Talvisodan päättymisen 82-vuotismuistojuhlaa vietettiin 13.3. Kajaanissa lukuisin eri tapahtumin. Kainuun liitto oli mukana järjestelytoimikunnassa. Maakuntajohtajan pääjuhlan tervehdyspuheessa, jolle tämä blogikirjoitus perustuu, kiteytettiin talvisodan merkitystä Kainuussa ja tarvetta siirtää edelleen talvisodan perintöä ja historiaa tuleville sukupolville.
Talvisota päätyi päivälleen 82 vuotta sitten. Suurvalta Neuvostoliitto oli 105 päivää aiemmin aloittanut diktaattori Stalinin käskystä, mutta ilman sodan julistusta massiivisen hyökkäyksen koko Suomen itärajan pituudella. Kainuussa käytiin talvisodan maineikkaimpia taisteluja, joista Raatteentien motit saivat kansainvälisestikin suurta huomiota. Presidentti Kyösti Kallio kirjeessään sotamarsalkka Mannerheimille totesi: ”Suomussalmella tehtiin ihmeteko, joka jää sotahistorian kirkkaimmaksi tähdeksi”. Rajavartiostoon perustuvan rajakomppanian vastuulla oli taistelut pohjoisimman Suomen alueella Lieksasta Petsamoon. Näitä taisteluja johti jääkärikenraali Viljo Tuompo Kajaanista Seppälän maatalousoppilaitoksen Impilinnasta. Kuhmon ja Suomussalmen rintamilla taistelleiden yksiköiden miehistön pääosa muodostui paikallisista miehistä.
Suuri osa Kainuun siviiliväestöstä joutui evakkotielle talvisodan alta. Suunnattoman arvokas on ollut myös se jälleenrakennustyö, jonka sama sukupolvi joutui läpikäymään, osa sotaorpoina tai vammautuneina. Rajaseudulla jälleenrakentaminen jouduttiin jopa aloittamaan tyhjästä; sodan syttyessä oli kokonaisten kyläkuntien rakennukset poltettu vihollisjoukkojen tieltä.
Aseet vaikenivat päivälleen 82 vuotta sitten, mutta liput olivat puolitangossa. Sillä rauhaan liittyi ristiriitaisia tunteita: Rauha oli helpottava asia: sota päättyi ja itsenäisyys säilyi. Mutta rauhan ehdot koettiin kohtuuttomina. J.K. Paasikivi käytti niistä ilmaisua ”sanelurauha”.
Olemme onneksemme saaneet viime sotien jälkeen elää pian 80 rauhan vuotta. Olemme ymmärtäneet ja osanneet huolehtia maamme itsenäisyydestä, demokratiasta, maanpuolustustahdosta ja alueemme koskemattomuudesta sekä kansalaistemme vapaudesta ja turvallisuudesta.
Kainuussa muistetaan talvisodan tapahtumat ja merkitys
Kainuulainen perinne järjestää talvisodan päättymisen muistoksi vuotuinen juhla on hieno kunnianosoitus sankarivainajille, sotaveteraaneille ja lotille – unohtamatta kotijoukkoja, joiden kaikkien äärimmäisten ponnistusten ja uhrauksien tuloksena isänmaamme itsenäisyys varjeltui. Juhlatilaisuuksia järjestetään Kajaanin lisäksi useilla paikkakunnilla Kainuussa.
Esitän suuret kiitokset omasta ja Kainuun liiton puolesta tämän päivän eri juhlatilaisuuksien järjestäjätoimikunnalle. Samoin kiitän tapahtumamme tukijoita. Erityinen kiitos juhlapuhujallemme, puolustusministeri Kaikkoselle, joka seurueineen on tilaisuudessamme läsnä. Meille kainuulaisille on myös erittäin mieluisaa, että Lapin Sotilassoittokunta pitää tilaisuudessamme juhlakonsertin.
Vastaavat tilaisuudet oli suunniteltu valmiiksi 2 vuotta sitten talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlaksi (13.3.2020). Marraskuulta 2019 alkaen oli järjestetty joukko eri talvisotaan liittyneitä tilaisuuksia. Näistä yhdessä palautettiin elävästi mieleen Kajaanin kaupunkiin helmikuussa 1939 kohdistuneita pommituksia (1). Pääjuhla jäi kuitenkin pitämättä. Se jouduttiin peruuttamaan koronapandemian ja sen vuoksi julistetun poikkeustilan vuoksi vain kaksi päivää ennen juhlapäivää!
Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta lottajärjestön perustamisesta. Kiitos Kainuun lottaperinneyhdistyksen aktiivisuuden Kajaanin veteraanipuistoon paljastettiin 6.12.2021 muistokivi Kainuun lottatyön muistoksi. Sain tilaisuuden pitää puheen muistokiven paljastus tilaisuudesta ja arvioida siinä lottien ja lottajärjestön roolia viime sotien aikana. Puhe on luettavissa tästä linkistä.
Ukraina taistelee nyt itsenäisyydestään
Tällä kertaa voimme pitää juhlatilaisuudet suunnitellusti, vaikka nyt kansainvälinen jännittynyt tilanne varjostaa tulevaisuutta ja mieliämme koko ajan.
Ukrainan kansa elää tänään oman ”talvisotansa” ensimmäisiä päiviä ja viikkoja. Rinnastukset Ukrainan taistelujen ja talvisotamme välillä tulivat selkeästi esille myös juhlapäivän aiemmissa puheissa Kajaanin kirkossa ja seppeleenlaskutilaisuudessa. Uskon vahvasti, että me kainuulaiset oman historiamme valossa voimme hyvin samaistua Ukrainan kansan tilanteeseen ja tunteisiin, haluamme tukea heitä eri tavoin ja toivomme mahdollisimman nopeaa rauhan palautumista.
Talvisodan merkitys ymmärrettävä jatkossakin
Viimeisten sotiemme muistot ovat enää vain osalle nykyisistä kainuulaisista henkilökohtaisia. Hyvin tärkeää on millaisen muiston ja henkisen perinnön siirrämme sota-ajan sukupolvelta ja sodasta tapahtumana. Ajan kuluessa on vaara, että alamme tulkita ja arvioida asioita nykyajan tilanteista käsin ja unohdamme sen ainutkertaisen tilanteen missä esim. talvisotaa käytiin. Sotahistoria ja -tutkimus on tärkeässä roolissa. Samalla kun meille kainuulaisille on tärkeää säilyttää kunnioituksemme sota-ajan sukupolvelle, on tärkeää, että tulkitsemme ja ymmärrämme sotien tapahtumat ja merkityksen maamme itsenäisyydelle jatkossakin mahdollisimman aidosti.
Talvisodan henki on usein kiteytetty lauseeseen: ”Kaveria ei jätetä!” Suomussalmella 31.11.-1.12.2019 pidetyssä talvisotaa käsitelleessä Raate-tapahtumassa (2) käsiteltiin talvisodan merkitystä, erityisesti talvisodan henkeä. Seminaarissa tutkija Teemu Keskisarja kiteytti asian toteamalla, että talvisodan ihme oli sekä sotilaallinen ihme että psykologinen ihme.
Kun katsomme tulevaisuuteen talvisotaa ja laajemminkin Kainuun historiaa koskeva historiatieto ja perinne on tärkeää pitää elävänä ja kiinnostavana. Asiat on kerrottava uusille sukupolville kiinnostavalla ja havainnollisella tavalla. Tärkeää on, miten paikallishistoria välittyy koulujen opetuksessa, sotamatkailun alalla ja ennen kaikkea mediassa, jota nykynuoret seuraavat.
Kainuun liitto mukana
Kainuun liittona olemme osaltamme antaneet Tulevaisuusrahastostamme tukea sotahistorian uusien dokumenttien tuotantoon. Mm. legendaariset Raatteen taistelut ovat saaneet nykyaikaisen taiteellisen kuvauksen sarjakuvakirjana (3), josta tuli myyntimenestys ja kansainvälisesti kiinnostava julkaisu. YLE Areenassa julkaistiin 14.2.2022 Vaietut arktiset sodat, Untold Arctic Wars, kansainvälinen kuusiosainen dokumenttisarja (4). Tämä sarja nähdään myös Walt Disney Companyn omistamalla National Geographic -kanavalla. Dokumenttisarjan ensimmäisessä jaksossa ”Jäätynyt helvetti” tuodaan kiinnostavasti esille Raatteentien taistelut tarkasteltuna alkavan maailmansodan kokonaiskuvassa.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
—
Linkkejä puheessa mainittuihin tapahtumiin ja dokumentteihin
- Kajaanin suurpommituksista 80 vuotta (YLE 7.2.2020): https://yle.fi/uutiset/3-11197175
- Raate-tapahtuma Suomussalmella 31.11.-1.12.2019: https://www.suomussalmi.fi/fi/2019/11/13/talvisodan-alkamisesta-80-vuotta/
- Raatteentie sarjakuva (julkistus Raatteenportissa 11.9.2017): https://www.facebook.com/RaatteenTie1940/
Käsikirjoittaja Pekka Lehtosaaren ja kuvittaja Hannu Lukkarisen Raatteen tie -sarjakuvasta tuli Suomi 100 -teeman siivittämänä yllätysmenestys. Se on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, ruotsiksi ja kiinaksi. https://www.laju.fi/kirjat/kun-helvetti-jaatyi/?fbclid=IwAR11cNREbq_RKGJ2B3CAhic8Idq8BLjfHoNmj3HblmGmqOu8NSx-nyYTiaw
- Vaietut arktiset sodat: https://areena.yle.fi/1-50397617
Ensimmäinen jakso ”Jäätynyt helvetti”: https://areena.yle.fi/1-50393191
”Vaietut arktiset sodat” on ensimmäinen suomalainen dokumenttisarja ja ensimmäinen Ylen alkuperäissarja, jonka the Walt Disney Company ostaa.
