Kainuun liiton uutiskirjeessä 3.5. kerroimme Kainuun venäjästrategian valmisteluprosessista ja aloitimme juttusarjan, jossa nostetaan esille strategiaprosessissa esille nousseita, yhteistyöhön liittyviä teemoja eri toimijoiden näkökulmista. Nyt juttusarja jatkuu – tervetuloa lukemaan! Voit myös ehdottaa meille juttuvinkkejä.
Venäjänkielisten kainuulaisten kyselylle jatkoaikaa, tulokset puretaan yhdessä 17.6.
Kainuun liitto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä maahanmuuttajia palvelevien yhdistysten kanssa kyselyn venäjänkielisille kainuulaisille. Kyselyyn on tullut tähän mennessä 20 vastausta, joissa on paljon hyviä kehittämisehdotuksia, ideoita ja huomioita. Vastauksia toivotaan kuitenkin vielä lisää. Kyselyn vastausaikaa on päätetty jatkaa 7.6. klo 12 saakka.
Meille on tärkeää, että mahdollisimman moni kohderyhmään kuuluva vastaisi Kainuun venäjänkielisille suunnattuun kyselyyn. Toivomme kyselyä jaettavan aktiivisesti eteenpäin kaikille, jotka kyselyyn voisivat vastata!
Kyselyn tulosten yhteenveto ja niiden perusteella suositeltavat toimenpide-ehdotukset viedään tiedoksi sekä maakunnallisille että Kainuun kuntien päättäjille, ja tuloksia voidaan hyödyntää myös kyselyn toteuttamiseen osallistuneiden kumppaneiden omassa toiminnassa. Tulosten perusteella voimme esimerkiksi muokata toimintamalleja ja ideoida yhteisiä hankkeita eri rahoitusohjelmiin.
Vain yhteisvoimin saamme tärkeät kehittämistarpeet ja -ideat nostettua esille, joten osallistuminen on tärkeää!
Varaathan myös jo kalenteriisi aikaa osallistua kyselyn purkutilaisuuteen torstaina 17.6.2021 klo 13-14. Tuolloin kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta ehdotettavia toimenpiteitä käsitellään yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuus toteutetaan livelähetyksenä, johon yleisöllä on mahdollista lähettää kysymyksiä jo etukäteen. Tiedotamme tilaisuudesta pian lisää – seuraa kanaviamme!
Kurkistus kyselyn tähänastisiin tuloksiin
Kyselyn tuloksista voi jo tässä vaiheessa nostaa esille esimerkiksi kielikoulutuksen kehittämistarpeet. Puutteellinen kielitaito nousee esille merkittävimpänä työllistymistä hankaloittavana asiana. Kielitaidon puuttuessa voidaan joutua esimerkiksi työskentelemään koulutustasoa alemmissa tehtävissä. Tärkeänä pidetään mahdollisuuksia päästä perehtymään työhön ja oppimaan kieltä käytännössä esimerkiksi työharjoitteluiden kautta.
Kansainvälistä toimintaa ja vuorovaikutusta suomenkielisen ja venäjänkielisen väestön kesken toivotaan enemmän. Se koetaan tärkeäksi sekä kielitaidon kehittymisen, yhteisöön integroitumisen, että toistemme kulttuurin ymmärtämisen kannalta. Syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kohdattu jonkin verran, mutta kiitoksiakin kyselyssä annetaan heille, jotka kohtelevat ihmisiä ystävällisesti ja tasavertaisesti.
Seuraavien viiden vuoden aikana
- 38 prosenttia vastaajista haluaa oppia sellaisen suomen kielen tason, jolla pärjää hyvin työelämässä.
- 38 prosenttia vastaajista haluaa löytää nykyistä paremman työn.
- 25 prosenttia vastaajista haluaa hankkia täydennyskoulutusta, joka auttaa työllistymisessä.
- 25 prosenttia haluaa valmistua tutkintoon.
Varaathan myös jo kalenteriisi aikaa osallistua kyselyn purkutilaisuuteen torstaina 17.6.2021 klo 13-14. Tuolloin kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta ehdotettavia toimenpiteitä käsitellään yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuus toteutetaan livelähetyksenä, johon yleisöllä on mahdollista lähettää kysymyksiä jo etukäteen. Tiedotamme tilaisuudesta pian lisää – seuraa kanaviamme!
Lisätietoja
Kyselystä vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulussa Jaana Salo: jaana.salo@kamk.fi
Purkutilaisuudesta vastaa Kainuun liitossa Katja Sukuvaara: katja.sukuvaara@kainuunliitto.fi
Kainuun liitto – Facebook
Регион Кайнуу – Kainuun maakunta | VK
KAMK TKI – Facebook
Ennakkoluulottomuudesta ja heittäytymisestä
Kun ystävieni äiti alkoi puhumaan venäjää tiesi, että nyt oli tosi kyseessä ja olimme jossakin kiipelissä. Lapsuuteni parhaisiin ystäviin kuuluivat venäläiset tytöt, joiden luona pääsi kuulemaan tuota eksoottista kieltä – varsinkin silloin, kun olimme jääneet kiinni jostakin luvattomasta.
Ala-asteella Lentiiran koulun ryhmä kävi luokkaretkellä Kostamuksessa ja siellä yövyimme paikallisten koululaisten kodeissa. Minä olin Nadjan luona ja hän esitteli englannin kielellä keittiönsä kanaksi. En korjannut, sillä en tainnut olla itsekään täysin varma, oliko se sitten kitchen vai chicken. Noista päivistä saakka olen ollut kiinnostunut erilaisista kulttuureista ja niihin liittyvistä eroista. Ei ole vain sanahelinää, että lapsuudessa koettu monikulttuurisuus lisää avarakatseisuutta ja kulttuurista kompetenssia.
Opiskelujeni aikana sitten eksyin venäjän kursseille, vaikka vaikeaahan se oli vielä muutaman lukiokurssinkin jälkeen. Muttei niin vaikeaa, etten olisi uskaltanut lähteä tuolloin 5-vuotiaan poikani kanssa kahdestaan kevätlukukaudeksi Arkangeliin yliopistovaihtoon. Pääseehän sieltä aina takaisin, ajattelin. Kävi kuitenkin niin, että kevät olikin ohi liian nopeasti. Poika oppi venäjää ja pärjäsi venäjänkielisen hoitajan kanssa niin, että häntä tarvittiin välillä tulkiksi äidin ja hoitajan välillä käydyissä keskusteluissa. Ystävystyimme niin paikallisten kuin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Tutkimme kaupunkia, joen pientareita ja vierailimme mitä erikoisimmissa paikoissa. Tuo kevät on yksi elämäni antoisimmista kokemuksista. Kokemuksieni valossa todettakoon, että heittäytyminen uusiin kulttuureihin kannattaa aina. Vaikkei yhteistä kieltä olisikaan, arkiset vuorovaikutustilanteet onnistuvat kyllä ja niistä voi oppia paljon.
Nyt koronan vuoksi rajat ovat kiinni, eikä ulkomaille valitettavasti pääse, edes viereiseen Kostamukseen. Sijainnistaan johtuen Venäjä on Kainuussa tärkeä myös monille matkailijoille, minulle yhtenä heistä. Kainuussa kaivataan myös venäläisiä ostosmatkailijoita ja yhteiset turnaukset kostamuslaisten jääkiekkojunioreidenkin kanssa ovat jäissä. Harmi, sillä tällaiset ainutlaatuiset kansainväliset ottelut ovat olleet poikani joukkueessa kauden suola.
Yhteistyöstä laajemmassa kontekstissa sanoisin, että vaikka se onkin nyt fyysisesti katkolla, on tärkeää pitää yllä keskustelua naapureidemme kanssa niin virkamies- kuin tavallisten kansalaisten tasolla. Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja muodostuu monisyisistä rakenteista. Vaikkemme naapureina kaikesta välttämättä olisikaan samaa mieltä, voimme silti yhtä lailla nauttia samoista asioista, kuten vaikkapa kulttuurista tai luonnosta.
Kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä odotellessa voi pohtia, kuinka voisi helpottaa omaa eskapismin tarvettaan, jota usein ulkomaanmatkailulla lievitetään. Ehkäpä voisin vihdoin lukea vaikkapa sen kirjahyllyssä odottavan Tolstoinkin?
Itä on ollut lähelläni koko elämän ajan. Nyt olen ilolla seurannut, kun poikani kokee samankaltaisia asioita kuin itsekin lapsena. Viime viikonloppuna hän oli Kainuussa asuvan venäläisen perheen mökillä yökylässä ja siellä oli kuulemma baabuskan tekemiä blinejä aamupalaksi. Oispa ollut itsekin siellä!
Lisätietoja
Inka Makkonen, Sotkamo, inkamakkonen@icloud.com
Kansainvälinen kaksoistutkintosopimus KAMK-UMTE
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja St. Petersburg University of Management Technologies and Economics (UMTE) ovat allekirjoittaneet maisteritason kansainvälisen liiketalouden kaksoistutkintosopimuksen huhtikuussa 2021. Molemmat korkeakoulut ovat käynnistäneet englanninkieliset liiketalouden maisteriohjelmat muutamia vuosia sitten ja tunnistaneet opiskelijoidensa kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen tarpeen. Maisteritason kaksoistutkintoyhteistyökumppaneiden löytyminen ulkomailta on suomalaiselle ammattikorkeakoululle haaste, sillä pääsyvaatimuksena YAMK-koulutukseen Suomessa on vähintään kahden vuoden työkokemus. Ulkomaalaisen, kaksoistutkinto-ohjelmaan osallistuvan, opiskelijan pitää myös täyttää tämä kriteeri. KAMKin englanninkielinen Master’s Degree in International Business Management -koulutus on osa-aikainen ja tutkinnon voi suorittaa pääosin verkon välityksellä. Tammikuussa 2022 KAMKissa käynnistyy uusi kokoaikainen englanninkielinen maisteriohjelma, Master’s Degree in Global Business Management.
Kansainvälisellä kaksoistutkinnolla, double degreellä, tarkoitetaan yhteistyömuotoa, jossa opiskelija suorittaa sovitun osan tutkintoon sisällytettävistä opinnoista yhteistyökorkeakoulussa ja saa valmistuessaan tutkintotodistuksen molemmista korkeakouluista. Kaksoistutkinto on suunniteltu siten, että se ei pidennä opiskelijan valmistumisaikaa. Kaksoistutkinnon tavoitteena on paitsi parantaa opiskelijan jatko-opiskelumahdollisuuksia mutta myös tuoda etua kansainvälille työmarkkinoille. Kaksoistutkinto myös syventää yhteistyökorkeakoulun kanssa tehtävää koulutusyhteistyötä, avaa mahdollisuuksia TKI-yhteistyölle ja sillä on myönteinen vaikutus alueiden sosio-ekonomiselle kehitykselle ja maiden väliselle yhteistyölle.
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja St. Petersburg University of Management Technologies and Economics (UMTE) ovat aloittaneet yhteistyön vuonna 2015. Kandidaattitason kaksoistutkintosopimus yliopistojen välillä allekirjoitettiin vuonna 2016 ja jo 18 UMTEn opiskelijaa on saanut myös Bachelor of Business Administration -tutkinnon Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
Suomen lain mukaan UMTEn kaksoistutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksu KAMKissa on 1 500 euroa lukuvuotta kohden. Opiskelijat voivat kuitenkin hakea samansuuruista apurahaa rekisteröityessään kaksoistutkinto-opiskelijaksi. Apuraha käytetään suoraan lukuvuosimaksun maksamiseen. UMTE ei veloita lukuvuosimaksuja KAMKin opiskelijoilta.
Lisätietoja
Eija Heikkinen, Koulutusjohtaja / KAMK Master School
eija.heikkinen@kamk.fi
Jaana Lappalainen, Vastuuyliopettaja / Master’s Degree in International Business Management
jaana.lappalainen@kamk.fi
Meira Kaikkonen, KV-päällikkö / KAMK
meira.kaikkonen@kamk.fi
Huomasitko aiemmin verkkosivuillamme?
NABL -hankkeen ja BRTL -hankkeen webinaarissa 19.5.2021 käsiteltiin Barentsin ja Arktisen alueen logistisia kysymyksiä hieman laajemmasta perspektiivistä. Mikäli et päässyt mukaan mutta aihe kiinnostaa, webinaarin materiaalit ja linkin videotallenteeseen löydät verkkosivuiltamme.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijan Iina Laakson LOGOKA -hankkeelle tekemä Pro Gradu tutkielma esiteltiin hankkeen webinaarissa 25.5.2021. Tutkielmassa käsitellään kuluttajaverkkokaupan pakettitoimituksia Pohjois-Suomesta Venäjälle. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa keinoja kehittää verkkokaupan pakettitoimituksia Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta Venäjälle Karjalan tasavaltaan. Tutkielman tulokset tukevat aiempaa tieteellistä tutkimusta aiheesta, mutta tuovat siihen myös uusia näkökulmia. Seuraavassa uutiskirjeessämme kerromme tästä aiheesta lisää.
