Lapin kauppakamarin toimeksiannosta laadittu investointimahdollisuuksien kartoitus osoittaa pohjoisen Suomen vahvan potentiaalin koko Suomen talouskasvun veturina. Geopoliittisen tilanteen muutos vain vahvistaa alueen merkitystä turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi asettaa valtioneuvoston alaisuuteen työryhmä, joka valmistelee erityisen Pohjoisen ohjelman aluekehityksen vahvistamiseksi. Kainuu kuuluu po. ohjelman piiriin.
Investointinäkymät pohjoisessa ovat erinomaiset
Lapin kauppakamarin 22.8.2023 julkaiseman selvityksen mukaan pohjoisen rajat ylittävän alueen investointipotentiaali on jopa 187 mrd. Investointihankkeita listattiin vuoteen 2035 saakka Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Selvityksessä huomioitiin toteutuksessa olevat, vahvistetut sekä suunnitteilla olevat investoinnit pääosin vuoteen 2035 saakka. Selvityksen alueeseen kuuluvat Suomesta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Ruotsista Norrbotten ja Västerbotten sekä Norjasta Tromssa, Finnmark ja Nordland.
Selvityksen osana tutkittiin myös vihreän siirtymän investointien osuus kokonaisuudesta. Selvityksen mukaan vihreään siirtymään liittyviä investointeja on jopa 127,9 miljardin euron arvosta.
Pohjois-Suomen investointipotentaalia nostaa erityisesti tuulivoimahankkeiden määrä. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunnista ylivoimainen ykkönen tuulivoiman määrässä ja myös tulevien investointimahdollisuuksien osalta. Kainuussa viime käynnissä olevista investoinneista noin 1/3 on kohdistunut tuulivoimaan. Kainuun osuus mahdollisista tulevista tuulivoimainvestoinneista on huomattavasti suurempi kuin Kainuun väestöosuus, vaikka alueen itäisimmälle osalle tuulivoimaa ei voida nyt rakentaa. Pohjois-Suomessa myös aurinkovoimainvestoinnit ovat kasvamassa. Energiasektorin kasvu on tärkeä edellytys teollisten investointihankkeiden toteutumiselle.
Energian ohella mineraalien tuotanto on merkittävä osa investointipotentiaalia. Lapin kauppakamarin selvityksen mukaan Suomen tulisi tunnistaa vihreän siirtymän kannalta kriittisten kaivoshankkeiden merkitys. Akkukemikaalien ja harvinaisten mineraalien osalta pohjoinen Suomi on erityisen potentiaalinen ajatellen EU:n tarvetta vahvistaa mineraaliomavaraisuutta.
Matkailu on elpynyt erityisesti Lapissa ennätysvauhdilla, ja kasvu näkyy myös matkailuinvestointien määrässä. Rovaniemellä ja tunturikeskuksissa odotetaan useita matkailuun liittyviä investointipäätöksiä. Matkailun nousua kuvastaa hyvin lentoliikenteen vahvistuminen Lapissa, jossa ylitetään jo koronaa edeltäneen ajan taso, ja Rovaniemi menee tänä vuonna Oulun ohi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kajaanin lentoasemalla saavutetaan tänä vuonna vasta vajaan 50 %:n taso vuoteen 2019 verrattuna. Kansainvälistä matkailua ostopalveluliikenteen määräaikaisuus ei ole tukenut. Toiveet Kainuun kv–matkailun kehitykselle ovat charter- ja suorissa kv-lennoissa. Vuokatin Itärinteen, elokuvakeskuksen sekä muiden matkailualueiden investointisuunnitelmat antavat myös uskoa alan merkittävään kasvuun lähivuosina.
Kainuussa on vahvistettava investointien houkuttelua
Kainuun liiton toimeksiannosta valmistui viime vuoden puolella Kainuun investointistrategiaselvitys. Sen mukaan Kainuussa tarvitaan entistä vahvempaa panostusta invest-in-toimintaan ja maakunnallista koordinoitua yhteistyötä. Tuotanolliset investointihankkeet ovat yksityisiä, mutta julkisilla mahdollistavilla investoinneilla (infra, väylät) ja aluemarkkinoinnilla on suuri merkitys. Alueen omilla pääomilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet toteuttaa suuria hankkeita kuten datapalvelinkeskuksia, matkailukeskuksia, kaivoksia tai biotuotetehtaita. Kajaanin kaupungilla, Sotkamolla ja Paltamolla on käynnissä investointien saantiin liittyviä kehittämishankkeita. Selvityksen mukaan koko maakuntaa ja eri toimialoja tarkasteltaessa on vielä merkittäviä puutteita, jotka voidaan hoitaa yhteistyöllä Kainuun kuntien elinkeinojen kehittäjien ja Kainuun liiton yhteistyömallilla.
Kainuun investointimahdollisuuksia on edellä tarkasteltujen pohjoisen Suomen vahvuuksien lisäksi myös metsä- ja biotaloudessa sekä ict- ja pelialalla.
Kainuun Pohjoista ohjelmaa toteuttamaan
Hallitusohjelmaan on kirjattu pohjoinen ohjelma, jonka laatiminen käynnistyy valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Tätä kirjausta ajoivat Pohjois-Suomen maakunnat, suurimmat kaupungit ja kauppakamarit hallitusohjelmatavoitteissaan. Kampanja pantiin merkille myös Helsingin Sanomissa, jonka pääkirjoitus kesäkuun alussa oli otsikoitu ”Pohjoisesta tulee kovaa vauhtia uusi etelä”. Tavoitteenamme on ollut, että pohjoisen ohjelmassa korostuisivat turvallisuus, huoltovarmuus ja liikenne sekä kasvua tukeva elinkeinopolittiinen näkökulma. Tärkeitä keinoja olisivat sujuvat lupaprosessit, työvoiman saatavuus sekä väylien ja logistiikan surkean tilan parantaminen.
Investoinnit linkittyvät myös turvallisuuteen, jota tukee aina itärajaan saakka elinvoimainen pohjoinen. Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Lisätietoja
https://www.lapland.chamber.fi/pohjoinen-investointipotentiaali-2023/
https://oulu.com/oulu/pohjoinen-ohjelma/
Kainuun elinvoimapolitiikka – investoinnit keskiöön! – Kainuun liitto
