Iloiset laskettelijat

Kainuun matkailu pärjäsi kolmanneksi parhaiten korona-aikana tuoreen matkailutilinpidon mukaan

Kainuun matkailu pärjäsi kolmanneksi parhaiten suhteessa asukaslukuun vuonna 2020 TEM:n matkailutilinpidon lukujen mukaan.

Koko maassa asukasta kohden laskettu matkailukysyntä laski 2 943 eurosta 1 748 euroon vuonna 2020, mutta Kainuussa oli koko maan keskiarvoa korkeampi luku (2 838 euroa).

Kainuun matkailukysyntä supistui Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan jälkeen maakunnista vähiten, 11 prosenttia (25 milj. euroa). Kainuun kotimainen matkailukysyntä säilyi pandemiaa edeltävällä tasolla (188 milj. euroa), vaikka ulkomainen matkailukysyntä supistui 62 prosenttia (25 milj. euroa) TEM:n ensimmäisen valtakunnallisen ja maakunnallisen matkailutilinpidon vertailulukujen mukaan.

Kainuun BKT-osuudessa neljäs

Matkailun osuus bkt:sta pieneni pandemian vuoksi koko maassa 2,7 prosentista 1,7 prosenttiin vuonna 2020. Kainuu oli BKT-osuudessa Suomen neljänneksi paras Ahvenanmaan, Lapin ja Etelä-Savon jälkeen, mihin vaikutti kotimaisen matkailukysynnän kasvu. Kainuussa matkailun osuus BKT:stä laski vain vähän, 3,9 prosentista 3,4 prosenttiin. Matkailun osuuteen bkt:sta vaikuttaa matkailun lisäksi myös muun elinkeinotoiminnan kehitys maakunnassa.

Matkailun rakenteellinen muutos alueellisti kysyntää

Pandemian aikana Suomen matkailussa tapahtuikin rakenteellinen muutos. Tilastokeskuksen mukaan matkailukysyntä väheni eniten maakunnissa, joissa kansainvälisen matkailun merkitys oli suurin kuten Helsingissä ja Lapissa. Vähiten kysyntä supistui maakunnissa, joissa ei ole suuria kaupunkeja, kuten Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kotimainen kysyntä alueellistui vuonna 2020, kun kansainvälinen matkailu ja työmatkustaminen väheni. Kainuun kotimaan vapaa-ajan matkakysyntä jopa kasvoi yhden prosentin matkailutilinpidon 2020 lukujen mukaan. ”Taustalla ovat Kainuun luontokohteiden vetovoimaisuus, mökkimajoitus sekä Kainuun brändäytyminen väljäksi ja turvalliseksi luontomatkailukohteeksi.  Myös nuorten aikuisten asiakasryhmä löysi Kainuun pandemian aikana”, kertoo aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen Kainuun liitosta. ”Kainuun tilannetta tukee myös se, että matkailukysyntä on Kainuussa vapaa-ajan matkailuun liittyvää, kun vastaavasti työmatkailu väheni koronan takia koko Suomessa”.

Kainuun vapaa-ajan matkailun suosio näkyy myös siinä, että Sotkamossa oli kolmanneksi eniten yöpyjiä Suomessa molempina koronavuosina niin 2020 kuin 2021 TAK:n mukaan.

Matkailun työllisyyden muutokset

Pandemian aikana määrällisesti suurin vähennys Suomessa tapahtui ravitsemistoiminnassa, jossa työllisiä oli 12 200 (16 %) vähemmän kuin vuonna 2019. Suhteellisesti eniten työllisten määrä väheni majoituspalveluissa, jossa määrä väheni 4 000 työllisellä (25 %). Kainuussa matkailun laskennallinen työllisten määrä nousi 7 %, mutta matkailuun tehdyt työtunnit vain 1 %, mikä kertoo työn osa-aikaisuudesta ja myös lomautuksista.

Katso lehtijuttu: https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/kainuun-matkailu-vahentyi-korona-aikana-kolmanneksi-vahiten-suomessa-kotimainen-matkailukysynta-pysyi-pandemiaa-edeltavalla-tasolla-214248425/?dl_update=1

Lähteet

https://tem.fi/-/raportti-pandemia-muutti-matkailun-talous-ja-tyollisyysvaikutuksia;

https://visitory.io/fi/kainuu/2020-01/2020-12/

Lisätietoja: Minna Komulainen, Kainuun liitto, puh. 044 410 0726, minna.komulainen@kainuunliitto.fi, www.kainuunliitto.fi