Työmaakuva

Kainuun liitto on kainuulaisten edunajajana

Kainuun maakuntahallituksella on Kainuun yhteisen poliittisen edunajamisen päävastuu. Kun maakunnassa toimivilla julkisilla organisaatioilla on vain hyvin rajallinen päätösvalta, vaikuttaminen valtakunnalliseen ja EU:n päätöksentekoon on erittäin tärkeää ja koskee hyvin laajasti eri asioita. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan 1.3.2021 Kainuun edunajamisen tavoitteita ja kirjasi keskeisiä vaikuttamiskohteita.

Kainuun kehityksen pullonkaulat ja edunajaminen

Seuraavat kolme edunajamisen tavoitetta perustuvat Kainuun aluekehityksen tilannekuvaan eli maakunnan kehityksen keskeisten pullonkaulojen voittamiseen:

  1. Kainuun positiivisen rakennemuutoksen tukeminen.

Kainuun positiivinen rakennemuutos tarkoittaa viimeisten viiden vuoden ajan jatkunutta aluetalouden kasvukautta. Yhdessä työikäisen väestön nopean eläköitymisen kanssa se on johtanut työttömyysasteen nopeaan alenemiseen ja nostanut myös työllisyysastetta. Tämä on positiivista Kainuulle. Samalla kuitenkin tilanne on kääntynyt maan pahimmiksi työvoiman rekrytointiongelmiksi. Avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja työpaikkojen täyttämiseen kuluu yhä enemmän aikaa. Näihin pullonkauloihin merkittävimmät kehittämiskeinot ovat Kainuussa niin työantajilla kuin kehitysorganisaatioilla.

Edunajamisella on kuitenkin vahva rooli osaavan työvoiman saannin varmistamisessa. Kainuussa tarjottavaa koulutusta tulee suunnata entistä paremmin työvoimatarpeiden mukaan. Erityisesti uusien suurten investointien työvoimatarpeen varmistaminen on avainasia. Opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton vahvistamisessa Kainuulla on erittäin suuri intressi. Tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudella ja kohdennuksella on pitkällä aikavälillä ratkaiseva merkitys yritysten kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Näiden resurssien varmistaminen Kainuuseen vaatii edunajamista.

  1. Kainuun saavutettavuuden parantaminen

Kainuun sijainti keskellä sisämaata ja suhteellisen etäällä pääkaupungista ja suuremmista keskuksista ylläpitää tarvetta kehittää Kainuun kaikin puolista saavutettavuutta. Fyysisten yhteyksien rinnalla merkityksellisiä ovat  myös tietoliikenneyhteydet sekä niiden kattavuus ja palvelukyky. Kainuun liikenteelliselle saavutettavuudelle oleellista on eri liikkumismuotojen muodostamat mahdollisimman sujuvat matkaketjut, joiden kehittämiseen on tarve panostaa yksittäisten liikenneyhteyksien nopeuttamisen lisäksi.

Liikenneyhteyksien kehittäminen on paljon rahaa ja aikaa vaativa tehtävä. EU:n ja kansallisen tason liikenne-, ilmasto- ja muissa politiikoissa tehtävät poliittiset ratkaisut ovat merkittäviä ja saavutettavuuden parantaminen on mitä suurimmassa määrin edunajamisen keskiössä. Kainuu on pienenä maakuntana erittäin aktiivinen tekemään yhteistyötä liikenneväyläasioissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa.

Yksi koronakriisin haitallisimmista vaikutuksista Kainuulle on lentoliikenteen pysähtyminen lähes kokonaan. Lentoliikenteen käynnistyminen uudelleen – ja tavoitteen mukaan – markkinaehtoisena vaatii sekä Kainuun toimijoiden yksituumaista kehitystyötä että valtakunnallista edunajamista.

  1. Investointien varmistaminen 

Aiempien vuosien tuotannollisilla investoinneilla on suoraa vaikutusta Kainuun viime vuosien talouskehitykseen. Näistä vaikuttavimpana on Terrafamen monimineraalituotannon kasvu ja monipuolistuminen akkumineraalitehtaaksi. Jotta Kainuun talouskehitys, ja erityisesti väestön kehityksen käänne (muuttovoitto), voisivat jatkua, se edellyttää uusia investointeja. Kainuun investointipotentiaali on edelleen erityisen monipuolinen ja vahva. Ilmastomuutoksen ja koronan vaikutukset ovat jopa parantaneet Kainuun vahvojen toimialojen näkymiä.

Jokainen investointipäätös on oma prosessinsa, mutta Kainuun kehittämiseksi alueen vetovoiman vahvistaminen mainetyön, aluemarkkinoinnin ja myös edunajamisen keinoin on oleellista. Edunajaminen tarkoittaa mm. vaikuttamista valtakunnallisiin ohjelmiin kuten Suomen kestävän kasvun ohjelman linjauksiin sekä erilaisten rahoitusinstrumenttien saatavuuteen. Kainuussa ei ole riittäviä riski- ja muita rahoituslähteitä, joita aloittavat ja kasvavat yritykset tarvitsisivat. Erityinen vaikuttamiskohde on myös kansainvälisten investointien (FDI) houkuttelu maakuntaan.

  1. Edunajamisen hankekoreja 

Maakunta-, sote- ja kunta-asiat. Kainuun liiton johdolla organisoidaan uudelleen Kainuun kunta- ja aluetalouden edunajamiseen liittyvä yhteistyö, jossa määritellään ajankohtaiset edunajamisen hankkeet. Kuntataloutta ja -kuntaverotusta koskevista edunajamistehtävistä laaditaan erillinen tavoitemuistio (hankekori); tavoitteena turvata Kainuun kuntien taloudellinen liikkumavara sekä ottaa valtion osuuksissa ja muissa päätöksissä huomioon maantieteelliset olosuhde-erot. Sote-uudistuksen toteutuminen ja sen rahoitusratkaisut on keskeinen poliittinen uudistus, jolla on Kainuulle alue- ja kuntataloudellisia vaikutuksia sote-palvelujen saatavuuden ohella. 

Paikkariippumaton työ ja monipaikkaisuus. Paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus nousee yhdeksi keskeiseksi kehittämisteemaksi Kainuussa; sen hyödyntämistä tukeviin lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen tulee huomioida osana lainsäädäntövaikuttamista. Ajasta ja paikasta riippumattomien valtionhallinnon tehtävien mahdollistaminen on tärkeää koko maassa. Monipaikkaisuutta voidaan tukea myös uusilla paikkariippumattomilla koulutusratkaisuilla. Kainuulle on tärkeää vahvistaa yliopistotason koulutuksen saatavuutta alueella.

Kansainvälinen edunajaminen ja rajayhteistyö. Kainuun liitto toteuttaa EU:n toimintaan kohdistuvaa edunvalvontaa yhteistyössä muiden Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Edunajamisen tavoitteet määritellään Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston vuosisuunnitelmassa. Alueiden toimijat voivat myös hyödyntää suoraan toimiston asiantuntemusta ja suhteita omilla toimeksiannoilla. EU:n rakenne- ja aluepolitiikan, sekä maatalous- ja liikennepolitiikan lisäksi Kainuulle ja pohjoisille alueille merkittäviksi politiikan sektoreiksi ovat nousseet ilmasto-, energia- ja muut luonnonvaroihin liittyvät asiat. Kansainväliseen alueyhteistyöhön perustuvaa edunajamista toteutetaan lisäksi Barentsin Euro-Arktisen alueen alueyhteistyön (alueneuvosto, aluekomitea ja työryhmät) puitteissa sekä Euregio Karelian yhteistyön (hallitus ja sihteeristö) toiminnassa.

Lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen. Hallitusohjelman keskeiset hankkeet ja tavoitteet on otettava huomioon Kainuun liiton ja Kainuun edunajamisessa. Kainuun maakuntahallitus käsittelee jatkuvasti kokouksissaan ajankohtaisia lainsäädäntö- ja muita poliittisia linjauksia sekä ottaa niihin kantaa. Viimeisimmät lausunnot ovat kohdistuneet valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun, jossa on suuri tarve vaikuttaa pohjoisen ja itäisen Suomen liikenneyhteyksien tasapuoliseen huomioonottamisen.

Kainuun edunajaminen on kaikkien kainuulaisten kehitysorganisaatioiden ja sidosryhmien tavoitteellista yhteistyötä. Kainuun liiton edunajamistyössä kuluvana vuonna on tavoitteena edelleen uudistaa edunajamisen käytäntöjä ja viestintää nopeammaksi ja kattavammaksi kuntien ja sidosryhmien suuntaan. Perustana on sekä Kainuun aluekehityksen tilannekuvan jatkuva päivittäminen ja viestintä sekä jatkuva vuorovaikutus kuntien ja sidosryhmien kanssa.