Suomi vastaanotti Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajuuden vuosiksi 2021–2023 Norjan Tromssassa pidetyssä Barentsin alueen ulkoministerikokouksessa 26.10.2021. Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuus siirtyi päivää aiemmin Ruotsin Västerbottenilta Venäjän Nenetsialle. Puheenjohtajuuskaudet kiertävät valtiotasolla Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän kesken, sekä aluetasolla 13 Barents-jäsenalueen kesken kahden vuoden välein.
Suomen valtiotason ja Nenetsian aluetason puheenjohtajuuskaudelle on ladattu paljon odotuksia: Barentsin työryhmien rakennetta ja toimintamallia uudistetaan, uuden nuoriso-ohjelman toimeenpano käynnistetään, ja lisäksi Tromssan ulkoministerikokouksessa hyväksytty uusi Barentsin rahoitusinstrumentti (Barents Financial Mechanism) perustetaan.
Työryhmien rakennetta uudistetaan siten, että kaikkia 11 sektorityöryhmää vetää yhdessä kansallisen ja alueellisen tason puheenjohtaja. Parhaimmillaan uusi toimintamalli voi tuoda työryhmien toimintaan uutta energiaa, lisätä tiedonvaihtoa ja synergiaa kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden välille, sekä lisätä toiminnan painoarvoa ja vaikuttavuutta. Toisaalta on esitetty huolta siitä, kuuluuko alueiden ääni enää yhtä vahvana niissä työryhmissä, joissa aiemmin on ollut alueellinen työryhmä erikseen. Alueiden edustajien kannattaakin olla aktiivisia ja hyödyntää aiempaa tiiviimpi yhteys kansallisen ja aluetason välillä. Vain siten syntyy positiivista lisäarvoa ja työryhmien toimintaan saadaan kaivattua lisäenergiaa ja proaktiivisuutta.
Uskaltaisin jopa sanoa, että Tromssan Barents-kokousten parasta antia oli Barentsin nuorisoneuvoston (BRYC) järjestämä nuorisokonferenssi. Asetelma oli kerrankin niin päin, että nuoret itse vastasivat järjestelyistä ja vetivät aivan loistavasti koko ohjelman, ja Barents-ulkoministerit ja Barentsin euroarktisen neuvoston jäsenmaiden korkeat edustajat vastasivat nuorten esittämiin kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Keskustelussa sivuttiin muun muassa nuorten koulutukseen ja työllistymiseen, luonnon ja ympäristön tilaan sekä saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa nähdä, kuinka fiksuja nuoria meillä Barentsin alueella on!
Olin huomaavinani jopa yleensä varsin ilmeettömänä esiintyvän Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin esiintymisessä hienoista pehmeyttä ja lämpöä, kun hän vastasi BRYC:n puheenjohtajan, Murmanskista kotoisin olevan Daria Makhotinan kommentteihin. Tilaisuuden lopuksi Daria pääsi jopa ottamaan kännykällään selfien ministeri Lavrovin kanssa. Kainuusta ei tällä kertaa ollut BRYC:n edustajia mukana konferenssissa, mutta toivottavasti juuri alkanut Suomen puheenjohtajuuskausi toisi tullessaan myös kainuulaisia nuoria houkuttelevia Barents-tapahtumia.
Barentsin rahoitusinstrumentin perustaminen on saanut alkunsa Venäjän aloitteesta, ja juuri päättyneellä Norjan BEAC-puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin rahoitusinstrumentin sääntöjä. Seuraava askel – rahoitusinstrumentin käynnistäminen – on tarkoitus toteuttaa Suomen puheenjohtajuuskaudella vuoden 2022 aikana. Rahoitusinstrumentin avulla tuetaan ainakin alkuvaiheessa erityisesti Barentsin työryhmien toimintaa. Työryhmille ei ole erikseen kohdennettua rahoitusta, joten pieniä hankerahoituksia mahdollistava instrumentti tulee konkreettiseen tarpeeseen ja luo mahdollisuuden käytännön kehittämistoimintaan. Erityisesti nyt, EU-rahoitusohjelmien taitekohdassa, kun ohjelmakausi 2014–2020 on päättynyt, eivätkä uudet rahoitusohjelmat ohjelmakaudelle 2021–2027 ole vielä käynnistyneet, on selkeää tarvetta erilaisille rahoituslähteille, jotka mahdollistavat valmisteluhankkeita tai muita pieniä hankkeita.
Barentsin ulkoministerit jakoivat Tromssan kokousten päätteeksi jo perinteeksi muodostuneet kulttuuristipendit. Stipendi myönnetään joka toinen vuosi yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, ja sen arvo on 10 000 euroa. Stipendillä pyritään tekemään Barentsin alueen toimijoita ja kulttuuritoimintaa paremmin tunnetuksi. Stipendit jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 Arkangelissa järjestetyn BEAC-ulkoministerikokouksen yhteydessä, kun Kainuu oli Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja. Tänä vuonna Suomen kulttuuristipendi myönnettiin Lapin taiteilijaseura ry:lle. Kainuuseen kulttuuristipendiä ei ole vielä kertaakaan myönnetty, joten heitänkin samalla haasteen Kainuun kulttuuritoimijoille ja rohkaisen luomaan uusia yhteyksiä Barentsin alueella; jospa Kainuustakin löytyisi potentiaalisia ehdokkaita Barentsin kulttuuristipendin kandidaateiksi tulevina vuosina.
Maakuntien näkökulmasta on ollut erittäin positiivista, että Suomen ulkoministeriö on aktiivisesti kuunnellut ja kysynyt Suomen maakuntien toiveita ja näkemyksiä, kun puheenjohtajuuskauden painopisteitä ja ohjelmaa on suunniteltu. Myös Tromssan kokousten yhteydessä ulkoministeri Haavisto tapasi Suomen edustajia, ja Kainuun edustajina maakuntajohtaja Pentti Malisen kanssa pääsimme kertomaan ministerille näkemyksistämme ja yhteistyön tarpeista Kainuun näkökulmasta. Ministeri Haavisto onkin todennut, että alueilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella.
Suomen puheenjohtajuuskauden avainteemoja ovat kestävä kehitys ja ympäristö, ihmisten väliset yhteydet, sekä liikenne ja logistiikka. Nämä teemat ovat keskeisiä myös Kainuun kehityksen kannalta, ja kansainvälisessä kontekstissa ne näyttäytyvät aina vain laajemmassa mittakaavassa. Paikallisin voimin ei aina pystytä saavuttamaan korkealle asetettuja tavoitteita, mutta alueiden välisten ja rajanylittävien verkostojen ja kumppanuuksien avulla paikallisiin ponnistuksiin voidaan saada vipuvoimaa. Suomen BEAC-puheenjohtajuuskausi antaakin suomalaisille Barentsin yhteistyössä mukana oleville maakunnille – Kainuulle, Lapille, Pohjois-Karjalalle ja Pohjois-Pohjanmaalle – aitiopaikan olla vaikuttamassa ja toteuttamassa yhteisiin tavoitteisiin tähtääviä hankkeita. Maakuntien kannattaa olla aktiivisia, kun vaikuttamisen kanava on auki.
Samanaikaisesti, kun Suomi johtaa seuraavan parin vuoden ajan Barentsin euroarktisen neuvoston työtä, Venäjä on Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Kainuulle Venäjän lähialueet, erityisesti Karjalan tasavalta, on tärkeä yhteistyökumppanialue. Suomen ja Venäjän yhteiset intressit valtiotasolla, kuten kestävän taloudellisen kehityksen ja ympäristön tilan parantaminen, sekä harvaan asuttujen, pohjoisten alueiden saavutettavuuskysymykset, luovat oivallisen maaperän myös aluetason ja paikallisten toimijoiden väliselle yhteistyölle. Paikalliset, joskus meistä itsestämme pieniltä tuntuvat, panostukset voivat olla tärkeitä osasia suurempien tavoitteiden saavuttamisessa, sillä mitäpä suureelliset ylätason tavoitteet merkitsevät käytännössä, jos niillä ei ole yhtymäkohtaa paikalliseen ruohonjuuritason toimintaan.
Toivottavasti saamme kunnian järjestää Kainuussa joitakin Suomen puheenjohtajuuskauden kokouksia tai tapahtumia – ne antaisivat hienon mahdollisuuden esitellä kainuulaista osaamista ja upeita Kainuu Arctic Lakeland -matkailubrändin kohteita kansainvälisille kokousvieraille. Kainuulla olisi silloin tilaisuus näyttäytyä turvallisena ja vetovoimaisena tapahtuma- ja matkakohteena, ja tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua!
Aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara
Lisätietoa Barentsin yhteistyöstä ja Tromssan kokouksista 25.-26.10.2021: https://www.barents-council.org/
Lisätietoa Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudesta:
Suomen BEAC puheenjohtajuuskauden 2021-2023 ohjelma:
Lisätietoa Barentsin nuorisoneuvostosta (BRYC):
http://www.barentsyouth.org/what-is-bryc.268291.en.html
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Malinen ja aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara