Maakuntahallituksen vaihdoskokouksessa tarkasteltiin Kainuun liiton asemaa, tehtäviä ja maakunnan haasteita sekä menneen että tulevan toiminnan näkökulmista. Tässä maakuntajohtajan katsaus uuden valtuustokauden kynnyksellä.
Maakuntien liitot aluekehitysviranomaisia vuodesta 1995
Vuoden 1994 EU-kansanäänestys ja maamme päätös liittyä jäseneksi Euroopan unioniin, ovat merkittävin käännekohta maakuntien liittojen asemassa ja tehtävissä. Aluekehitysvastuu siirrettiin tässä tilanteessa lääninhallituksilta maakunnan liitoille, sillä unionin alue- ja rakennepolitiikka, jolla pyritään tasaamaan maiden ja alueiden kehityseroja perustui ohjelmaperusteiselle mallille ja monitasohallinnan periaatteelle. Molemmat periaatteet vaativat aluetason selkeää roolia ohjelmatyössä ja EU:n varojen kohdentamisessa.
Maakuntien liitot ovat ainoita kuntayhtymiä, joilta laki edellyttää, että niiden valtuustojen jokaisen jäsenen ja varajäsenen on oltava myös kunnallisvaltuuston jäsen. Tämä pohjautuu edellä kuvattuun maakuntien liittojen aluetason rooliin EU:ssa. Suomi on sitoutunut noudattamaan sekä alue- että paikallistasolla eurooppalaista paikallisen itsehallinnon peruskirjaa ja alueellisen itsehallinnon julistusta. Suomessa ei ole suoralle kansanvaalille perustuvaa aluehallintoa. Pisimmälle tässä edettiin Kainuun hallintokokeilun mallissa.
Suomen EU-jäsenyyssopimuksessa tehtiin toinen Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille merkittävä linjaus jäsenyyteen. Suomi ja EU sopivat, että harvaan asuttujen alueiden erityisasema on yksi alue- ja rakennepolitiikan tukien suuntaamisen kriteeri. Koska Suomi on korkean tulotason maa, sillä ei ole perusteita saada koko maata koskevaa koheesiorahoitusta. Harvaan asuttujen alueiden erityistuen käytännön ratkaisut on voitu rakentaa em. sopimuksen ja Suomen hallitusten poliittisen tahdon perustella. Kainuu onkin ollut koko EU-jäsenyyden ajan tukien nettosaaja.
EU-jäsenyys vahvisti maakunnan liittojen kansainvälistä roolia. Ne ovat sen mukaisesti käynnistäneet sopimuspohjaista alueyhteistyötä. Kainuu on mukana mm. Barentsin euroarktisessa yhteistyössä, Euregio Karelia yhteistyössä sekä useissa eurooppalaisissa yhteistyö- ja edunajamisverkostoissa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla on Brysselissä myös edunajamiseen keskittyvä yhteinen EU-toimisto.
Toimintaympäristön muutos uudistaa liittojen tehtävää
”Maakuntien liitoilla ei ole oikeastaan koskaan ollut kahta samanlaista perättäistä vaalikautta. Liittojen tehtävät ovat sellaisia, että niiden tulee koko ajan kulkea muutoksessa ja viihtyä siinä sekä uuden etsimisessä”. Kollegani Esa Halme Pirkanmaan liitosta kuvasi osuvasti vastikään maakunnan liiton roolia.
EU:n uusi alue- ja rakennepolitiikan kausi on alkamassa, mikä tuo mukanaan uunituoreet aluekehityslait ja -asetukset. Niiden mukaisesti Kainuun liitto vastaa kaikista kunnallishallinnolle aluekehityslaissa säädetyistä tehtävistä. Säädökset varmistavat liiton roolin tulevan 7-vuotisen ohjelmakauden sekä kansallisen aluekehittämisen toimeenpanijana ja aluekehitysviranomaisena.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on kulisseissa valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Lakiehdotus saattaa toteutuessaan muuttaa maakuntakaavan sisältöalueita ja oikeusvaikutteisuutta tavalla, jota emme toivo. Nähtäväksi jää, miten paljon joudumme satsaamaan tässä asiassa edunvalvontaan.
Maakunnalliset ja suuralueittaiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat sisältyvät uuteen 12-vuotisen liikennepolitiikan käytäntöön. Saavutettavuus on aluekehitykselle ja erityisesti meille syrjäisille alueille erityisen tärkeä ja vaikeasti hoidettava asia. Valtakunnallisessa liikennepolitiikassa ei valitettavasti näy merkkejä Itä- ja Pohjois-Suomen liikennetarpeiden paremmasta huomioon ottamisesta.
Konkreettisia muutoksia ja haasteita tulevalle valtuustokaudelle
Kainuun liitto on saanut uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen, joiden kokoonpano noudattaa kesäkuussa pidettyjen kuntavaalien tulosta. Kainuun poliittiset piirijärjestöt ovat neuvotelleet vaalituloksen pohjalta tarkemman paikkajakauman. Neuvottelut sujuivat tiettävästi rakentavassa hengessä, mikä on hyvä lähtökohta maakunnan edunajamiselle. Samalla luottamushenkilöelimissä on tapahtunut melkoinen henkilöstövaihdos.
Maakuntavaltuusto hyväksyy joulukuussa ensitöikseen Kainuu-ohjelman, joka linjaa Kainuun aluekehittämistä tulevalla valtuustokaudella. Ohjelmassa on kaksi tasoa. Se sisältää pitkän tähtäimen maakuntavision, menestystekijät ja tavoitteet sekä valtuustokauteen keskittyvän maakuntaohjelman. Kainuu-ohjelmassa tarkastellaan laajasti maakunnan kehittämistä sekä linjataan Kainuun liiton toiminnan organisointia, maakunnan edunajamista ja rahoitustehtäviä ja muuta kehittämistyötä. Aluekehityslainsäädäntö velvoittaa myös muita viranomaisia edistämään maakuntaohjelman toteutumista.
EU-ohjelmatyö on vielä viimeistelyvaiheessa. Suurin muutos tulee olemaan EU-ohjelmien vahvassa ilmastopainotuksessa – vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä – sekä koronan jälkeisen uuden kehityksen rakentamisessa ja suuntaamisessa.
Kainuun liitolla ja sen johtamalla maakunnan yhteistyöryhmällä (MYR) on merkittävä rooli EU-rahoituksen suuntaamisesta maakunnan kehittämiseen. Lokakuun aikana maakuntahallitus hyväksyy MYR:n työjärjestyksen, liiton sisäisen työnjaon hankerahoitustehtäviin sekä nimeää yhteistyöryhmän kokoonpanon. Uusi ohjelmakausi alkaa 1.11.2021.
Tuulivoimamaakuntakaava on Kainuun liiton merkittävä ja konkreettinen aluesuunnittelutehtävä. Jos pystymme hoitamaan haastavan suunnittelu-urakan viivytyksettä, 330 tuulivoimalalle osoitetut sijoituspaikat saavat lainvoiman vuoden 2022 lopulla.
Maakuntien toimintaympäristö kansainvälistyy edelleen. Maakuntien toimijat hakevatkin lisäarvoa yhä useammin kansainvälisistä verkostoista ja kumppaneista. Ulkomainen työvoima ja uudet, pysyvästi Kainuuseen asettuvat asukkaat ovat ratkaisevia sille, kuinka hyvin Kainuu selviää ikääntyvän ja vähenevän väestönkehityksen ongelmista seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.
Yksi Kainuun liiton tärkeimmistä tehtäväalueista on Kainuun veto- ja pitovoiman vahvistaminen yhdessä kuntien ja yrityssektorin kanssa tulevina vuosina. Kainuun liitossa olemme viime vuosina tästä käyttäneet termiä mainetyö ja aluemarkkinointi.
Aluetaso edelleen hajanaisena
Suomessa järjestetään aluevaalit tammikuussa 2022. Niissä valitaan vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ylimmät päättäjät. Suomeen muodostuu aluetasolle toinen ylin päätöksentekoelin, joka noudattaa eurooppalaista linjaa. Maakunnan liittojen kansainvälistä ja aluekehitysroolia tämä ei kuitenkaan muuta. Hyvinvointialueen toimiala on lailla rajattu suppeaksi ja niiden rahoitus tulee valtiolta.
Aluekehityslainsäädäntä vahvistaa maakunnan liittojen tehtäväksi kuntien välisen yhteistyön edistämisen ja kuntien edun vaalimisen. Kainuun elinvoima ja sen edistäminen mainetyöllä on liiton ja kuntien keskeinen yhteistyön alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vahvistaa välillisesti kuntien elinvoimatyötä.
Toimijoiden hyvä ja rakentava yhteistyö korostuvat luottamushenkilöhallinnossa ja viranhaltijatasolla tilanteessa, jossa toimijakenttä uudistuu hyvinvointialueiden muodostuessa ja kuntien keskittyessä uusissa strategioissaan vahvasti elinvoimaan. Kainuun liitolle se merkitsee yhteistyön rakentamista kuntien lisäksi myös hyvinvointia alueen kanssa.
Toistaiseksi on kiinnitetty hyvin vähän huomiota siihen, että työvoimapalvelut siirtyvät kuntien järjestelyvastuulle vuodesta 2023 alkaen. Jos ja kun TE-palvelujen järjestämisalueilta edellytetään vähintään 20 000 työpaikkamäärää, Kainuussa se tarkoittaa yhteistyötä kaikkien kuntien kesken.
Jatkuvatko aluetason reformit – ja miten?
Tällä hallituskaudella ei ole enää pöydällä yhtään sellaista muutosta, mikä muuttaisi liittojen asemaa. Mahdollisia tulevia ratkaisuja, kuten maakuntaveroa ja monialaista maakuntaa, kuitenkin pohditaan koko ajan työryhmätasolla. Nämä ratkaisut koskevat liittojen asemaa, niille mahdollisesti annettavia tehtäviä sekä valtion ja kunnallishallinnon suhdetta suoraan tai välillisesti.
Se, millaista monialaista maakuntaa valtiovarainministerin valmistelutyöryhmä on esittämässä, lienee tiedossa, kun hyvinvointialueet aloittavat palvelutuotannon vuoden 2023 alussa. Ratkaisut tältä osin tehtäneen kuitenkin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen ohjelmassa.
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
