Suunnittelujohtaja
Liikennejärjestelmä
Liikennejärjestelmä
Liikennejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta, liikennepalvelulaissa tarkoitetuista palveluista sekä liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Suunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää.
Valtakunnan tasolla liikennejärjestelmän strategista suunnittelua ovat hallitusohjelma, valtioneuvoston periaatepäätökset, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan konsernistrategia sekä muut strategiat ja tulevaisuuskatsaus sekä Väyläviraston linjaukset.
Alueellista liikennejärjestelmäsuunnittelua ovat usean maakunnan yhteiset suunnitelmat, maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat.
Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Kainuun liitto on määritellyt maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten sekä muiden liikenteeseen keskeisesti vaikuttavien yhteistyötahojen kanssa vuonna 2018 valmistuneessa Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on nostettu toimenpiteet, jotka luovat edellytyksiä Kainuun saavutettavuuden ja sen elinvoimaisuuden kehittymiselle ja joilla turvataan arjen sujuva ja turvallinen liikkuminen.
Tavoitteiden saavuttamiseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritetyt toimenpiteet on jaoteltu ylimaakunnallisiin ja Kainuun sisäisiin toimenpiteisiin. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seuraa vuonna 2019 perustettu Kainuun liikennejärjestelmätyöryhmä. Kainuun liitto ajaa maakunnan etua mm. kansainvälisten ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden valmistelussa.
Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2018 (PDF 7,2Mt)
Kajaanin liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021 (PDF 2,5 Mt) (Kajaanin kaupungin sivut)
Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaraportti 2024 (PDF, 1,2 Mt)
Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen on käynnissä. Tavoitteena on, että uusi liikennejärjestelmä valmistuu syksyllä 2025. Lisätietoa liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisesta löytyy täältä.
Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö liikennejärjestelmätyössä
Kainuun liitto on mukana Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueiden sekä Barentsin alueen liikennejärjestelmäyhteistyössä. Pohjois-Suomen maakuntien ja valtion liikennehallinnon edustajien sekä muiden tahojen yhteistyönä on laadittu:
Pohjoisen liikennestrategia 2036 (pdf 2,3 Mt).
Maakunnan liittojen, Kainuussa Kainuun liitto, laatimat maakuntakaavat ohjaavat liikenteen ja muun maankäytön ratkaisujen yhteensovittamista.
Alueelliset ja kansainväliset liikennehankkeet edistävät omalta osaltaan yhteistyötä ja toimenpiteitä Kainuun saavutettavuuden parantamiseksi. Kainuun liitto on partnerina New North – Transport, logistics and Security of Supplies -hankkeessa.
Barents Region Transport and Logistics-hanketta (BRTL) ja Northern Axis – Barents Link -hanketta (NABL) toteutettiin Kainuun liiton johdolla, suurelta osin rinnakkain. Molemmat liikennehankkeet rahoitettiin Kolarctic CBC-ohjelmasta.
Selvitys Savonradan radan nopeuttamisesta
Huhtikuussa 2021 julkistettu selvitys on laadittu Etelä-Savon maakuntaliiton sekä Pohjois-Savon ja Kainuun liittojen toimeksiannosta ja sen on toteuttanut Proxion Plan Oy. Selvityksessä on tunnistettu rataosuuden nopeudennoston mahdollisuudet ja sekä esitetään toimenpiteet, joilla nopeustasoa on järkevintä nostaa nykyisestä, ja missä junaliikenne pystyisi hyötymään nopeudennostosta eniten.
Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen suurimmat nopeustasot olisivat Kouvola-Mikkeli 170 km/h, Mikkeli-Kuopio 160 km/h ja Kuopio-Kajaani 140 km/h. Toimenpiteiden kustannusarvio on 791 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy myös nopeudennoston ulkopuolelle jäävän rataosuuden peruskorjauksen kustannusarvio. Ilman peruskorjausta kustannukset ovat 562 miljoonaa euroa. Aikasäästö henkilöliikenteessä maakuntakeskuksista (Mikkeli, Kuopio, Kajaani) Helsinkiin on enimmillään noin 19 minuuttia.
Savon radan nopeuttamista koskeva selvitys (pdf) (tiivistelmä)
Viitoskäytävä
– Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke-hanke
Viitoskäytävän kasvuvyöhyke on Etelä-Savosta Kainuuseen ulottuva valtatien 5 ja Savon radan muodostama kehittämisvyöhyke sekä edelleen Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan kautta Lapin Sodankylään jatkuva valtatien 5 vyöhyke. Kyseessä on 900 km pitkä kasvuvyöhyke, jonka edunvalvontaan ja yli rajat ylittävään aluekehittämiseen hanke on saanut TEM:in rahoituksen. Hanketta on hallinnoinut Pohjois-Savon liitto ja sen toteutusaika on ollut 1.9.2021 – 31.12.2023. Tavoitteena on ollut nostaa Viitoskäytävän yhdeksi kansallisesti merkittävimmäksi kehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi. Viitoskäytävän kehittäminen perustuu kahteen toisiaan täydentävään strategiseen näkökulmaan:
- kaupunkien kestävien tunnin työssäkäyntialueiden toimivuuden vahvistaminen sekä
- matkailun kehittäminen erityisesti kestävän liikkumisen ja matkaketjujen vahvistamiseksi.
Viitoskäytävän esittelyvideo YouTubessa:
Joensuu-Kontiomäki rataosuuden kehittämissuunnitelma
Kesäkuussa 2022 valmistunut Joensuu-Kontiomäki-radan kehittämissuunnitelma on laadittu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Kainuun liiton, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n ja Lieksan Kehitys LieKe Oy:n toimeksiannosta. Selvityksen on laatinut raideliikenteen asiantuntijapalveluita tuottava Proxion Oy.
Suunnitelman laatimisen yhteydessä on kartoitettu radan nykytila ja haasteet sekä muodostettu radan kehittämiseen tähtäävä toteutuspolku. Suunnitelmassa tarkastellaan myös sähköistyksen mahdollisuutta koko rataosuudelle, ja tälle on laadittu alustava kustannusarvio.
Kehittämissuunnitelman mukaan kohtaamispaikkojen puute, pitkät liikennepaikkavälit sekä kulunvalvonnan puuttuminen Nurmeksen ja Kontiomäen välillä ovat tärkeimpiä rataosuudella korjattavia asioita.
Lisätietoja
