Maakunnan liitot ovat osa kuntahallintoa. Kainuun liiton ja Kainuun maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa 13.9.2021. Sen kokoonpano noudattaa kuntavaalien poliittista tulosta ja ottaa huomioon kaikkien kuntien edustuksen. Maakuntavaltuusto valitsee kokouksessaan maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan.
Kuntavaalit maakuntavaltuustojen perustana
Suomessa paikallishallinnolla on hyvin vahva asema. Kuntien itsehallinto on periaatteessa kuntalaisten itsehallintoa paikallisten asioiden hoitamisessa. Sen sijaan aluehallinto on Suomessa edelleen eurooppalaisittain tarkasteltuna hajanainen. Maakunnan liittojen asema siinä on edelleen keskeinen. Maakunnat edustavat Suomessa aluehallintoa, joka on Euroopan neuvoston alue- ja paikallishallinnon määrittelyjen mukainen. Vaikka liittojen päätöksentekoelimet eivät ole suoraan vaaleilla valittuja, on niillä suora yhteys kuntavaaleihin myös sitä kautta, että liiton päättäviin elimiin valittujen tulee olla kunnanvaltuustojen jäseniä. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat siis omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä.
Hyvinvointialueiden perustaminen, vaikka ne pääosin toimivatkin maakuntajaon pohjalta, lisää Suomen aluehallinnon kirjavuutta. Aluetasolla toimivat jatkossa hyvinvointialueet, joilla on suorilla vaaleilla valitut päättäjät, kuntayhtymänä toimivat maakunnan liitot sekä valtion hallintoon kuuluvat elinkeino- ja ympäristökeskukset. Huolimatta suorista vaaleista hyvinvointialueet eivät täytä Euroopan neuvoston kriteereitä, koska niillä on rajattu toimivalta ja rahoitus tulee valtiolta.
Kuntien ja maakuntien merkitys tulee entisestään korostumaan, kun sote-uudistuksella terveyden ja sosiaalihuollon järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Kunnilla ja maakunnilla korostuu alueensa kehittäminen eli elinvoimatehtävät. Kuntien järjestämisvastuulle ovat siirtymässä myös työllisyyden hoidon tehtävät. Maakunnan liittojen tehtäväkentästä säädetään aluekehityslainsäädännössä, jonka uudistetut lait tulivat voimaan 1.9.2021. Liittojen elinvoimatehtävien, edunajamisen, aluemarkkinoinnin ja kansainvälisten tehtävien määrä ja painotukset ovat kuitenkin suurimmalta osin jäsenkuntien ja alueen poliittisten päättäjien tahdosta riippuvaisia.
Elinvoimatehtävissä voimien yhdistämisen paikka
Elokuussa käydyllä kuntakierroksella pohdittiin kysymyksiä, jotka koskivat Kainuun liittoa ja sen roolia kuntien lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena. Kainuu-ohjelman valmistelun yhteydessä on kuntien ja muidenkin sidosryhmien kesken sovittu yhteisistä kehittämislinjauksista, joita omia resursseja kohdentamalla voidaan toteuttaa. Aluekehityslaki antaa mahdollisuudet tällaiselle Kainuu-sopimukselle.
Kuntakierroksen pohjalta Kainuun kunnat päättivät talousraamineuvotteluissa, että liiton tulevan vuoden talousarviossa kuntien rahoitusta voidaan hieman kasvattaa, jotta aluemarkkinointiin, kehittämishanketoimintaan ja tulevaisuusrahastoon saadaan lisää panoksia. Tämä oli erinomainen kädenojennus Kainuun kunnilta, joiden talous on tunnetusti juuri nyt hyvin tiukoilla. Kainuussa halutaan pitää kiinni omasta maakunnasta ja sen kehittämisen ohjauksesta.
Kainuun liitto on kuntien keskinäinen liitto, jolle kunnat voivat antaa yhdessä päättäen tehtäviä ja resursseja niiden hoitoon. Tämä mahdollisuus on kirjattu Kainuun liiton perussopimukseen. Tämä optio siis pitää sisällään mahdollisuuden, että kunnat antavat liitolle uusia tehtäviä, jotka ovat nykyisiä kuntien järjestämisvastuulla olevia tai vapaaehtoisia tehtäviä.
Uuden maakuntavaltuuston yksi keskeinen tehtävä on hyväksyä Kainuun liiton toiminta- ja taloussuunnitelma ensi vuodelle joulukuun kokouksessaan. Samassa kokouksessa maakuntavaltuusto käsittelee ja toivottavasti hyväksyy Kainuun kehittämisen tärkeimmän asiakirjan, Kainuu-ohjelman.
Maakuntajohtaja Pentti Malinen
—
Lisätietoa:
https://kainuunliitto.fi/paatoksenteko-ja-hallinto/hallinto/
Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue – ja rakennepolitiikan toimeenpanosta; joka on tullut voimaan 1.9.2021, määrittelee maakunnan liiton tehtävät 17 §:ssä seuraavasti:
Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä:
1) valmistelee ja toimeenpanee maakunnan pitkän aikavälin strategian;
2) edistää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueen älykästä erikoistumista;
3) hoitaa sille rahoituslaissa säädetyt tehtävät;
4) edistää saavutettavuutta sekä vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyön
johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muiden suunnitelmien ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa muualla kuin Helsingin seudulla;
5) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä sekä vastaa suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa;
6) edistää kuntien välistä, kuntien ja maakunnan välistä sekä maakuntien välistä yhteistyötä
sekä maakunnan kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä;
7) seurata ja ennakoida aluekehitystä sekä toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia;
8) edistää kulttuuria osana maakunnallista strategiatyötä, saamelaisten kotiseutualueella heidän oikeuttaan omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä maakunnallista identiteettiä ja asukkaiden
osallistumista maakunnan kehittämiseen;
9) edistää julkisen hallinnon yhteispalveluista annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan;
10) hoitaa muut sille erikseen säädetyt ja jäsenkuntien sille osoittamat tehtävät.
Maakunnan liitto hoitaa tehtäviään:
1) toimimalla laajassa yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien viranomaisten sekä
julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa;
2) ottamalla huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet;
3) osallistumalla keskeisten aluekehittämiseen osallistuvien valtion aluehallintoviranomaisten
strategiseen suunnitteluun ja tulosohjaukseen;
4) tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien kanssa maakunnan aluekehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi;
5) edistämällä maakunnan yleistä kehittämistä ja etuja.
