VM:n maakuntakiertueen Kainuun tilaisuus pidettiin etäkokouksena 14.10.2020. On syytä kiittää hallitusta ja VM:tä, että maakuntia kuullaan tässä erittäin merkittävässä asiassa – EU:n koronakriisin elpymis- ja uudistumisvälineiden tehokkaan kohdistamisen haasteessa? Koronakriisin vaikutukset ja kehityshaasteet ovat alueellisia; alueiden mahdollisuudet elpymiseen ja uuteen kasvuun ovat erilaisia.
Koronavaikutukset Kainuussa – eräs paradoksi
Pk-yritysbarometrin ja kuluvan vuoden työllisyyskehityksen eräistä mittareista välittyy yllättävä kuva: Kainuu näyttää selvinneet tähän saakka koronakriisin vaikutuksista hyvin vähin vaurioin. Työttömien määrä on laskenut lähes koronaepidemiaa edeltävälle tasolle. (Kuva 3)
Kuitenkin Kainuusta katsottuna korona on täällä vaikuttanut periaatteessa kuten muillakin alueilla. Valtakunnalliset rajoitustoimet toteutettiin kuten muualla. Erityisesti liikkuminen Kainuuseen ja Kainuusta on ollut erittäin rajoitettua. Venäjän rajan yli Vartiuksesta kulkeva ostos- ja matkailuliikenne on pysähtynyt. Jo maaliskuun puolessa välissä alkanut lentomotti on lamauttanut kv. matkailun ja tehnyt liikematkustamisen äärimmäisen hankalaksi. Ja nopeimmillaankin Kajaanista pääkaupunkiin kuluu yli 6 tunnin aika.
Yksi merkittävä selittäjä työllisyyden ja talouskehitykselle kuitenkin on: Kainuussa viisi vuotta sitten alkanut aluetalouden kasvu on jatkunut koronavaikutuksista riippumatta (Kuvat 4 ja 5). Kainuussa kaivannaisalan kasvutahti oli ollut edelleen vahva. Taustalla on Terrafamen ja Sotkamo Silverin tuotannon kasvu ja laajeneminen tehtyjen investointien vaikutuksesta. Nopean ”positiivisen rakennemuutoksen” kääntöpuolena Kainuussa on paheneva pula osaavasta työvoimasta. Uusi haaste, joka tunnistettiin pari kolme vuotta sitten.
Investoinneilla aitoa kasvua – ja lisäpotentiaalia on Kainuussa
Uudet investoinnit ovat keskeinen keino myös nyt, kun Suomen kestävän kasvun ohjelmalle haetaan vaikuttavia keinoja – siis muita kuin nopeavaikutteisia kriisi- tai pikaelvytyshankkeita. Investointinäkökulma on keskeinen ajatusmalli, kun Kainuun selviytymissuunnitelmaa valmisteltiin. Suunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa toissapäivänä. (Kuva 7)
Kainuun lähivuosien tiedossa olevia tuotannollisia ja infrainvestointihankkeita olemme listanneet noin 2,5 miljardin euron arvosta. Luvuissa ei ole kuntasektorin palveluihin liittyvät tai aineettomat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kainuun liiton tavoitteena on edistää näitä investointeja kaikin käytettävissä olevin välinein ml Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. (Kuva 6)
Kainuu vihreän elvytyksen toimijana
Kainuun selviytymissuunnitelmaa aloitettaessa ei ollut tiedossa Suomen kestävän kasvun ohjelmalle valitut painopisteet. Kuitenkin otimme tarkastelun toiseksi näkökulmaksi EU:n Green Deal ajattelun mukaisen vihreän elvytyksen ajatuksen. Eli kehittämistoimenpiteiltä tulee edellyttää samanaikaisesti taloudellista / kysynnän kasvua ja ilmastotavoitteiden toteuttamista. (Kuva 7)
Pienenä aluetaloutena Kainuulla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen talouskasvulle. Mutta on aivan ilmeistä, että Kainuu voi olla merkittävästi kokoaan suurempi tekijä vihreässä elvytyksessä. Kainuu voi tuottaa muille alueille keinoja, joilla ne voivat vähentää hiilijalanjälkeä ja vähentää fossiilisista raaka-aineista peräisin olevien tuotteiden ja energian käyttöä. (Kuva 8)
Millaisin keinoin kestävää kasvua alueilta?
Jos arvioidaan investointihankkeiden vaikutuksia aluetalouksien näkökulmasta, näyttää ilmeiseltä, että suotuisia ovat toisaalta suurinvestoinnit (kuten Terrafame) ja investoinnit, joissa tuotantoketjujen ja verkostojen kautta syntyy alueelle runsaasti kerrannaisvaikutuksia. Tästä näkökulmasta Kainuun lähivuosien vaikuttavin investointihanke on KaiCell Fibers Oy:n biojalostamo Paltamoon. Noin 900 miljoonan euron investointi synnyttäisi tehtaan, jossa olisi arviolta 160 työpaikkaa, mutta jonka kerrannaisvaikutukset Kainuussa olisivat noin 1 190 työpaikkaa – ja kerrannaisvaikutukset leviäisivät koko kansan- ja valtiontalouteen. Tehtaan kainuulaisesta ”lähikuidusta” tuottama sellu tarjoaisi Kainuussa tai muilla alueilla jatkojalostettuna mitä moninaisempia tuotemahdollisuuksia fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen. (Kuva 9)
Toinen alueiden – kuten Kainuun kannalta – vaikuttava investointihanke olisi saavutettavuusinfraan tehtävät valtakunnalliset, koko maahan vaikuttavat investoinnit. Näistä yksi ajankohtaisimmista olisi nopeiden tietoverkkojen, erityisesti kiinteän laajakaistaverkon koko maan kattava loppuun rakentaminen. Sen avulla mahdollistettaisiin toisaalta paikallinen talouskehitys ja monipaikkainen työ sekä toisaalta julkisten erityisesti sotepalvelujen mittava digitalisointi ja siitä saatavat kustannustehokkuushyödyt sekä terveyserojen kaventuminen. (Kuva 10)
Kolmantena – mielestäni haastavimpana toteuttaa, mutta vaikuttavuudeltaan erinomaisena – vaihtoehtona olisi kohdentaa investointeja kokonaista ”tuotannollista ekosysteemejä” tai ”klustereita” kehittämään. Kainuusta katsottuna tällaisia olisivat Kainuun metsäbiotalouden kokonaisuuden kehittäminen. Se pitäisi sisällään panostusta metsähoidon laadun turvaamiseen, puunkäytön lisäämiseen alueella (sahat ja uusi biojalostamo), jalostusasteen nostamiseen (puurakentaminen) ja sivuvirtojen laajeneva hyödyntäminen (St1:n bioetanolin tuotanto). Toinen esimerkki olisi Suomen akkumineraaliklusterin kehittäminen, jossa Kainuussa tuotetut mineraalien ja niiden rikasteiden jatkojalostus tapahtuisi Suomessa. (Kuva 11)
Tätä viimeksi mainittua pitäisin erittäin tavoiteltava toimintamallina. Mutta samalla katson, että tällaisen älykkään erikoistumisen idean mukaiseen kehittämiseen Suomessa ei ole erityisen toimivia, koordinoituja työvälineitä. Toivottavasti Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan riittävän vahvasti koordinoituna ja samalla vuorovaikutuksessa maakuntien kanssa.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Kirjoitus perustuu tilaisuuden avauspuheenvuoroon; siihen liittyvät esityskuvat, joihin tekstissä viitataan, ovat tässä linkissä.
