Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut valtiosihteerityöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut itäisen Suomen talouteen ja millaisia toimenpiteitä alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan. Taustalla on varautumisen ministeriryhmän linjaukset huoltovarmuuden ja aluetalouden kehittämistarpeiden selvittämisestä erityisesti itäisen Suomen osalta. Ministeri Saarikko vieraili asian johdosta 25.5. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kokouksessa.
Varautumisen ministerityöryhmä ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksiin. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Annika Saarikko. Varautumisen ministerityöryhmä kokoontui 31. toukokuuta käsittelemään huoltovarmuuden kehittämistarpeita ja aluetaloutta.
Ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja huoltovarmuuden kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen infrastruktuurin, palvelujen ja tuotannon jatkuminen. Huoltovarmuusjärjestelmä perustuu sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön, että lainsäädäntöön pohjautuviin varautumisen vähimmäistasoihin eri sektoreilla. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ensimmäistä valtioneuvoston huoltovarmuusselontekoa, joka annetaan eduskunnalle syyskuussa 2022. Selonteossa määritellään keskeiset linjaukset huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti yli hallituskausien.
Kainuun ja muun itäisen Suomen kannalta ministerityöryhmän kokous oli tärkeä. Ministeri Saarikko avustajineen järjesti 25.5. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kokousten yhteyteen keskustelutilaisuuden, jossa ministeri kuuli alustavasti maakuntien edustajien näkemyksiä itäisen Suomen aseman muutoksesta ja elinvoiman sekä huoltovarmuuden vahvistamisesta Ukrainan sodan heijastusvaikutusten johdosta. Kokouksessaan ministeriryhmä päätti perustaa valtiosihteerityöryhmän selvittämään itäisen Suomen elinvoiman vahvistamista.
Venäjän hyökkäyksellä erityisiä vaikutuksia juuri itäiseen Suomeen
Ministeriryhmässä keskusteltiin Venäjän hyökkäyksen aluetaloudellista vaikutuksista. Vaikutusten on todettu näkyvän Suomessa muun muassa matkailussa, kaasun saatavuudessa ja Saimaan kanavan liikennöinnissä. Ensivaiheessa suorat vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomen maakuntiin, joissa yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta. Aluetaloudelliset riskit ovat kuitenkin toteutuneet vasta osittain, ja tilanteen kehittymiseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta.
Saimaan kanava on esimerkkitapaus: sitä on hyödynnetty itäisessä Suomessa pääasiassa rahtiliikenteeseen. Nykyisessä turvallispoliittisessa tilanteessa Saimaan kanavan läpi ei kulje liikennettä. Varautumisen ministerityöryhmä linjasi 13. toukokuuta, että Venäjään liittyviä lähialueyhteistyön hankkeita ei toistaiseksi edistetä. Saimaan kanavalle kaavaillut investointisuunnitelmat on näin ollen ehdotettu peruttaviksi, vaikka Suomi ei ole sulkemassa Saimaan kanavaa.
Saimaan kanavan liikenteen sulkeutuminen sekä puun ja hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä ovat nopeasti lisäämässä raskasta liikennettä itäisen Suomen maanteille. Ottaen huomioon tiestön – varsinkin alemman tieverkon – heikko kunto ja korjausvelka yksi tarpeellinen keino itäisen Suomen huoltovarmuuden ja infran toimivuuden varmistamiseksi on perustien pitoon panostaminen. Samalla on otettava tarkasteluun koko alueen liikenneverkon kehittämistarpeet erityisesti koko maan saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Itä-Suomen infra ei saa rapistua eikä sen alueet jäädä pussinperäksi.
Matkailun osalta lentokielto Venäjän yli heikentää Suomen kilpailuasemaa Pohjoismaissa. Pakotteiden vuoksi Suomen saavutettavuus Venäjältä ja Aasiasta on heikentynyt. Aasiasta tulevaa matkailua rajoittaa edelleen koronapandemia. Myös tuotantokustannusten nousu ja ostovoiman heikkeneminen rasittavat matkailuyritysten kannattavuutta. Kainuun ja muilla rajanylityspaikkojen lähialueilla ostomatkailu molempiin suuntiin on supistunut ratkaisevasti, mistä haittavaikutuksia kohdistuu rajan molemmin puolin.
Kainuun ja Itä-Suomen kannalta oleellista on ylläpitää kansainvälinen saavutettavuus, joka ratkaisevasti riippuu lentoliikenteen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Tämä puolestaan on tiiviisti keskinäisriippuvuudessa Itä-Suomen matkailun kansainvälistymisen kanssa. Yksi keskeinen elinvoiman vahvistamisen ja sitä kautta turvallisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiskohde on Lakeland-alueen kv. matkailu.
Maakaasun tulo Venäjältä Suomeen päättyi 21. toukokuuta. Kainuun osalta tällä ei ole suoria vaikutuksia. Suomeen kesäajan kaasunkulutus pystytään kattamaan Suomen ja Viron välisen Baltic-connector-siirtoputken kautta. LNG-terminaalilaiva on tarkoitus saada käyttöön ensi talveksi. Sähkön, polttoöljyn ja energian hintojen nousu on välillisesti seurausta Ukrainan sodasta ja sen vaikutukset erityisesti liikenteen osalta kohdistuvat voimakkaasti pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Itäinen Suomi tarvitsee aluepoliittisia toimia
Kainuun näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että Suomen valtio toimenpiteillään osoittaa, että se tukee vahvasti juuri itäisimmän Suomen kehittämistä – aina itärajaa myöten. Ei saa syntyä mielikuvaa siitä, että Suomi tai edes sen itäisin osa olisi erityisen maariskin aluetta. Tämä on tärkeää, jotta mm. Kainuuseen suunnitteilla olevat eri alojen suuret investoinnit voivat toteutua. Ne lähes poikkeuksetta tarvitsevat ulkoista pääomaa ja usein myös ulkomaisia investoreita. Tilanne on samankaltainen koko itäisessä Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti em. päätöksen mukaisesti valtiosihteerityöryhmän selvittämään ja valmistelemaan ehdotukset itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavista toimenpiteistä ja siitä, miten lähialueyhteistyön rahoitusta tullaan käyttämään. Valtiosihteerityöryhmä tekee ehdotuksensa toimenpiteistä 16. elokuuta mennessä. Työtä tehdään poikkihallinnollisesti, ja sidosryhmiä sekä alueiden edustajia kuullaan laajasti. Maakuntien liitot ovat keskeisiä alueellisia toimijoita po. työn toteutuksessa. Näin ollen Kainuun maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 6.6. Kainuun alustavia näkökantoja ja ehdotuksia työryhmälle.
Kainuun turvallisuuden, huoltovarmuuden ja elinvoiman osalta on käynnistynyt tärkeä prosessi.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
