Päättyvän valtuustokauden[1] neljään vuoteen mahtuu merkittäviä käänteitä. Niistä ja Kainuun liiton toiminnan tuloksista ja onnistumisista maakuntavaltuustomme keskusteli 21.6. kautensa viimeisessä kokouksessa. Myönteistä oli, että Kainuun liiton toiminnan nähtiin yleisesti kehittyneen hyvään suuntaan muun muassa edunvalvonnassa, Kainuun markkinoinnissa ja mainetyössä. Yksi käänne on tapahtunut Kainuun aluekehityksen suunnassa; talouskehitys on ollut nopeaa ja haasteeksi on tullut työvoiman saatavuus. Meistä riippumattomia kielteisiä ja yllättäviä käänteitä on myös tapahtunut: maakuntauudistus, johon Kainuun liittokin kovasti panosti, kaatui ja viime vuonna koronapandemialla oli odottamattomia vaikutuksia.
Maakuntauudistus oli valtuustokauden alussa keskeinen tavoitteemme ja panostimme sen valmisteluihin Kainuussa ja täällä liitossa todella vahvasti. Kainuun kaltaisessa maakunnassa eri toimijoiden ja voimavarojen yhteen kokoamisella olisi ollut kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset. Kainuu oli maakunnallisen sote-integraation ensimmäinen toteuttaja Suomessa. Olisimme halunneet pitää edelläkävijän roolimme, mutta emme siinä onnistuneet. Kun uudistus vielä kaatui eduskuntakauden loppumetreillä, uuteen tilanteeseen piti orientoitua nopeasti.
Toivoimme silti, että uuden maakunnan valmistelutyö ei täysin menisi hukkaan. Nyt jälkikäteen voi todeta, että meille siitä jäi ainakin Kainuun valmiusfoorumi ja järjestöasiainneuvottelukunta, jotka syntyivät maakuntavalmistelun pohjalle. Lisäksi liiton ja Elyn yhteistyö on ollut sen jälkeenkin tiivistä laajentuen muun muassa johtoryhmäyhteistyöhön ja ennakointiin.
Jossittelu voi olla turhaa, mutta monialaisten maakuntien kansanvaltaisessa ohjauksessa piti alkaa vuoden 2020 alusta. Kainuussa olimme siihen valmiita. Mielestäni maakuntauudistuksen peruuntumisen merkitystä ja mahdollisia seurauksia Kainuulle ei ole laajemmin käsitelty ja tiedostettu – asiaan kannattaisi vielä palata. Kun soten osalta maakunnallinen rakenne tulee näillä näkymin toteutumaan, Kainuun kunnissa voidaan keskittyä alueen elinvoimatehtäviin. Vaikka toivomme monialaisen maakunnan uutta tulemista, Kainuun voimien yhdistäminen on lähivuosina mahdollista ja tarpeellista vapaaehtoisuuden pohjalta. Edunajamisessa Kainuun liitto ajaa tilanteista riippumatta kainuulaisten oman päätös- ja vaikutusvallan vahvistamista.
Minä pidän suurena onnistumisena liiton saamaa roolia Kainuun mainetyön ja aluemarkkinoinnin verkostojohtajana ja siihen liittyvän yhteistyön jatkuvaa laajenemista ja vahvistumista. Arctic Lakeland Kainuu -yhteistyö alkoi rakentua Brysselin joulutoritapahtuman toteuttamisesta laajalla yhteistyöllä, joka sai sidosryhmiltä erittäin myönteistä palautetta. Visit Finlandin kanssa syntyi suuralueyhteistyösopimus ja matkailutoimijat loivat yhdessä Arctic Lakeland Kainuu -brändin. Koronakriisin vaikutuksesta sen lanseeraus vain on pysähtynyt, mutta olen vakuuttunut, että se tulee jatkumaan – ja on ratkaisevassa roolissa siinä, miten Kainuun lentoliikenneyhteydet kehittyvät jatkossa. Kuluvana vuonna brändityö ja markkinointikampanjat tulevat ”räjähdysmäisesti” kasvamaan; asukkaiden rekrytointiin panostetaan nyt liitossa ja kunnissa ennen näkemättömän aktiivisesti.
Kansainvälisen toiminnan rintamalla Kainuu on ollut erityisen näkyvässä roolissa Barentsin alueyhteistyön puheenjohtajamaakuntana tällä valtuustokaudella. Siinä parhaita onnistumisia olivat Pohjois-Karjalan täysjäsenyyden hyväksyminen, Barents-yhteistyön viestinnän kehittäminen (muun muassa ensimmäiset etäkokoukset), kulttuuripalkinnon käyttöönotto, ensimmäinen Barentsin valokuvauskilpailu, josta on tullut perinne sekä onnistuneet kokoustapahtumat Kajaanissa ja Helsingissä. Kainuun liiton vahva osaaminen on ollut keskeisessä roolissa Barentsin aluestrategian, Euregio Karelian strategian, Kainuun Venäjä-strategian sekä käynnissä olevan CBC Karelia -raja-alueohjelman valmistelussa. Myös roolimme Barentsin liikennetyöryhmässä on ollut vahva. Eikä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöllä toteutettavaa EU-edunvalvontaa voi yhtään väheksyä; Kainuu on ollut ja on jatkossakin EU:sta nettosaaja!
Edunajaminen – ja siinä onnistuminen – on Kainuulle ja Kainuun liitolle erittäin vaikea tehtävä. Voimavarojen rajallisuuden vuoksi on onnistuttava ”täsmävaikuttamisessa” ja laajemmissa kysymyksissä tehtävä vahvaa alueyhteistyötä. Voin olla varsin tyytyväinen maakuntahallituksen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyön laatuun, vaikka kehitettävää muun muassa maakunnan sisäisessä viestinnässä ja yhteistyössä koko ajan onkin. Sen sijaan maakuntien kesken rivit ovat alkaneet uhkaavasti rakoilla, vaikka Kuntaliiton kautta organisoitu yhteistyö toimiikin ja on oleellinen osa kansalliseen lainsäädäntöön ja politiikkaan vaikuttamista. Koronakriisin tuomat uudet kokous- ja webinaarikäytännöt ovat antaneet uusia kanavia meillekin. Edunajamisen sektorilla olemme mielestäni pystyneet vahvistamaan rooliamme liikenneasioissa; tässä tärkeänä on yhteistyö niin Pohjois- kuin Itä-Suomen maakuntien kanssa. Kainuun logistisen aseman kehittäminen on tärkeä, mutta myös erittäin vaativa tehtävä.
Kainuun liiton toiminnassa onnistumisena pidän sitä, että meillä on liitossa aluekehitys ja -suunnittelutehtävissä asiantuntevaa, osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Kainuu-ohjelman ja maakuntakaavan lisäksi myös muita suunnitelmia on syntynyt keskeisille kehittämisalueille (muun muassa matkailu, biotalous, kaivannaisala, koronasta selviytyminen). Pienestä henkilöstöstä huolimatta EU:n EAKR-rahoituksen välittävän viranomaisen tehtävät (hankerahoitus ja siihen liittyvä hallinnointi) on hoidettu tehokkaasti ja maakuntaohjelman mukaisesti.
Oman käsitykseni mukaan liiton uskottavuus ja luottamus toimintaamme on vuosien aikana vahvistunut. Jaan täysin ne huolet, joita maakuntahallituksessa on ollut Kainuun yhtenäisyyden ja yhteistyön rapautumisesta. Niitäkin merkkejä on; kysymystä, voisiko Kainuun liitto tähän paremmin vastata olen miettinyt ja pyrin osaltani nostamaan esille yhteistyön merkityksen ja käytännön toteutustapoja.
Vaikka tässä summasinkin mennyttä valtuustokautta, Kainuun liitossa katseet on jo käännetty tulevaan. Kesän jälkeen käynnistyvä kuntakierros, uuden valtuuston ja hallituksen sisäänajo ja loppuvuoteen huipentuva Kainuu-ohjelman hyväksyminen suuntaavat liiton ja Kainuun toimintaa kohti uusia tavoitteita.
Omasta ja Kainuun liiton puolesta toivotan uutiskirjeemme lukijoille oikein rentouttavaa kesäaikaa!
Pentti Malinen
[1] Uusi maakuntavaltuusto valitaan kuntavaalien tulosten pohjalta kesän jälkeen tulevalle nelivuotiskaudelle.