Euroopan nuorison teemavuosi on tuonut EU:ta lähemmäs nuoria

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ehdotuksesta syntyneellä teemavuodella halutaan tunnustaa Euroopan nuorison merkitys paremman tulevaisuuden luomisessa. Teemavuosi on näkynyt Suomessa erilaisina nuorisoalan tapahtumina sekä nuorten ja päättäjien välisinä dialogitapahtumina. EU:n teemavuoden tavoitteena on tuoda esiin nuorten yhteiskunnallista osallisuutta sekä kiinnittää huomiota nuorten hyvinvointiin ja demokratian vahvistamiseen. Ennen kaikkea tavoitteena on luoda nuorille uskoa tulevaisuuteen koronapandemian jälkeen.


Rahoitusta nuorten itse ideoimille tapahtumille

Teemavuonna nuorten ääni kuuluu niin sosiaalisessa mediassa kuin nuorten itse ideoimissa tapahtumissa. Suomessa teemavuotta koordinoi Opetushallitus, jonka tukena nuorten osallistamisen suunnittelussa on nuorten ohjausryhmä. Ohjausryhmään osallistuu nuoria ja nuorisojärjestöjä ympäri Suomea, kuten Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry.

Suomessa on yli 300 nuorisovaltuustoa, joiden kattojärjestönä Nuva ry toimii. Nuva ry:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Vilhelmiina Vierjoki on ollut mukana toteuttamassa Euroopan nuorison teemavuotta. Nuorten huomioiminen EU:ssa ja yleisemminkin päätöksenteossa on Vierjoen mukaan tärkeää.

”Nuoret ovat tulevaisuus. Olisi outoa, jos nuoret eivät olisi mukana päättämässä niistä asioista, jotka vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa”, hän toteaa.

Nuorten ohjausryhmä on ollut mukana erityisesti jakamassa rahoitusta nuorten itse ideoimille ja toteuttamille EU-aiheisille tapahtumille ympäri Suomea. Mukaan on mahtunut niin taidekollektiivien kuin nuorisovaltuustojenkin järjestämiä tapahtumia.

”Olemme jakaneet tapahtumille avustusta 400–1 000 euroa. Ideana on ollut, että erityisesti pienemmät tapahtumat saisivat rahoitusta sen sijaan, että lähdettäisiin lisärahoittamaan isompia tapahtumia. Tavoitteenamme on ollut, että hyvien tapahtumaideoiden toteutuminen ei jäisi rahoituksesta kiinni”, Vierjoki kertoo.

Rahoituksen avulla on järjestetty esimerkiksi vaikuttamiseen liittyviä tapahtumia, kuten Suomen Nuorisovaltuustojen liiton Pohjanmaan piirin Seinäjoella järjestämä Vaikuttamisen lauantai -tapahtuma. Nuortentapahtuman teemana oli ”Ennakkoluulot veks!”, ja sen aikana keskusteltiin muun muassa tasa-arvosta, ennakkoluuloista ja rasismista.

”Rahoituksella saatiin paikalle hyviä puhujia. Oli kiva idea keskittyä ennakkoluulojen poistamiseen ja järjestää tapahtuma nuorille vaikuttajille”, Vierjoki sanoo.

Tarve paremmille vaikuttamismahdollisuuksille

Teemavuosi ja tapahtumatuki ovat Vierjoen mukaan keränneet nuorilta hyvää palautetta. Ne ovat tuoneet nuorille monenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja myös alueellista kattavuutta ympäri Suomen. Vierjoen mielestä teemavuosi onkin tuonut EU:ta lähemmäs nuoria. Nuorten päätöksentekoon osallistumisen mahdollisuuksissa olisi kuitenkin vielä parannettavaa.

”On tärkeää, että nuoret olisivat alusta alkaen mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Sen vuoksi nuorten vaikuttamismahdollisuudet tulisi ottaa osaksi virallisia rakenteita ja lainsäädäntöä. Myös äänestysikärajan lasku toisi nuorille paremmat vaikuttamismahdollisuudet”, Vierjoki huomauttaa.

Lähde: Komission Suomen-edustuston verkkosivut