Liikennejärjestelmä

Liikennejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta, liikennepalvelulaissa tarkoitetuista palveluista sekä liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Suunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää.

Valtakunnan tasolla liikennejärjestelmän strategista suunnittelua ovat hallitusohjelma, valtioneuvoston periaatepäätökset, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan konsernistrategia sekä muut strategiat ja tulevaisuuskatsaus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikenneverkon strateginen tilannekuva sekä Väyläviraston ohjelmat ja linjaukset.

Alueellista liikennejärjestelmäsuunnittelua ovat usean maakunnan yhteiset suunnitelmat, maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat.

Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kainuun liitto on määritellyt maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten sekä muiden liikenteeseen keskeisesti vaikuttavien yhteistyötahojen kanssa vuonna 2018 valmistuneessa Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on nostettu toimenpiteet, jotka luovat edellytyksiä Kainuun saavutettavuuden ja sen elinvoimaisuuden kehittymiselle ja joilla turvataan arjen sujuva ja turvallinen liikkuminen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritetyt toimenpiteet on jaoteltu ylimaakunnallisiin ja Kainuun sisäisiin toimenpiteisiin. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seuraa vuonna 2019 perustettu Kainuun liikennejärjestelmätyöryhmä. Kainuun liitto ajaa maakunnan etua mm. kansainvälisten ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden valmistelussa.

Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2018 (PDF 7,2Mt)

Kajaanin liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021 (PDF 2,5 Mt) (Kajaanin kaupungin sivut)

Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaraportti 2024 (PDF, 1,2 Mt)

Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen on käynnissä. Tavoitteena on, että uusi liikennejärjestelmä valmistuu syksyllä 2025. Lisätietoa liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisesta löytyy täältä.

Kainuun raskaan liikenteen kestävien käyttövoimien jakeluinfraselvitys on valmistunut. Työssä selvitettiin Kainuun raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytilaa ja siihen lähitulevaisuudessa suunnitteilla olevia muutoksia sekä nykyistä ja tulevaa kysyntää ko. jakeluinfralle. Tarkastelujen perusteella arvioitiin vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet, selvitettiin rahoitusmahdollisuuksia sekä tehtiin ehdotus jakeluinfran sijoittumisesta ja kehittämistoimenpiteistä. Yhteenvetona tehtiin myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hyödynnettävä toimenpide- ja kehityspolkuehdotus.

Kainuun raskaan liikenteen kestävien käyttövoimien jakeluinfraselvitys 2025 (PDF, 2,2 Mt)

Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö liikennejärjestelmätyössä

Kainuun liitto on mukana Itä- ja Pohjois-Suomen liikennejärjestelmätyössä sekä osallistuu kansainväliseen liikenneyhteistyöhön muun muassa Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueiden kanssa. Pohjois-Suomen maakuntien ja valtion liikennehallinnon edustajien sekä muiden tahojen yhteistyönä on laadittu:

Pohjoisen liikennestrategia 2036 (pdf 2,3 Mt).

Maakunnan liittojen, Kainuussa Kainuun liitto, laatimat maakuntakaavat ohjaavat liikenteen ja muun maankäytön ratkaisujen yhteensovittamista.

Alueelliset ja kansainväliset liikennehankkeet edistävät omalta osaltaan yhteistyötä ja toimenpiteitä Kainuun saavutettavuuden parantamiseksi. Kainuun liitto on partnerina Interreg Aurora-ohjelmasta rahoitettavassa New North – Transport, logistics and Security of Supplies -hankkeessa (1.9.2023-31.8.2026).

Kansainvälisiä liikenneselvityksiä on laadittu myös Barents Region Transport and Logistics -hankkeessa (BRTL, 1.11.2018-30.4.2022) ja Northern Axis – Barents Link -hankeeessa (NABL, 4.11.2019-31.5.2022), jotka toteutettiin Kainuun liiton johdolla suurelta osin rinnakkain. Molemmat liikennehankkeet rahoitettiin Kolarctic CBC-ohjelmasta.

Hankkeissa laaditut selvitykset

Suomen Ulkoministeriö teki 15.11.2024 Barents-yhteistyötä koordinoivana ministeriönä päätöksen Suomen eroamisesta Barentsin euroarktisesta neuvostosta (BEAC). Tämän myötä Suomi on päättänyt irtisanoa myös sopimuksen koskien kansainvälistä Barents-sihteeristöä Norjan Kirkkoniemessä. Yhteistyön tarve ja merkitys pohjoisilla alueilla tunnistetaan Suomessa, mutta sitä voidaan tehdä muillakin foorumeilla, kuten Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja EU:n hankerahoitusohjelmien kautta.

Valtiotason päätösten myötä myös Kainuu on (maakuntahallitus 17.12.2024 § 192) tehnyt päätöksen irtautua Barentsin alueneuvostosta- ja komiteasta, sekä Barents-työryhmien ja BRYC:n toiminnasta 1.1.2025 alkaen. Kainuun liiton eroaminen Barentsista on astunut voimaan 5.6.2025 pidetyssä Barentsin alueneuvoston kokouksessa

Barentsin yhteistyöstä vetäytymisestä huolimatta Kainuun liitto näkee kansainvälisen yhteistyön pohjoisilla alueilla jopa entistäkin tärkeämpänä mm. saavutettavuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Siksi haluammekin löytää uusia keinoja ja väyliä yhteistyöhön Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueiden kanssa, kuten esimerkiksi Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden NSPA-verkostossa on tehty.

Yksi Barentsin yhteistyön hyvin toimineita yhteistyökuvioita ja Kainuulle tärkeitä teemoja on ollut liikenneyhteistyö. Kainuun liitto toimi useita vuosia Barentsin alueellisen liikennetyöryhmän puheenjohtajana. Barentsin yhteistyön loputtua entisessä muodossaan, on liikenneyhteistyölle etsitty uutta muotoa. Sujuvat rajat ylittävät kuljetus- ja matkaketjut pohjoisilla alueilla mahdollistavat kilpailukyvyn parantamisen, alueiden elinvoiman lisääntymisen, puhtaan siirtymän ja kokonaisturvallisuuden edistämisen. Yksi kansainvälisen yhteistyön muoto ja verkosto voi tulevaisuudessa olla Platform North, joka on Ruotsin liikennevirasto Trafikverketin aloitteesta käynnistetty uusi kansainvälinen verkosto. Platform North nähdään mahdollisuutena lisätä vuoropuhelua kansainvälisesti, mutta myös kansallisten, alueellisten ja elinkeinoelämän edustajien välille. Platform Northin yhteistyöteemoja voivat tulevaisuudessa olla muun muassa uudet rahoitusmahdollisuudet ja pohjoisten alueiden liikennejärjestelmäsuunnittelu.

Matkaketjupilottivaihtoehdot Kainuussa

Sitowise Oy on tehnyt Kainuun liiton toimeksiantona matkaketjupilottivaihtoehtojen esiselvityksen (2024) koskien liityntäliikennettä Kajaanin lentoaseman sekä Kainuun kuntakeskusten ja matkailualueiden välillä. Tällä hetkellä liikenne perustuu yksityisautoiluun ja taksimatkoihin. Aiemmin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti lentoasemalle liityntäliikennettä, mutta lopetti yhteyksien järjestämisen vuoden 2023 alusta alkaen.

Matkaketjupilottivaihtoehdot Kainuussa -esiselvitys toteuttaa Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2018 tavoitetta matkaketjujen kehittämisestä liikenteen solmupisteistä kuntakeskuksiin ja matkailualueille. Työssä on selvitetty liityntäliikenteen nykytilaa, tarkasteltu muualla Suomessa toteutettuja vastaavia pilotteja, esitetty kaksi vaihtoehtoista konseptia pilotin järjestämiseksi sekä viimeistelty Kainuuseen parhaiten sopiva konsepti suositukseksi. Työn aikana on haastateltu alueen kuntia ja muita keskeisiä toimijoita sekä järjestetty keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille. Työn lopputuloksena esitetty suositus pilotin toteuttamiseksi perustuu kutsupohjaiseen ostoliikenteeseen. Ostoliikenteen toteuttaminen edellyttää rahoitusta sekä tahon, joka organisoi pilotin järjestämisen ja toteuttaa liikenteen hankinnan. Se, löytyykö pilotille rahoitusmahdollisuuksia ja kiinnostunutta tahoa sen hankintaan, tarkentuu myöhemmin.

Matkaketjupilottivaihtoehdot Kainuussa esittelykalvot, 5.12.2024., pdf, 0,4 Mt

Savon radan kehittäminen

Proxion Plan Oy on laatinut Etelä-Savon maakuntaliiton sekä Pohjois-Savon ja Kainuun liittojen toimeksiantona huhtikuussa 2021 julkistetun selvityksen Savon radan nopeuttamisesta. Selvityksessä on tunnistettu rataosuuden nopeudennoston mahdollisuudet ja sekä esitetään toimenpiteet, joilla nopeustasoa on järkevintä nostaa nykyisestä, ja missä junaliikenne pystyisi hyötymään nopeudennostosta eniten.

Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen suurimmat nopeustasot olisivat Kouvola-Mikkeli 170 km/h, Mikkeli-Kuopio 160 km/h ja Kuopio-Kajaani 140 km/h. Toimenpiteiden kustannusarvio on 791 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy myös nopeudennoston ulkopuolelle jäävän rataosuuden peruskorjauksen kustannusarvio. Ilman peruskorjausta kustannukset ovat 562 miljoonaa euroa. Aikasäästö henkilöliikenteessä maakuntakeskuksista (Mikkeli, Kuopio, Kajaani) Helsinkiin on enimmillään noin 19 minuuttia.

Savon radan nopeuttamista koskeva selvitys (pdf) (tiivistelmä)

Savon radan nopeuttamista koskeva selvitys, pdf, 3,7 Mt

Väylävirasto on käynnistänyt Iisalmi-Kontiomäki kapasiteetin parantamisen suunnitteluhankkeen (2024–2027), jonka tavoitteena ovat mm. rataosan liikenteen häiriöttömyyden lisääminen, elinkeinoelämän kuljetusten ja tavaraliikenteen toimintavarmuuden turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen.

https://vayla.fi/iisalmi-kontiomaki-kapasiteetin-parantaminen

Väylävirasto laatii vuosina 2024–2027 Kouvola-Kuopio nopeudennoston ratasuunnitelmaa. Tavoitteena on parantaa tasoristeysturvallisuutta ja nostaa matkustajajunien nopeus 160 kilometriin tunnissa sekä varmistaa radan välityskyky tavaraliikenteelle.

https://vayla.fi/kouvola-kuopio

Viitoskäytävä
– Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke-hanke

Viitoskäytävän kasvuvyöhyke on Etelä-Savosta Kainuuseen ulottuva valtatien 5 ja Savon radan muodostama kehittämisvyöhyke sekä edelleen Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan kautta Lapin Sodankylään jatkuva valtatien 5 vyöhyke. Kyseessä on 900 km pitkä kasvuvyöhyke, jonka edunvalvontaan ja yli rajat ylittävään aluekehittämiseen hanke on saanut TEM:in rahoituksen. Hanketta on hallinnoinut Pohjois-Savon liitto ja sen toteutusaika on ollut 1.9.2021 – 31.12.2023. Tavoitteena on ollut nostaa Viitoskäytävän yhdeksi kansallisesti merkittävimmäksi kehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi. Viitoskäytävän kehittäminen perustuu kahteen toisiaan täydentävään strategiseen näkökulmaan:
- kaupunkien kestävien tunnin työssäkäyntialueiden toimivuuden vahvistaminen sekä
- matkailun kehittäminen erityisesti kestävän liikkumisen ja matkaketjujen vahvistamiseksi.

Linkki Viitoskäytävä -sivuille: https://viitoskaytava.fi/

Viitoskäytävän esittelyvideo ja tuloskooste YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=v7RgvScUL78

https://www.youtube.com/watch?v=gFiYqrVEEks

Joensuu-Kontiomäki-radan kehittäminen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Kainuun liiton, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n ja Lieksan Kehitys LieKe Oy:n toimeksiannosta on vuonna 2022 valmistunut Joensuu-Kontiomäki-radan kehittämissuunnitelma. Selvityksen on laatinut raideliikenteen asiantuntijapalveluita tuottava Proxion Oy.

Suunnitelman laatimisen yhteydessä on kartoitettu radan nykytila ja haasteet sekä muodostettu radan kehittämiseen tähtäävä toteutuspolku. Suunnitelmassa tarkastellaan myös sähköistyksen mahdollisuutta koko rataosuudelle, ja tälle on laadittu alustava kustannusarvio.

Kehittämissuunnitelman mukaan kohtaamispaikkojen puute, pitkät liikennepaikkavälit sekä kulunvalvonnan puuttuminen Nurmeksen ja Kontiomäen välillä ovat tärkeimpiä rataosuudella korjattavia asioita.

Joensuu-Kontiomäki rataosuuden kehittämissuunnitelma 2022

Väylävirasto on käynnistänyt vuonna 2025 Kontiomäki-Vuokatti-radan sähköistyksen suunnittelun.