Ensimmäinen luonnos Kainuun Venäjä-strategiaksi 2021-2027 on nyt valmis ja sitä voi kommentoida ajalla 30.4.2021 – 21.5.2021. Saadut kommentit huomioidaan asiakirjan valmistelussa. Strategia on tarkoitus hyväksyä Kainuun maakuntahallituksessa kesäkuussa 2021. Strategian valmistuminen on kuitenkin vain yksi välietappi – sen jälkeen on vuorossa käytännön tason toimenpiteiden ideoiminen ja toteuttaminen eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyön kehittämistä ja tiedottamisen tehostamista. Tässä uutiskirjeessä haluammekin tarjota lukijoille strategian esittelytekstin lisäksi muutamia käytännön nostoja Venäjä-yhteistyöhön liittyen.
Kansainvälinen yhteistoiminta ja raja-alueyhteistyö ovat oleellinen osa Kainuun elinvoiman kehittämistä, ja Kainuussa on pitkät perinteet Venäjä-yhteistyöstä sekä kanssakäymisestä rajan yli. Kainuun liitto toteuttaa aluekehitysviranomaisen tehtävässä jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja edunajamista.
Venäjä-yhteistyötä edistetään Kainuun liiton johdolla laaditun Venäjä-strategian avulla. Kainuun aiemman Venäjä-strategian voimassaolo on päättynyt vuoteen 2020. Uusi strategia vuosille 2021-2027 on pian valmistumassa. Kainuun uusi Venäjä-strategia vastaa osaltaan Kainuun maakuntaohjelman 2022-2025 laatimisprosessin aikana tunnistettuihin, alueen kannalta kriittisiin menestystekijöihin. Kainuun Venäjä-strategian tarkoituksena on määritellä Venäjä-yhteistyön erityispiirteet ja tavat tukea Kainuun maakuntaohjelman toteuttamista.
Yhteistyössä valmisteltu strategialuonnos julkisesti nähtävillä
Kainuun liitto on valmistellut uutta Venäjä-strategiaa Kainuun Venäjä-strategiaryhmän työvaliokunnan tuella. Keväällä 2021 on toteutettu myös kaksi kyselyä ja kolme työpajaa, joista saadun materiaalin pohjalta on laadittu ensimmäinen luonnos Kainuun Venäjä -strategiaksi 2021-2027. Kainuun Venäjä -strategiaryhmä on käsitellyt strategialuonnoksen kokouksessaan 28.4.2021 ja Kainuun suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiryhmän (SOVA-ryhmä) on antanut lausuntonsa strategialuonnoksesta 8.4.2021. Edellisiltä saatu palaute on huomioitu asiakirjassa.
- Kainuun Venäjä-strategialuonnos on julkisesti nähtävillä Kainuun liton verkkosivuilla
- Asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus toimittaa sitä koskevia mielipiteitä 30.4.2021–21.5.2021 välisen ajan
- Venäjä-strategia on tavoitteena viedä maakuntahallituksen hyväksyttäväksi viimeistään 14.6.2021
- Lue lisää perjantaina 30.4. julkaistusta kuulutuksesta
Samanaikaisesti kun uusi Venäjä-strategia hyväksytään, päättyy nykyisen maakuntahallituksen ja myös maakunnallisen Venäjä-strategiaryhmän toimikausi. Strategiatyön aikana on noussut esille monenlaisia ajatuksia ja toiveita yhteistyön ja viestinnän kehittämiseksi, joihin halutaan vastata pikaisesti. Juuri nyt on siis sopiva aika kokeilla uusia tapoja tehdä Venäjä-yhteistyötä entistä tuloksekkaammin paitsi kainuulaisten toimijoiden kesken, myös yhteistyössä rajan yli. Toimintaympäristön muutoksiin ja kerättyihin kokemuksiin halutaan vastata kehittämällä joustavia ja käytännönläheisiä yhteistyömalleja.
Miten yhteistyötä voitaisiin kehittää?
Kainuun Venäjä-strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimijoiden vahvaa sitoutumista ja laaja-alaista yhteistyötä niin maakunnan sisällä kuin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Juuri suomalais-venäläisen yhteistyön aktivoimiseen ja uusiin muotoihin on uudessa Venäjä-strategiassa haluttu antaa erityishuomiota, maakunnan kehittämisen painopisteiden määrittely tehdään kaikkea alueellista kehittämistä ohjaavassa maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa.
Venäjä-yhteistyön kehittäminen lähtee yhteistyöprosesseista maakunnan sisällä. Pienessä maakunnassa resursseja tai ideoita ei ole hukattavaksi, joten toimijoiden välinen säännöllinen tiedon ja kokemusten vaihto ja kunkin omien verkostojen yhteinen hyödyntäminen ovat onnistumisen kannalta tärkeitä asioita. Venäjä-yhteistyö Kainuussa on monimuotoista ja siihen osallistuu monenlaisia toimijoita, joiden välinen matalan kynnyksen yhteistyö voi tuoda toimintaan paljon uutta voimaa. Unohtaa ei saa myöskään Kainuun venäjänkielisen väestön näkökulmaa.
Tässä uutiskirjeessä haluamme nostaa esille muutamia Venäjä-strategiaprosessissa esille nousseita teemoja käytännön esimerkkien kautta. Toivomme, että nämä nostot tarjoavat lukijoillemme uutta tietoa ja herättävät myös uusia ajatuksia koskien Venäjä-yhteistyötä. Tarkoituksenamme on jatkaa tämän kaltaista uutisointia myös jatkossa, mikäli se koetaan hyödylliseksi. Olethan yhteydessä, jos sinulla herää ajatuksia yhteistyön ja viestinnän kehittämiseksi!
Mikäli olet VK -palvelussa, seuraathan myös Kainuun liiton sivua
Регион Кайнуу – Kainuun maakunta | VK
Kainuun Venäjä-yhteistyössä tapahtuu
Tukea kuntien hanketoiminnalle
Pienillä toimijoilla on usein vaikeuksia osallistua rajanylittäviin hankkeisiin, koska EU-hankerahoituksen edellyttämä byrokratia ja jälkikäteen tapahtuvat maksatukset pistävät heidät tiukoille. Kainuussa kaivattaisiin Venäjä-yhteistyön tueksi esimerkiksi matalan kynnyksen rahoitusta, välirahoitusta ja teknistä apua hankkeiden toteuttamiseen.
Myös aluekehittämisyhtiö Kainuun Edun lakkauttaminen ja sitä kautta hajonnut asiantuntijakeskittymä monen rahoitusohjelman hyödyntämiseksi askarruttaa vielä monen toimijan mieltä. Mistä lisää hanketoimijoita viemään hyvät kehittämisideat läpi ja hyödyntämään tarjolla oleva rahoitus täysimääräisesti?
Yksi esimerkki käynnissä jo olevista kehittämistoimista on Kajaanin ammattikorkeakoulun kuntapalvelumalli, jossa kuntakohtaisesti sovitaan, miten KAMK palveluun liittyvä käytännön hankeideointi ja hankevalmistelu järjestetään kunnassa. Tavoitteena on vuorovaikutteinen ja systemaattinen toiminta, johon hankesuunnitteluresurssia ohjataan KAMK:n eri osaamisalueilta. Jatkossa tarjotaan myös projektipäällikköosaamista, kun rahoitettaviksi valitut hankkeet käynnistyvät.
Yhteistyön käytännön organisoimiseksi on perustettu KAMK kuntapalvelutyöryhmä, johon osallistuvat KAMK:n TKI- johtaja, rahoitusasiantuntija ja kunnista nimetyt yhdyshenkilöt. Lisätietoja kuntapalvelumallista antavat KAMK TKI-johtaja Mikko Keränen ja projektiasiantuntijan Tuula Haverinen.
Lue lisää KAMK Tutkimus-ja-kehitysyksiköstä
Kiertotalouswebinaarissa murrettiin kielimuuri simultaanitulkkauksella
Kajaanin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa on käynnissä lukuisia vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyviä kehittämishankkeita. Karelia CBC -ohjelman kautta toteutettavissa REMAC-, SUSWAM- ja PeatStop-hankkeissa kehitetään muun muassa jätevesilietteiden käsittelyä ja biokaasun tuotantoa, jätehuoltoa ja kierrätystä sekä hulevesien hallintaa Kainuun ja Venäjän Karjalan välisenä yhteistyönä. Kajaanin ammattikorkeakoulu järjesti Karelia CBC-hankkeiden ja niiden yhteistyöverkostojen kanssa tiistaina 27.4. JÄTE VAI RAAKA-AINE? -seminaarin.
Seminaari järjestettiin verkossa. Ääneen pääsivät useat alan ammattilaiset sekä Suomesta että Venäjältä. Seminaari toteutettiin kaksikielisenä simultaanitulkkauksen avulla. Osallistujat valitsivat seminaariin liittyessään, kummalla kielellä seminaaria seuraavat. Esitykset tulkattiin reaaliajassa molemmille kielille. Tulkkausta hoitivat Jevgeni Bogdanov ja Andrei Tsinovski. Venäjänkielisenä avustajana seminaarin järjestämisessä toimi Elizaveta Buldakova.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun toteutimme kaksikielisen kansainvälisen seminaarin verkossa. Koronan myötä webinaarien järjestäminen on yleistynyt ja kynnys myös kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen on madaltunut. Nykytekniikka toimi hienosti kielimuurin murtajana, erityisasiantuntija Outi Laatikainen Kajaanin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Lue lisää KAMK hankkeista: Projektit – Kajaanin ammattikorkeakoulu (kamk.fi)
Nuoret osaavat ja uskaltavat!
Onnistuneitakin esimerkkejä pienten toimijoiden osallistumisesta CBC-hankkeisiin Kainuussa on. Oletko kuullut esimerkiksi nuorten ja nuorten aikuisten vuonna 2016 perustamasta yhdistyksestä nimeltään Launch Pad Finland ry? Yhdistyksen juuret ovat vapaaehtoisessa nuorisotyössä, sydän kansainvälisyyskasvatuksessa ja haaveissa nuorten ajatuksiin ja toimintoihin perustuva maailmanlaajuinen yhteisö.
Launch Pad Finland ry on parhaillaan mukana Karelia CBC-ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa “SOCCER – Social cross-border entrepreneurship: Start-up for everyone and opportunities for all.” Hanke auttaa sosiaalisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria etenemään suunnitelmissaan tarjoamalla heille koulutusta, verkostoja ja käytännön apua. LPF ry vastasi hankkeessa Kainuun alueen toimista.
29.4.2021 teemalla ”Hyvät teot eivät tunne rajoja” järjestetyssä webinaarissa kuultiin ensimmäisen kerran hankealueen nuorten liikeideoita, jotka ratkaisevat jonkin olemassa olevan ongelman. Mukana oli partnereita Kainuun lisäksi sekä Oulusta, Petroskoista että Kostamuksesta.
Tilaisuudessa todettiin, että huolimatta alueellisista eroista koemme kukin aivan samanlaisia haasteita. Nuorilla on sydämen paloa tehdä tarvittavia muutoksia, jotta yhteiskunta voisi paremmin. Meidän kunniatehtävämme on antaa heille heidän tarvitsemaansa tukea, neuvoja ja keinoja.
”Emme voisi olla ylpeämpiä nuoristamme tämän ihmisten tekemän valtakunnanrajan molemmin puolin”, toteavat Natalia Alava ja Katia Kyllönen Launch Pad Finland ry:stä!
Lue lisää: Launch Pad Finland | Facebook
Mitä kuuluu Kainuun venäjänkielisille?
Kainuun Venäjä-strategiaa vuosille 2021–2027 työstetään parhaillaan. Strategian suunnittelussa kiinnitetään huomiota alueen asukkaiden arjen hyvinvointiin. Äidinkieleltään venäjänkieliset ovat suurin ja koko ajan kasvava vieraskielinen ryhmä Kainuussa. On kaikkien kannalta tärkeää edistää venäjänkielisten hyvinvointia, osallisuutta, viihtyvyyttä ja kotoutumista Kainuussa.
Kainuun elinvoimaisuuden kannalta yksi suurimmista haasteista on työvoiman saatavuus. Venäjä nähdään yhtenä suuntana, mistä työvoimaa voidaan rekrytoida, kun maakunnan väestöpohja ei riitä kattamaan nykyistä ja tulevaa työvoimantarvetta tietyillä aloilla. On tärkeää saada käyttöön myös täällä jo asuvan venäjänkielisen vähemmistön osaaminen.
Mutta mitä oikeastaan kuuluu Kainuun venäjänkielisille? Miten he viihtyvät Kainuussa ja miten heidän äänensä saataisiin kuulumaan päätöksenteossa? Tuoretta maakunnallista selvitystä ei ole olemassa, mutta esimerkiksi Kuhmossa asiaa on lähdetty lähestymään Sitran draamallisessa demokratiakokeilussa. Tässä prosessissa nousi esille samankaltaisia kehittämistarpeita mitä Kainuun Venäjä-strategiaprosessissakin; venäjänkieliset eivät aina tunne olevansa tasavertaisesti osa kainuulaista yhteiskuntaa tai hyväksyttyjä. Ennakkoluuloja esiintyy pinnan alla paljon.
Venäjänkielisiä kainuulaisia halutaan kuulla Kainuun Venäjä-strategian suunnittelussa. Kainuun liitto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä maahanmuuttajia palvelevien yhdistysten Etnika Kainuu ry:n ja Matushka ry:n kanssa kaksikielisen kyselyn. Asiantuntemustaan prosessiin on tarjonnut myös Cultura-säätiö, jonka tehtävänä on edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kysely julkaistaan 19.5. jaetaan kaikkien yhteistyökumppanien viestintäkanavissa. Kyselyyn voi vastata toukokuun ajan. Kyselyyn vastaamalla pääsee vaikuttamaan Kainuun Venäjä-strategian tekemiseen ja strategian pohjalta toteutettaviin käytännön toimiin. Vastaukset käsitellään anonyymisti ja kyselyn päätyttyä järjestetään yhteinen tulosten purkutilaisuus.
Kyselyn yhteyshenkilö: jaana.salo@kamk.fi
