Matkailijoiden rahankäyttö korona-aikana – Kotimaan matkailijat toivat 165 miljoonaa euroa Kainuuseen

Miten Kainuuseen matkustettiin ja paljonko matkailijat toivat rahaa Kainuuseen? Miten matkailijoiden kuluttajakäyttäytyminen muuttui korona-aikana? Lue Kainuun matkailuselvityksestä!

Kainuuseen suuntautui lähes 1,1 miljoonaa matkaa korona-aikana ja kotimaan matkailijat toivat 165 miljoonaa euroa Kainuun aluetalouteen korona-aikana vuoden 2020 kesäkuusta vuoden 2021 lokakuuhun. Kainuun liiton tilaaman selvityksen mukaan näistä matkoista vajaa kolmannes suuntautui Kajaaniin, kolmannes Sotkamoon sekä reilu kolmannes muualle Kainuuseen. Kotimaan matkailijoista 85 % yöpyi Kainuussa.

Ensimmäisenä koronavuonna matkailurajoitukset vaikuttivat enemmän matkailijoiden määrään. Toisena koronavuonna niin kävijämäärä kasvoi lähemmäs normaalivuotta, joka oli vuonna 2019 kotimaan matkailijoiden osalta 894 000 kävijää.

Tyypillisin Kainuuseen matkustaja oli nuori aikuinen lähimaakunnasta

Kainuu oli vetovoimainen matkailukohde etenkin Pohjois-Pohjanmaalta (25 %), pääkaupunkiseudulta (14 %), Pohjois-Savosta (12 %), Pohjois-Karjalasta (8 %) sekä Pirkanmaalta (7 %) saapuville kävijöille.

Korona-aikana Kainuun kävijöiden matkustusprofiili nuoreni, sillä viidennes Kainuussa vierailleista oli 25-34 vuotiaita. Lähes saman verran kävijöitä oli myös nuoremmista ikäryhmistä (15-24 v.) sekä keski-ikäisistä (35-44 v.) sekä eläkeläisiä. Vähiten korona-aikana Kainuuseen matkustivat 55-64 vuotiaat.

Kainuu houkutteli etenkin lapsettomia aikuistalousperheitä suhteellisesti muuta maata enemmän. Heitä oli lähes puolet Kainuuseen saapuneista matkustajista. Kainuu kiinnosti taas yksin matkustavia (27 % saapuneista) ja lapsiperheitä (26 %) hieman vähemmän muuhun maahan verrattuna.

Ammattiryhmistä Kainuu kiinnosti etenkin työntekijöitä (28%), eläkeläisiä (21%), toimihenkilöitä (20%) ja opiskelijoita (15 %). Johtajien ja yrittäjien matkat suuntautuivat Kainuseen harvemmin.

Lomamatka oli tärkein syy Kainuun reissuun

Reilusti yli puolella matkan tarkoitus oli lomamatka (55 %). Kolmannes saapui Kainuuseen sukuloimaan (31 %). Työmatka Kainuuseen oli syynä yhdeksällä prosentilla, eli hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Opiskeluun (3 %) tai ostoksiin (3 %) liittyvät syyt olivat vähemmän tärkeitä.

Matkailijan viipymää Kainuussa kannattaa pyrkiä pidentämään tarjoamalla matkailijalle monipuolisia palveluita ja hyviä syitä yöpyä. Mitä kauempaa tulijat saapuivat niin useampi yöpyi Kainuussa. Muualta Suomesta tulleista 97 % yöpyi Kainuussa, samoin kuin lähimaakunnista tulevista 90 % yöpyi Kainuussa. Kainuun sisäiset matkat taas olivat useimmiten päivämatkoja (60 %).

Korona-aika vaikutti sekä viipymään Kainuussa että valittuun majoitusmuotoon. Yöpyneet matkailijat viipyivät Kainuussa keskimäärin 5,6 yötä. Hotellien sijaan muiden majoitusmuotojen suosio kasvoi. Liki neljännes yöpyi tuttavissa tai sukulaisissa, reilu kolmannes hotelleissa. Nuoremmat ikäryhmät suosivat hotellia tai mökkiä, iäkkäämmät kävijät taas sukulaisia tai asuntoautoa. Lapsiperheet suosivat etenkin mökkimajoitusta.

Kainuuseen saavuttiin muualta maasta omalla autolla (79 %), junalla (18 %), muulla julkisella kulkuvälineellä, kuten lentokoneella (8%) tai asuntovaunulla (6 %).

Kauempaa tulleet aikuistaloudet käyttivät eniten rahaa Kainuussa

Matkailijat tuomasta 162 miljoonasta eurosta (keskimäärin 154€ per kävijä) eniten rahaa käytettiin majoitukseen, yhteensä 47 miljoonaa euroa (29 % kokonaisuudesta). Rahaa matkailijoilla meni myös ostoksiin (41 mm. €, 25 %), polttoaineeseen ( 27 mm. €, 17 %) ja ravintoloihin (24 mm. €, 15 %). Vähiten vastaajat arvioivat käyttäneensä rahaa kulttuuripalveluihin (2.4 mm. €, 1 %), mutta erityisesti aikuistaloudet ja yksittäismatkailijat suosivat myös kulttuuria ja muita vapaa-ajan palveluita.

Taloudellisesti tärkein matkailijaryhmä Kainuussa on kauempaa Suomesta (kuin kotimaakunnasta tai naapurimaakunnista) tulevat. 60 prosenttia matkailijoiden käyttämästä rahasta maakuntaan tuli näiltä matkailijoilta. Lähimaakunnista tulevat käyttivät rahaa vähemmän, mm. Pohjois-Pohjanmaalta (22 %) ja muista lähimaakunnista (10 %) saapuvat. Eniten Kainuussa matkatessaan rahaa käyttivät lapsettomat aikuistaloudet (51%) ja yksinäistaloudet (34%). Matkailijoiden rahankulutuksesta isoin osa tuli yli 54 vuotiailta, vaikka heitä oli suhteellisesti vähiten, mutta he käyttivät maksullisia palveluita. Voikin olla että vaikka suurin osa Kainuun kävijöistä oli nuoria aikuisia, niin he olivat opiskelijoita ja yöpyivät sukulaisissa.

Myös ohikulkumatkalla olleet ovat tärkeitä aluetalouden kannalta. Kajaanin kautta koukattiin Kajaanin kautta 320 000 matkaa, joissa käytettiin 61 € kävijää kohti, ja siitä jäi paikkakunnalle 19,4 miljoonaa euroa. Sotkamoon taas tehtiin 120 000 ohikulkumatkaa, jossa kävijää kohti käytettiin 74 € ja siitä jäi Sotkamoon 8,6 € euroa. Näistä ohikulkumatkalla olleista suurin osa suuntasi joko Kainuussa sijaitsevaan kohteeseen, Lappiin tai Pohjois-Pohjanmaalle (Rukalle).

Kainuun kannalta tärkeitä matkailijaprofiileita ja muuttunut kuluttajakäyttäytyminen

Tutkimuksen perusteella oli mahdollista jakaa matkailijat erilaisiin asiakasryhmiin. ”Tilastoaineistoista tunnistettiin kolme eri pääasiakasryhmää: aikuistaloudet, yksittäismatkailijat sekä lapsiperheet”, kertoo aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen Kainuun liitosta. Asiakasryhmät on nimetty ja niiden ominaisuudet kuvattu kuluttajakäyttäytymisen mukaan palvelumuotoilun keinoin.

Anni Aikuistalous yöpyi useimmin hotellissa (45 %) sekä sukulaisissa (40 %); matkan syynä lomamatkat tai sukulointi, käytti rahaa ravintoloihin eniten, maksoi kohteen vasta kohteessa, oli kotoisin useimmiten Pohjois-Pohjanmaalta, pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta, kohteena oli Sotkamo (yli puolella ryhmään kuuluneilla), viipyi kohteessa pisimpään, vieraili eniten eri kohteissa (ka. 2,65 kohteessa).

Simo Sinkkutalous yöpyi eniten hotellissa, matkusti työmatkan tai sukuloinnin takia,  saapui junalla ja lentokoneella, oli kotoisin usein pääkaupunkiseudulta, Pohjois-Pohjanmaalta tai Pohjois-Karjalasta, matkakohteena Kajaani (yli puolella), vierailivat eri kohteissa vähiten (1,69 kohdetta).

Leena Lapsiperheellinen yöpyi eniten vuokramökissä, lomamatka tärkein syy matkustaa, saapui eniten omalla autolla; käytti rahaa ostoksiin ja ruokaan, polttoaineeseen; suunnitelmallinen, maksoi kohteen eniten ennakkoon; useimmiten Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Keski-Suomesta tai Pirkanmaalta; matkan kohde hajautui eniten, Sotkamo (kolmannes), Kajaani (kolmannes), Kuhmo, Suomussalmi ja Hyrynsalmi, vieraili useissa kohteissa (ka. 2,58).

Mihin tietoa kerättiin ja miten sitä hyödynnetään?

”Matkailijoiden rahankäyttö – tutkimus tuotti tärkeää tietoa Kainuun markkinointiin, mihin matkailijoiden rahankäyttö jakautuu, matkailun aluetaloudellisesta merkityksestä korona-aikana. Tietoa saatiin myös erilaisista asiakasryhmistä, heidän rahankäytöstään, tarpeistaan ja kuluttajakäyttäytymisestä. Näin osataan paremmin suunnata markkinointia ja myyntiä eri puolille Suomea sekä erilaisiin asiakassegmentteihin. Tietoa tullaan hyödyntämään Kainuun matkailun ja saavutettavuuden kehittämisessä sekä maakunnan markkinoinnissa”, sanoo aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen Kainuun liitosta.

Miten tutkimus tehtiin?

  • Kainuun luvut perustuvat TAK Oy.n Kotimaan matkailu -tutkimukseen, josta on poimittu Kainuuseen matkustaneiden luvut (N=255). Tutkimuksessa seurataan suomalaisten matkailua kotimaassa: miksi, missä ja miten kotimaassa matkustetaan, kuinka pitkään eri kohteissa viivytään, missä yövytään sekä kuinka paljon ja mihin käytetään rahaa matkan aikana.
  • Vastaajien kokonaisaineisto (N=19 514) on kerätty Internet-paneelista kesäkuun 12. ja lokakuun 31. päivän välisenä aikana viikoittain satunnaisesti valitulle panelistille.
  • Otannan aikana lähes 1,1 miljoonaa (2%) kotimaan matkailijoista suuntasi Kainuuseen.

Katso tarkemmat tutkimukset tulokset alla olevasta esityksestä.

Katso diat!

Lisätietoja: Minna Komulainen, Kainuun liitto, aluekehitysasiantuntija puh. 044 410 0726, minna.komulainen@kainuunliitto.fi, www.kainuunliitto.fi;

Kuva: Wild Taiga, Lasse Rautiainen