Kainuun geopoliittinen asema on korostunut
Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutukset osuvat Kainuuseen rajamaakuntana sekä suoraan että globaalien talousvaikutusten sekä EU:n ja kansallisten politiikkamuutosten kautta. Vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä Venäjä-pakotteet ja Ukrainan avustaminen ovat olleet vahvoja EU:n politiikan lohkoja ja ajureita kansallisen ja alueellisen tason toiminnalle. Kevään 2024 EU-vaalien jälkeen muodostettavan komission ohjelmalle tulee vastaavasti olemaan erityisen suuri merkitys myös Kainuulle, ei pelkästään alue- ja koheesiopolitiikan osalta. Euroopan unionissa kasvanut huoli maanosan suuresta riippuvuudesta Kiinasta kriittisten ja strategisten mineraalien saatavuudessa on nostamassa pohjoisen Suomen merkityksen Euroopassa uudelle tasolle.
Geopoliittinen tilanne korostaa Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko valtakunnan turvallisuuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Pohjoinen ja itäinen Suomi voivat lisätä Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, kun turvataan koko alueen saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus ja varmistetaan tuotannolliset investoinnit. IP-Suomen kohtaamat haasteet ovat vakavat, ja esimerkiksi Venäjän Ukrainaan suunnatun hyökkäyssodan heijastusvaikutukset erityisesti raja-alueilla vaarantavat koko Suomen talouskehitystä. Itä-Suomen kehittäminen on turvallisuuspolitiikkaa. Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen vähentää Suomen Itämeririippuvuutta, mikä on tärkeä näkökulma vietäväksi valtakunnalliseen Liikenne12 -suunnitteluun.
Tutut haasteet jatkuvat hallituskaudella
Alueellinen saavutettavuus koko maassa on taattava huolehtimalla kattavasti liikenneinfrasta myös syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Hallitusohjelmassa todetut linjaukset mm. lentoliikenteestä sekä Savonradan nopeuttamisesta ja perusparannuksesta sekä Karjalanradan kehittämisestä tulee toteuttaa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden saavutettavuutta tulee parantaa. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan Kainuussa. Saavutettavuus vaatii tietoliikenneyhteyksien sekä perinteisen liikenneinfrastruktuurin (lento-, tie- ja raideliikenne, satamat) ylläpitoa ja kehittämistä koko maassa sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Sujuvien matkaketjujen aikaansaamiseksi tulee investoida muun muassa sähkölentoliikenteen kehittämiseen, digitalisaatioon ja älykkäiden teknologioiden mahdollisuuksiin. Maakuntien saavutettavuudessa tulee toteutua kolmen tunnin saavutettavuustavoite pääkaupunkiin. Kainuulle tämä on äärimmäisen tärkeä, vain lentoliikenne takaa tämän – edes Itäradan ja Savon radan kunnostaminen eivät tule muuttamaan asiantilaa.
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisen ja työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton toteutuksessa tulisi varmistaa maamme eri alueiden erityispiirteet ja osaamistarpeet huomioiden. Koulutetun työvoiman saatavuutta edistäviä alueellisia ratkaisuja tarvitaan, Kainuussa erityisesti yliopistotason koulutustarpeiden tyydyttämiseksi. Oleellista on varmistaa koulutuksen rahoituksen riittävyys, tukea oppilaitosten kansainvälistymistä ja vetovoimaa sekä vahvistaa alueilla toteutettavaa tarvelähtöistä osaajakoulutusta.
Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet on edelleen huomioitava sekä EU:ssa että kansallisesti. Hallituksen tulee huolehtia pohjoisten harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen sekä raja-alueiden erityisasemasta. EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudettava niin, että tavoitteena on alueiden kehityserojen tasaaminen. On huomioitava ne realiteetit, jotka pohjoinen ilmasto, pisin EU:n ulkoraja ja pitkät etäisyydet tuovat mukanaan. Alue- ja rakennepolitiikan lisäksi nämä tekijät tulee ottaa huomioon hallituksen liikenne-, energia-, ympäristö- ja turvallisuuspoliittisissa EU-linjauksissa ja omassa päätöksenteossa.
Kainuun investointimahdollisuuksilla uutta pontta
Huoltovarmuus (ml. mineraalit ja elintarvikkeet) ja energiariittävyys voidaan toteuttaa vihreän siirtymän investointeja vauhdittamalla. Kainuulla on tässä paljon annettavaa kansallisesti ja kansainvälisesti: rikkaat luonnonvarat ml kriittiset ja strategiset mineraalit ja niiden kestävä hyödyntäminen tulee huomioida EU:n elinkeino- ja muissa politiikoissa. Kansallisen ja alueellisen liikkumavapauden turvaaminen on oleellista myös EU:n eri strategioiden ja direktiivien toimeenpanossa erityisesti metsä- ja maatalouspolitiikoissa. Investointien esteet ja kannusteet tulee arvioida perusteellisesti ja lupaprosesseja virtaviivaistaa niiden yksinkertaistamisella, viranomaisten välisen yhteistyön sujuvoittamisella sekä muutoksenhakuprosessien nopeuttamisella.
Energiantuotannossa on huomioitava alueellisten energiainvestointien vahvistaminen, energiaintensiivisen teollisuuden tarpeiden turvaaminen sekä vihreän sähkön saatavuus koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Sähkönsiirron ja varastoinnin kehittäminen ja hajautetun energiantuotannon edistäminen ovat oleellisia toimenpiteitä erityisesti raja-alueiden ja -maakuntien kannalta. Eri puolilla Kainuuta mahdollisuudet tuottaa energiaa vaihtelevat, siksi tarvitaan alueellisesti erilaistettuja kehittämistoimia erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vahvistamiseksi.
Kainuun liitto Kainuun kehittäjänä
Kainuun liiton tehtävä on kehittää Kainuuta kainuulaisten hyväksi ja kainuulaisten tahdon mukaisesti. Edunvalvonnassa on tärkeää vahvistaa alue- ja paikallistason päätösvaltaa. Keskittämisen sijaan toimivaltaa tulee vahvistaa niin valtion aluehallinnossa, maakunnan liitoissa ja kuin kunnissakin. Tämä koskee niin kansallista kuin Euroopan unionin politiikkaa. Valtion ja kuntapohjaisen aluehallinnon rakenteet maakunnissa tulee säilyttää ja niiden päätösvaltaa vahvistaa. Toimiva alue- ja paikallistaso valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien palveluineen ovat osa Suomen sisäistä eheyttä ja turvallisuutta.
Kainuun liiton vuoden 2024 toiminnan painopisteet muuttuvat ajan vaatimusten mukaisesti. Edunajamisen jatkuva haaste on pienen maakunnan äänen saaminen kuuluviin Kainuulle tärkeissä asioissa ja päätöksissä; tulevana vuonna erityisesti hallituksen aluepolitiikassa ja EU:n komission ohjelmassa. Kehittämishaasteista kärkenä ovat osaavan työvoiman saatavuuteen ja investointien edistämiseen panostaminen. Saavutettavuuden tavoitteet ovat entistä keskeisimpiä edunajamisessa ja kehittämisessä sekä kansallisella että EU-tasolla. Edunvalvonta Brysselissä ja kansainvälisen yhteistyön painopisteen muutokset korostuvat toimintavuonna. Edunajamisen lisäksi korostuvat aluemarkkinointi ja mainetyö, joilla vahvistetaan koko Kainuun veto- ja pitovoimaa.
Kainuun liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka henkilöstö on osaavaa ja hyvin motivoitunutta tekemään työtä maakunnan hyväksi. Kainuun liitto tekee voitavansa yhteistyön ja -toiminnan lisäämiseksi ja alueen voimavarojen kokoamiseksi. Erilaiset verkostot, verkostojohtaminen ja yhteistyö niin maakunnan sisällä kuin maakuntien välillä on meillä suuressa roolissa.
Yhteistyössä ja yksimielisyydessä on pienen maakunnan ainoa mahdollisuus pärjätä!
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
