Perjantaina 12.11. kerroimme lyhyesti Kainuun Venäjä-strategian 2021–2027 toteuttamiseen liittyvistä prosesseista ja uuden Venäjä-strategiaryhmän ja työvaliokunnan työn käynnistymisestä. Kutsuimme toimijoita yhteistyöhön, jotta kaikkien tärkeiden sidosryhmien näkemykset ja tarpeet saadaan työssä huomioitua, ja jotta voisimme saavuttaa Kainuun ja kainuulaisten kannalta hyviä tuloksia. Tässä uutisessa pääset jo kurkistamaan hieman työvaliokunnan kulisseihin.
Toimintasuunnitelma työn alla
Kainuun Venäjä-strategian työvaliokunta on tähän mennessä kokoontunut kahdesti, ja suuremman ryhmän kokousta suunnitellaan parhaillaan. Tavoitteena on päästä marraskuun aikana konkreettisiin keskusteluihin siitä, miten yhteisessä Venäjä-yhteistyössä päästäisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, ja mitä tulevana vuonna 2022 tulee strategian edistämiseksi tehdä. Loppuvuoden aikana suunnitelmat hiotaan konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi.
Mikäli olet kiinnostunut aiheesta, ota yhteyttä joko suoraan meille Kainuun liittoon alla olevissa yhteystiedoissa, tai Venäjä-strategiaryhmäämme eri organisaatioista nimettyihin henkilöihin. Katsotaan, mitä voisimme tehdä yhteistyössä!
Lisätietoja ja strategiaryhmään nimettyjen henkilöiden listan löydät Venäjä-yhteistyön verkkosivultamme.
Kainuun liiton Venäjä-yhteistyösivu
Venäjänkieliset kainuulaiset tärkeää huomioida
Työvaliokunnan keskusteluissa on tähän mennessä noussut esille jo monta tärkeää näkökulmaa liittyen esimerkiksi Kainuuseen työn perässä muuttavien venäjänkielisten henkilöiden palveluihin ja kotoutumiseen. Positiivinen asia Kainuun kannalta on, että tänne tulee koko ajan lisää venäjänkielisiä, jotka haluavat tuoda perässä myös perheitään. Tämä on näkynyt myös tilattavien asiointitulkkausten määrässä, vahvistaa Jevgeni Bogdanov, vaikkei toki yksityiskohtia asiakkaistaan paljastakaan. Kainuuseen muuttavien tausta tuntuu olevan koko ajan entistä heterogeenisempi, ja muuttajia on yhä kauempaa Venäjältä.
Natalia Alava, joka työskentelee Kajaanin kaupungin kansainvälisissä palveluissa kausityöntekijöiden parissa, kertoo, että viime kuukausina on toimittu aktiivisesti sekä potentiaalisten työntekijöiden että työnantajien suuntaan, selvittäen työllistämisen ja työllistymisen pullonkauloja. Samoin on tutkittu erilaisia tapoja tukea venäjänkielisten työntekijöiden sopeutumista ja juurtumista Kainuuseen. Keskusteluun yhtyi myös kielten suunnittelijaopettaja Eeva Kilpeläinen, joka kertoi Kaukametsän opiston kokemuksista S2-menetelmällä toteutettavasta suomen kielen opetuksesta ja pyrkimyksistä joustaviin kurssiratkaisuihin.
Katja Sukuvaara Kainuun liitosta toteaa, että venäjänkieliset kainuulaiset ovat yksi Venäjä-strategian toteuttamisen tärkeä sidosryhmä, jolla on paljon annettavaa yhteistyölle ja joille Kainuun tulee myös olla hyvä ympäristö elää ja työskennellä. Jo keväällä 2021 järjestettiin tilaisuus ”Mitä kuuluu Kainuun venäjänkielisille”. Venäjänkieliset ovat Kainuun suurin ja yhä kasvava kieliryhmä äidinkielenään suomea puhuvien jälkeen (Tilastokeskuksen väestötilasto). Tilaisuudessa ja sitä ennen toteutetussa kyselyssä nousi esille tarve erilaisille kehittämistoimille, joita nyt päästään yhdessä suunnittelemaan.
Kansainväliset opiskelijat ja nuorten kansainvälistyminen
Myös kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamisessa Kainuuseen riittää vielä tehtävää, vaikka hyvää työtä asian eteen tehdäänkin koko ajan eri toimijoiden yhteistyössä. Mari Möttönen Kainuun ELY-keskukselta toteaa tärkeäksi asiaksi järjestää kainuulaisille yrittäjille mahdollisuuksia tavata kansainvälisiä opiskelijoita ja näin murtaa muuria ja rohkaista yrittäjiä palkkaamaan näitä osaavia nuoria yrityksiinsä.
KAMKissa opiskelee nelisenkymmentä venäläistä tutkinto- ja kaksoistutkinto-opiskelijaa. Kaksoistutkinto-opiskelijat tulevat KAMKin yhteistyökorkeakouluista, pääsääntöisesti Pietarin alueelta ja saavat valmistuessaan tutkinnon sekä kotiyliopistostaan että KAMKista. Tavoitteena on kehittää edelleen venäläisten korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä, haasteena Venäjä-yhteistyössä on kuitenkin löytää keinoja, joilla kannustetaan KAMKin opiskelijoita osallistumaan opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon, toteaa KV-päällikkö Meira Kaikkonen.
Venäjä-yhteistyöhön tarvitaan mukaan uusi, idearikas sukupolvi, ja onhan kansainvälisyys toki rikkaus sinänsä. Eri ikäisiä kainuulaisnuoria olisikin tärkeää saada kiinnostumaan naapurimaan kielestä ja kulttuurista, ja rohkaista heitä tutustumaan nuoriin toisella puolella, ehkäpä vierailemaankin siellä. Kansainvälisiä projekteja Venäjälle vuodesta 1991 toteuttamassa ollut lehtori Heikki Nilkku Suomussalmen lukiolta kertoo, että oppilaitoksissa itse asiassa tehdään sangen paljon yhteistyötä, mitä ympärillä ei ehkä vain huomata. Suomussalmen lukion rajan ylittävän yhteistyön aiheet viime aikoina ovat liittyneet yrittäjyysopintoihin ja luontoon, ja yhteistyökumppanina on ollut muun muassa metsähallitus. Toki pandemia on vaikuttanut suuresti myös oppilaitosyhteistyöhön, mutta sitä innokkaammin Nilkku odottaakin nyt uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Pandemia vaikuttaa mutta yhteistyötä tehdään koko ajan
Työvaliokunnassa jouduttiin valitettavasti toteamaan, että jo perinteeksi muodostunutta Kostamuksen Business forumia ei tänäkään vuonna päästä pandemian vuoksi järjestämään. Toivottavasti jo vuonna 2022 tavataan jälleen kasvokkain. Tällä välin voidaan miettiä järjestettäväksi kainuulaisia tapahtumia, jotka tukevat Kainuun Venäjästrategian toteuttamista.
KAMK on tehnyt pitkäjänteisesti työtä Venäjällä koulutussektorin kumppaneiden kanssa erityisesti Pietarissa. Myös venäläisten yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa on tehty yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pääasiassa Venäjän Karjalassa, kertoo TKI-johtaja Mikko Keränen. Kehittämishankkeissa venäläiskumppaneiden kanssa on etsitty esimerkiksi ratkaisuja jätehuoltoon. Parhaillaan menossa olevassa REMAC-hankkeessa pureudutaan lietteiden käsittelyyn liittyviin kysymyksiin niin Suomessa kuin Venäjän Karjalassa. Konkreettisessa hankkeessa ollaan tuettu biokaasureaktorin investointia Puolangalla. Tämä mahdollistaa jätteistä biokaasun tuottamisen, jolla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Elinvoimaa kulttuurista
Juminkeko-säätiössä käytännössä koko vuosi 2022 on aktiivista Venäjäyhteistyötä, kun käynnissä on Vepsän kulttuurin teemavuosi. Teemavuonna järjestetään näyttelyitä, julkaistaan kirjoja, järjestetään tilaisuuksia Kuhmossa ja myös yhteistyössä Karjalassa toimivien organisaatioiden kanssa. Tosin voi olla, että myös vuonna 2022 voidaan joutua suosimaan etätapahtumia, mutta aika näyttää.
Olga Zaitseva nostaa esille vahvana yhteistyön teemana myös Kalevalan, joka yhdistää Kainuuta ja Vienan Karjalaa. Rajan ylittävä yhteistyö tähän liittyen olisi monella tapaa hedelmällinen aihe, ja sitä voidaan yhdessä ideoida. Tässä voidaan rakentaa silta myös UNESCO:n kirjallisuuskaupunkitoimintaan, jota nyt koko ajan taustalla käynnistellään. Työvaliokunnassa pohdittiin myös, että suomalais-ugrilaisten kansojen yhteinen tapahtuma Kainuussa voisi olla kiinnostava mahdollisuus.
