”Kainuusta on mahdollista kehittyä merkittävä energiaintensiivisen teollisuuden alue, mikäli lähtökohdat saadaan valjastettua optimaalisesti käyttöön; liikenneverkko, energiantuotannon ja –varastoinnin sekä siirron potentiaali, raaka-aineet (erityisesti metsä- ja kaivannaisteollisuuden osalta) sekä datakeskusekosysteemi mahdollistavat maakunnan kehittymisen merkittävästi. Tämä vaatii maakunnan ja sen eri osien yhteistyötä, kilpailun sijasta kannustamista ja erikoistumista sekä yhteistä edunvalvontaa.” Näin todetaan Swecon laatimassa selvityksessä, mikä keskittyy energiaintensiivisen teollisuuden mahdollisuuksiin Kainuun aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa. Energiaintensiivisellä teollisuudella tarkoitetaan sekä energian käyttöä että tuotantoa. Selvityksen tarkoituksena tuottaa tietoa maakuntasuunnitelman 2045 ja maakuntaohjelman 2026–2029 laatimiselle sekä maakuntakaavoituksen tarpeisiin.
Sähkönsiirto
Selvityksessä Kainuu on tunnistettu jo nyt energiaintensiivisen teollisuuden ja puhtaan energian maakunnaksi, mutta kehitettävää edelleen on. Keskeinen kehityksen kohde on sähkönsiirto ja esimerkiksi kantaverkon vahvistamisen ja kehittämisen lisäksi olisi tärkeää tarkastella muuntoasemien sijainteja, jotta sähköverkkoon liittymistä voidaan suunnitella sekä tuotannon että kulutuksen näkökulmasta. Tämä mahdollistaisi ennakoivan sijainninohjauksen eri hankkeille, muun muassa sähkön varastoinnille.
Vedyn tuotanto ja hukkalämpö
Selvityksen perusteella vedyn tuotannolle Kainuussa on tällä hetkellä kohtuulliset lähtökohdat. Kainuussa voitaisiin keskittyä arvokkaampiin vedyn jatkojalosteisiin mm. ammoniakki ja hiilivedyt (esim. metanoli), sillä jatkojalosteiden kuljettaminen kannattavasti maa- ja rautateitse on mahdollista. Hiilivetyjen tuottaminen tarvitsee hiilidioksidilähteen kuten tehtaan, mutta ammoniakin tarvitseman typen saa suoraan ilmasta. Biotalouden mahdollisuuksista yksi keskeisiä kysymyksiä vetytalouden etenemiselle on vedyn tai vedystä tuotetun synteettisen polttoaineen valmistuskustannus. Tähän vaikuttaa etenkin sähkön hinta. Halpa tuulisähkö on käytännössä edellytys halvalle vedylle. Keskeistä on hyvä maankäytöllinen tilanne sekä vedyntuotantolaitosten, että uusiutuvan energian rakentamisen kannalta. Rakentamista rajoittaa tilapäisesti jonkin verran vapaan sähkökapasiteetin saatavuus. Tulevaisuudessa sähkön saatavuus Kainuussa ei ole kuitenkaan ongelma, kun huomioidaan vetylaitosinvestoinnin ja toteutuksen aikajänne. Vetyputki on edellytys laajamittaiselle kannattavalle pelkälle vedyntuotannolle ja putkea ei ole toistaiseksi suunniteltu Kainuuseen. Putkilinjaus voi toki muuttua, mutta kansallisen vetyputken/vetyverkoston rakennusaikataulu ei ole vielä tiedossa.
Vedyn tuotantolaitosten osalta on tarpeen huomioida hukkalämpö, samalla tavoin kuin datakeskusten kohdalla. Selvityksen mukaan 100 MW vetylaitos tuottaa lämpöä vuodessa n. 200 GWh. Hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpöverkossa. Vuonna 2023 Kainuussa kulutettiin kaukolämpöä n. 400 GWh, josta Kajaanin osuus on n. 300 GWh. Selvityksen perusteella lämmön muuttaminen sähköksi on yksi mahdollinen hyödyntämistapa, muttei vielä kovin yleisessä käytössä. Kuntien ja kaupunkien onkin hyvä huomioida hukkalämpö, mikäli alueelle olisi sijoittumassa sekä datakeskus että vetylaitos.
Vahvuudet ja energiaintensiivisen teollisuuden sijoittuminen
Selvityksen aikana järjestettiin keskustelutilaisuus kunnille ja haastateltiin eri toimijoita. Keskustelujen kautta vahvistui, että Kainuun vahvuus on yhteistyö ja se, että Kainuussa on myös yleisesti ottaen tilaa uusille hankkeille. Kuitenkin kehittämisessä tulee huomioida asutus sekä turvata Puolustusvoimien ja rajavartioston toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Myös luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot tulee myös huomioida. Maakuntakaavatasolla voidaan yhteensovittaa eri maankäyttömuotojen tarpeet ja ohjata seudullisesti merkittävien hankkeiden sijaintia vaikutusten arvioinnin perusteella. On tärkeää, että myös kuntatason suunnittelussa, etenkin yleiskaavataso, arvioidaan maankäytön tarpeita kuten teollisuustoimintojen sijoittumista ja yhteensovittamista muiden toimintojen kanssa. Selvityksessä on todettu, että esimerkiksi matkailun kasvu tulisi huomioida myös energiantuotannon ja energiaintensiivisen teollisuuden kehittämisessä, jotta kaikki toimialat voivat kehittyä. Tämä tarkoittaa, että toimialojen ristikkäisvaikutukset ja synergiaedut tulisi huomioida kehittämisessä.
Kainuun energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuusskenaariot
Selvityksessä on muodostettu lähtötietojen, toimijoiden haastattelujen ja tavoitteiden pohjalta kolme skenaariota. Näistä kaksi ulottuu maakunnan suunnittelussa pidemmälle aikavälille (vuoteen 2045) ja yksi keskipitkälle (vuoteen 2029). Aikajänteet perustuvat valmisteilla oleviin maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitevuosiin. Skenaarioiden avulla on pohdittu millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia energiaintensiivisen teollisuuden osalta Kainuussa voisi olla. Skenaariossa 1 kuvataan maakuntaohjelman aikajännettä 2026–2029. Skenaarioissa 2 ja 3 on pohdittu sitä, millaisia edellytyksiä eri asioille on maakuntasuunnitelman vuoteen 2045.
Skenaarion 1 ”raaka-aineiden kultamaa” aikajänne on sen verran lyhyt, että selvityksen mukaan tällä aikavälillä ei ole näköpiirissä suuria muutoksia tämän hetken tiedossa ja suunnitelmissa olevalle kehitykselle. Esimerkiksi sähkönsiirron osalta tiedossa oleva, suunniteltu kehitys tapahtuu tällä aikavälillä, mutta uusia merkittäviä muutoksia ei muuten oleteta. Kainuussa on jonkin verran jatkojalostusta, mutta raaka-aineet kuljetetaan isolta osin muualle. Skenaariossa alueelle syntyy työpaikkoja, mutta muodostuva elinkeinorakenne ei ole niin monipuolinen kuin muissa skenaarioissa. Pitkällä aikajänteellä skenaarion 1 kaltainen kehityssuunta on skenaariovaihtoehdoista huonoin, koska siinä ei tartuta kaikkiin energiamurroksen ja puhtaan siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.
Skenaariossa 2 ”kaikille kaikkea” oletetaan, että Kainuun väestönkehitys jatkuu vähenevänä tai ei kasva työikäisten osalta merkittävästi, jolloin laajamittainen jalostustoiminta voi olla hankala sijoittaa maakuntaan työvoiman saatavuuden vuoksi. Skenaarion 2 myönteiset vaikutukset ovat skenaariota 1 suuremmat, sillä maakunnan alueelle sijoittuu enemmän jatkojalostusta, mutta raaka-aineet kuljetetaan isolta osin muualle. Kainuun kunnat kilpailevat toimijoista. Merkittävä lisäys on vetyputki, jolla Kainuu liitetään länsirannikon vetyekosysteemiin. Uusiutuva energiatuotanto ja siihen kytkeytyvä teollisuus lisääntyy merkittävästi. Maakunnan eri osien luontaiset vahvuudet jäävät osin tunnistamatta ja hyödyntämättä.
Skenaariossa 3 ”jokaiselle jotakin” ei ole esitetty esimerkiksi vetyputkea, joka ei alustavissa Gasgridin visioissa ulotu Kainuuseen. Skenaarion ajatus on näyttää, että energiaintensiivisen teollisuuden kehitys on tämän selvityksen pohjalta mahdollista myös ilman vetyputkea. Skenaarion esitys ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaasuputki voisi alueelle tulla. Skenaariossa 3 Kainuusta kehittyy vihreän siirtymän keskeinen tekijä. Teollisuuden kehittymistä edesauttaa myös alueen koulutustarjonta sekä innovatiiviset ratkaisut sivutuotteiden, erityisesti hukkalämmön hyödyntämisessä. Hukkalämmön ansiosta alueen matkailu saa käyttöönsä halpaa energiaa. Myös muita synergiaetuja on etsitty ja saatu toimivaksi, jolloin kunnat eivät kilpaile keskenään vaan pystyvät jokainen erikoistumaan. Alueen sisäinen erikoistuminen mahdollistaa maakunnan kehittymisen alueiden vahvuuksia hyödyntäen. Tuotto suuntautuu pitkälti Kainuuseen, sillä alueelle sijoittuu sopivassa määrin sekä raaka-ainetuotantoa että jatkojalostusta. Skenaario 3 on vaihtoehdoista monipuolisin ja luo Kainuulle vetovoimaisen imagon.
Suosituksia maakunnan suunnitteluun, kehittämiseen ja edunajamiseen
Selvityksessä on ehdotettu suosituksia maakunnan suunnitteluun, kehittämiseen ja edunajamiseen. Maakunnan eri osa-alueita on tärkeä kehittää niiden vahvuudet tunnistaen, ja yksi keskeinen vahvuus on väljyys ja tila. Tähän liittyy toisaalta myös se, että alueen kuntiin sijoittuu osin samankaltaisia hankkeita, mutta kunnilla olisi mahdollisuus profiloitua. Lyhyellä aikajänteellä on tärkeä varmistaa rakenteilla ja suunnitteilla olevien voimajohtohankkeiden ja muiden infrastruktuurihankkeiden toteutuminen aikataulussa. Pidemmän aikavälin hankkeiden osalta olisi hyvä, mikäli niiden toteutumisaikataulu olisi mahdollista määritellä mahdollisimman sitovasti. Selvityksessä myös ehdotetaan, että maakuntatasolla määritettäisiin tarvittavat energiahankkeiden sijoittamiseen ja toteuttamiseen liittyvät kriteerit ja suositukset. Tämä toisi hankkeisiin ennustettavuutta ja kannustaisi toimijoita sijoittumaan alueelle. Myös kuntien olisi hyvä pohtia omia strategisia periaatteita. Teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeiden osoittamista maakuntakaavassa olisi harkittava myös silloin, kun niillä on seudullista merkitystä. Mikäli alueita ei osoiteta kaavakartalla, olisi aurinkoenergiaan liittyen perusteltua kuitenkin laatia erillisselvitys, ja ohjata alueiden sijoittumista kaavamääräysten avulla. Alueen liikenteellinen saavutettavuus ja sen parantaminen edellyttävät edunajamista. Alueen hyvän yhteistyön jatkaminen tulisi varmistaa eri yhteistyöfoorumeilla ja muilla vuorovaikutuksen keinoilla.
Miten selvitys huomioidaan maakuntaliiton toiminnassa
Selvityksen tarkoituksena on toimia jatkokeskustelujen pohjana sille, millä toimenpiteillä ja millaisella kehityspolulla tavoitellaan vuodelle 2045 esimerkiksi skenaariota kolme ”Kainuu, jokaiselle jotakin”. Selvityksen tarkoituksena on myös tuoda esille niitä teemoja ja tarpeita, joita voidaan mahdollisesti käsitellä seuraavassa maakuntakaavaprosessissa. Maakuntakaavoituksen osalta on hyvä huomioida, että alueidenkäyttölain muutos voi osaltaan vaikuttaa siihen, mitä asioita ja missä laajuudessa niitä tulevaisuudessa maakuntakaavakartalla osoitetaan. Tämä selvitys ei ole kaikenkattava eikä se välttämättä vastaa kaikkiin avoinna oleviin kysymyksiin. Selvitys ei esimerkiksi ota kantaa investointien teknistaloudelliseen toteutettavuuteen. Selvitys on tehty tässä hetkessä ja tämän hetken tiedoilla aluekehityksen ja maakuntakaavoituksen näkökulmasta.
Kaikki ne toimenpiteet, mitä edunajamisessa, aluekehityksessä ja aluesuunnittelussa nyt tehdään, tähtäävät tulevaisuuteen, jopa aina vuoteen 2045 saakka. Esimerkiksi siihen, että Fingridin 400 kV kantaverkko kattaisi koko Itä-Suomen ja meillä olisi tarjota alustaa uusille energiaintensiivisille teollisuudenaloille. Toimenpiteitä tarkistetaan kuitenkin lyhyemmällä maakuntaohjelman aikavälillä, jotta voidaan varmistaa, olemmeko kehittämisessä oikealla tiellä vai onko kurssia muutettava.
Tutustu selvitykseen:
Energiaintensiivisen teollisuuden mahdollisuudet Kainuun aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa
