selvityksestä ilmeni, että Kainuussa on muita maakuntia vahvempaa kannatusta myös uusille kaivosinvestoinneille.

Tulevista investointimahdollisuuksista vaikuttavin on KaiCell Fibers Oy:n biojalostamohanke Paltamossa. Sen aluetalousvaikutuksista on erityisesti huomattava, että varsinaisia teollisia työpaikkoja hanke synnyttäisi vain noin 160. Mutta tämä hanke synnyttää erityisen paljon työpaikkoja puun hankinnan, metsätalouden ja logistiikan aloille eli vaikutukset syntyvät Kainuuseen. Ja kuten Terrafamen tapauksessa syntyy verotulojen ja ostovoiman kasvun kautta palvelualan työllisyyttä.

Myös matkailu on ”vientielinkeino” ja aluetaloudelle hyvä veturi, koska se tuo rahavirtoja maakunnan ulkopuolelta. Se on myös merkitykseltään lähes korvaamaton tulevina vuosina Kainuun lentoliikenteen kehitykselle. Lisäksi matkailun synnyttämät palvelut varsin hyvin lisäävät myös paikallisen väestön palveluja. Matkailun ripeämpi kasvu sekin vaatii koko ajan uusia investointeja.

Kainuun mahdollisuudet ICT:n, erityisesti peli- ja datakeskustoimialojen investointikohteena ovat ratkaisevasti kasvaneet EuroHPC:n tieteellisen laskennan suurtietokoneen (LUMI) sijoittumisen ansiosta. Edelleen jos/kun Kajaani tulee Jäämeren kaapelin rakennuttua sijoittumaan mannertenvälisen dataliikenteen solmukohtaan, mahdollisuudet ja uskottavuus sijoituskohteena entisestään kasvaa.

Tuotannolliset investoinnit käynnistävät aluetalouteen positiivisia vaikutusketjuja ja ilman niitä maakunta ei muillakaan osa-alueilla voi menestyä. Elinvoimapolitiikka, jota Kainuu tarvitsee, on tietenkin myös paljon muuta kuin investointien houkuttelua. Aluekehityksen suunnalle investoinnit ovat kuitenkin ratkaisevia.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja