Kainuun liiton pian päättyvässä Northern Axis – Barents Link-hankkeessa on julkaistu Kontiomäen ja Kemijärven välisen radan esiselvitys. Konsulttina selvityksessä toimi Traficon Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja OOO AvtoDoroshniiConsulting-yhtiön asiantuntijaryhmä. Selvityksessä on huomioitu kolme eri linjausvaihtoehtoa. Monet seikat vaikuttavat ratayhteyden suunnitteluun.
NABL-hanke loppusuoralla
Northern Axis – Barents Link (NABL) -hanke käynnistyi vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa ja on pian päättymässä. Hankkeen nimi juontaa juurensa samannimisestä, itä-länsisuuntaisesta liikennekäytävästä. Hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa tämän pohjoisen liikennekäytävän pullonkaulat, määritellä useiden eri aloitteiden vaikutukset alueen itä-länsi-suuntaisiin liikennekäytäviin ja -verkkoihin alueella ja lisätä ymmärrystä näistä asioista hankkeen toiminta-alueella.
NABL-hanke on rahoitettu Kolarctic CBC-ohjelmasta, ja siinä on useita partneriorganisaatioita Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisilta alueilta. Hankkeen pääpartnerina toimii Kainuun liitto.
Lisätietoja NABL-hankkeesta ja hankkeen aiemmat tiedotteet löydät Kainuun liiton sivuilta.
Hankkeella on luonteva kytkentä laajempaan Barentsin Euroarktiseen liikenneyhteistyöhön, johon Kainuu kuuluu Barentsin yhteistyörakenteiden kautta. Hankkeen toimintasuunnitelmassa määritellyt työpaketit myötävaikuttavatkin myös Barentsin alueen yhteisen liikennesuunnitelman (JBTP) toteuttamiseen kehittämällä arviointivälineitä, infrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja ja luomalla materiaalia jatkotutkimustyöhön.
Kontiomäen ja Kemijärven väliselle radalle kolme linjausvaihtoehtoa
Kontiomäen ja Kemijärven välisen radan esiselvitys (Study of Kontiomäki-Kemijärvi Railway, final version 23.5.2021) on osa NABL-hankkeen työpakettia nro 6.
Konsulttina selvityksessä toimi Traficon Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja OOO AvtoDoroshniiConsulting-yhtiön asiantuntijaryhmä, jossa hankkeen vastuuhenkilöinä olivat ins. Juha Hyvärinen Traficon Oy:stä (pääkonsultti), DI Atte Riihelä, ins. Hannele Vartia, DI Jyrki Rinta-Piirto ja ins. Juha Riihiranta Ramboll Finland Oy:stä sekä tieinsinööri Elena Svatkova arkangelilaisesta OOO AvtoDoroshniiConsulting -yhtiöstä.
Esiselvityksen laatimisen vastuupartneri hankkeessa, ja siten sen tilaaja, on Itä-Lapin kuntayhtymä. Esiselvityksessä tutkittiin radan linjausvaihtoehtoja, toteutuskustannuksia, radalle tulevaa henkilö- ja tavaraliikennettä, suhdetta nykyiseen maankäyttöön ja erilaisiin maankäytön suunnitelmiin sekä ratayhteyden toteuttamisen alustavia vaikutuksia.
Seuraavassa kuvassa esitetty ratalinja alkaa Paltamon Kontiomäeltä seuraten nykyistä rataa Suomussalmen Pesiökylälle. Kontiomäen ja Pesiökylän välisen rataosan perusparantamisesta on jo tehty päätös ja varattu 81 M€ valtion talousarvioon. Radan perusparannus on parhaillaan käynnissä. Pesiökylän ja Taivalkosken välillä selvitys noudattaa liikenteeltä jo lakkautetun rautatien linjausta.
Taivalkosken ja Kemijärven väliselle osuudelle on selvitystyön alkuvaiheessa laadittu maakuntakaavatarkkuudella kaksi linjausvaihtoehtoa, joista toinen on mahdollisimman suora, Posion kautta kulkeva linjaus (1b). Toisen vaihtoehdon linjaus kulkee Kuusamon ja Rukan kautta (2a). Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksen 6.10.2020 kokouksessa on päätetty ottaa mukaan arvioitavaksi vielä kolmas ratalinjausvaihtoehto, joka kulkisi Kuusamon, Rukan ja Sallan kautta (2b). Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksen kokous 8.12.2020 on päättänyt, että myös tarkemmissa jatkotarkasteluissa (mm. kustannusarviot) on tarpeen huomioida kaikki nämä kolme linjausvaihtoehtoa.
Valmistuneessa selvityksessä arvioidaan myös kahden Jäämerenratayhteyden (Salla – Kantalahti – Murmansk ja Rovaniemi – Kemijärvi – Kirkkoniemi) suhdetta uuteen Kontiomäki – Kemijärvi ratavaihtoehtoon (selvitetty on mm. toteutuskustannukset ja laadittu matkustajaliikenne-ennuste).
Selvityksen ulkopuolelle on jätetty analyyttisen, tavaraliikennemallilla tehtävän tavaraliikenne-ennusteen laatiminen, koska LVM:n/ Traficomin omistuksessa ollut malli lakkautettiin vuoden 2019 lopussa, ja uusi liikennemalli on käyttövalmis aikaisintaan v. 2026. Tavaraliikenteen hyödyt ovat kokemusperäisesti olleet vähintään 80 % kaikista niiden pohjoisten ratojen taloudellisista hyödyistä, joita on mallilla tutkittu. Liikennemallin puuttuessa myöskään yhteiskuntataloudellisia laskemia ei ole voitu tässä yhteydessä tehdä. Uuden ratavaihtoehdon tavaraliikennemääriin vaikuttavat mm. puutavarakuljetusten määrä, Soklin kaivoshankkeen toteutuminen ja Salla-Kantalahti radan kehittyminen.
Monet seikat vaikuttavat ratayhteyden suunnitteluun
Ratavaihtoehdoista tutkittiin niiden suhdetta maakuntakaavoihin ja yleis- ja detaljikaavoihin sekä vaikutuksia taajama-alueisiin, suojelualueisiin, kaivosalueisiin, kaivosvaltauksiin ja kaivosvarauksiin ja poronhoitoalueisiin. Ratahankkeen merkittävimpien negatiivisten vaikutusten arvioitiin kohdistuvan porotalouteen, sillä laidunalueet jakautuvat ja pienenevät, liikenne voi vaikeuttaa eläinten liikkumista ja porokolarien riski voi kasvaa.
Taivalkosken ja Kemijärven välille linjatuista kolmesta ratavaihtoehdosta tutkittiin toteutuskustannukset kahdella eri suunnittelunopeudella: 100 km/h ja 200 km/h. Suuremmalla suunnittelunopeudella on vaikeampi väistää esteitä (mm. korkeita vaara-alueita), penkereistä ja leikkauksista tulee väistämättä korkeita ja tunneleista sekä silloista pitkiä.
Esimerkki tunneleista ja silloista nopeudella 200 km/h:
- Vaihtoehto 1b (Posion kautta): 17 tunnelia (yhteispituus 18,4 km) ja 59 siltaa
- Vaihtoehto 2a (Kuusamon ja Rukan kautta): 19 tunnelia (yhteispituus 31,8 km) ja 86 siltaa
- Vaihtoehto 2b (Kuusamon, Rukan ja Sallan kautta): 13 tunnelia (yhteispituus 22,9 km) ja 79 siltaa
Ratavaihtoehdot voidaan toteuttaa suunnittelunopeudella 100 km/h noin 70 % pienemmällä määrällä tunneleita ja huomattavasti pienemmällä määrällä siltoja. Lisäksi sillat ovat pienemmällä nopeudella lyhyempiä ja noin 30 % pehmeikköylityksistä (suoalueista) voidaan välttää.
Kaikki ratalinjausvaihtoehdot luovat vaihtoehtoisen eli itäisen henkilöjunareitin Helsinki – Rovaniemi – Kemijärvi yöjunalle. Posion kautta linjatun vaihtoehdon (1b) vuotuinen henkilöliikenne-ennuste vuodelle 2040 on Kontiomäki – Taivalkoski välille 105 000 matkustajaa ja Taivalkoski–Kemijärvi välille 75 000 matkustajaa. Vastaavat luvut vaihtoehdossa 2a (Kuusamon kautta) ovat: Kontiomäki – Kuusamo välille 135 000 matkustajaa ja Kuusamo–Kemijärvi välille 80 000 matkustajaa. Vaihtoehdon 2b henkilöliikenne-ennuste Kontiomäki – Kuusamo välille on 140 000 matkustajaa, Kuusamo–Salla välille 90 000 matkustajaa ja Salla- Kemijärvi välille 80 000 matkustajaa vuonna 2040.
Selvityksen perusteella esitetään kaikkien kolmen ratalinjausvaihtoehdon huomioimista maakuntakaavoituksessa.
