Ohjelmakaudella 2014-2020 toteutetut hankkeet

Inno Provement

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 1 767 677 €
• Toteuttamisaika: 1.6.2018-31.5.2023
• Projektipäällikkö Markus Leinonen

Projektipartnerit:

Ministry of Finance, HU
ICT Association of Hungary, HU
Ministry of Industry and Trade CR, CZ
Region of Thessaly, EL
Marche Region, IT
COMPETE 2020 Man. Authority for the Competitiveness and Internacionality Operational Programme, PT
LODZKIE REGION, PL
Kainuun liitto, FI

Lisätietoja:

Industry 4.0 on visio siitä, miten tulevaisuudessa tuotanto toimii asiakaslähtöisemmin, automaattisemmin, joustavammin ja nopeammin. Järjestelmien äly ohjaa automaatiota ja henkilöitä digitaalisesti. INNO PROVEMENT -hankkeessa tavoitteena on levittää tähän liittyviä ratkaisuja eli hyviä käytäntöjä kumppanuusalueilla.

Näitä hyviä käytäntöjä varten otetaan huomioon seitsemän eri teemaa:

• 1innovaatiot ohjelmistokehityksessä
• I4.0: n mukaisen teollisen t & k-toiminnan tukemiseen käytetyn julkisen rahoituksen tehokkuus
• I4.0 tuominen perinteisille teollisuudenaloille
• Julkisten politiikka-aloitteiden määrittely liittyen I4.0:an
• Rahoitushakujen sovittaminen I4.0-vaatimuksiin
• markkinahinnan arviointimenetelmät
• I4.0-maturiteetin arviointimatriisin määrittely

Kainuu vastaa yhden edellä mainittujen hyvien käytäntöjen teemoista ”I4.0 tuominen perinteisille toimialoille” organisoinnista, johtamisesta, tulosten tuottamisesta ja raportoinnista.

BRIDGES

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 2 022 455 €
• Toteuttamisaika: 1.4.2016 – 31.03.2021
• Jatkoaika: 01.10.2021-31.03.2023
• Projektipäällikkö Jouni Ponnikas

Projektipartnerit:

Kainuun Etu Oy (pääpartneri), FI
Kainuun liitto, FI
Lubelskie Voivodeship, PL
Helsinki-Uusimaa Regional Council Regional Development, FI
Regional Development Agency  ANKO  (EL)
Soča Valley Development Centre (SI)
Pannon Business Network Association (HU)
European Business and Innovation Centre of Burgos (ES)
Centre for Research & Technology-Hellas/Institute for Research & Technology-Thessaly (EL)

Lisätietoja:

Interreg Europe -rahoitteisessa BRIDGES -hankkeessa keskitytään biotalouden kehittämiseen tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä ja mukana olevien alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuutta vahvistamalla.  Toimialojen kehittämiseksi hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma, joka arvioidaan ja toteutetaan hankkeen aikana.

Alun perin hanketta koordinoi Kainuun Etu Oy, ja Kainuun liitto oli siinä kumppanina. Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli viisi vuotta ajalla  1.4.2016-31.03.2021, ja sen kokonaisbudjetti reilut kaksi miljoonaa, josta Kainuuseen kohdistui hieman yli 500 000 euroa. Kainuun Etu Oy:n toiminnan lakattua hankkeen toteuttamisvastuu siirtyi Kainuun liitolle, joka myös osallistui Interreg Europe -ohjelman järjestämään viidenteen hankehakuun, joka oli suunnattu käynnissä olevien hankkeiden ehdotuksille COVID-19-palautumiseen liittyvistä lisätoimista. Hankkeelle myönnettiin jatkoaika ajalle 01.10.2021-31.03.2023.

STOB Regions

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 2 146 758 €
• Toteuttamisaika: 01.01.2017 – 31.12.2022
• Projektipäällikkö Markus Leinonen

Hankepartnerit:

IHK Projektgesellschaft mbH (DE)
Regional Development Agency with Business Support Centre for Small and Medium-sized Enterprises (BG)
Berlin School of Economics and Law (DE)
Business Development Centre Vaeksthus Southern Denmark (DK)
Official Chamber of Commerce, Industry and Shipping of Seville (ES)
Regional Council of Kainuu (FI)
Malopolska Region (PL)
Ilfov County Council (RO)
BSC, Business support centre Ltd., Kranj (SI)

Lisätietoja:

Hankkeen tavoitteena oli parantaa alueellisia käytäntöjä liittyen pk-yritysten omistajanvaihdoksiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Ymmärtämällä paremmin näihin liittyvät prosessit ja toimintamallit, voidaan tarjota yrityksille parempia palveluita ja lisätä yritystoiminnan jatkuvuutta.

Kokemusten ja tietotaidon vaihtaminen Euroopan eri alueiden kesken ja niiden validointi akateemisen partnerin avulla, auttaa meitä hahmottamaan paremmin nykyisten toimintamallien kehittämistarpeen ja niiden kehittämisen.

e-MOPOLI

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 1 792 053 €
• Toteuttamisaika: 1.6.2018-30.11.2022
• Projektipäällikkö Markus Leinonen

Projektipartnerit

Province of Brescia, IT
Calabria Region – Infrastructure department, IT
Regional Development Agency of Gorenjska, BSC Regional Devel. Agency Ltd. Kranj, SI
Region of Attica, EL
Flemish government Department Environment, BE
Kainuun liitto, FI
Rogaland County Council, NO
Bucharest-Ilfov Regional Development Agency, RO
Zemgale Planning Region, LV

Lisätietoja:

Vaihtoehtoisen polttoaineen ja sähköisen liikkuvuuden edistäminen ovat keinoja pienentää taloudellisen toiminnan hiilijalanjälkeä kaupungeissa mutta myös niiden ulkopuolella. e-MOPOLI-hankkeessa kehitettiin aluekehityspolitiikkojen ja -ohjelmien täytäntöönpanoa, jotka koskevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Projektin tavoitteisiin tähdättiin seuraavin keinoin:

• e-MOPOLI-metodologian luominen
• paikallisen- ja alueellisen kontekstin analyysi; partnerialueilla
• Hyvien käytäntöjen valitseminen kokemusten vaihtoon ja oppimisen siirto 9 alueellista toimintasuunnitelmaa
• 9 toimintasuunnitelman seuranta
• e-MOPOLI-suositukset yritysten, hallinnon ja RIS3-tason alue- ja paikallisviranomaisille

ecoRIS3

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 1 755 870 €
• Toteuttamisaika: 01.01.2017 – 31.12.2021
• Projektipäällikkö Markus Leinonen

Projektipartnerit:

Fomento de San Sebastián (ES)
Cork Institute of Technology (IE)
Intermunicipal do Ave (PT)
Sunrise Valley (LT)
Kainuun Etu Oy (myöhemmin Kainuun liitto) (FI)
Metropolitan City of Turin (IT)
Vidzeme Planning Region (LV)
Conference of Atlantic Arc Cities (FR)

Lisätietoja:

Hankkeen lähtökohtana oli, että tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden sekä korkeamman tason koulutuslaitosten tuottamat tiedon ja innovaation vaihdokset paikallisiin ja alueellisiin yrityksiin olivat yhä innovaation ja kasvun yksi suurimmista haasteista. Oli tärkeää generoida tutkimus- ja kehitystyön tulosten ekologista hyödyntämistä älykkään erikoistumisen paikallisilla ja alueellisilla tasoilla sekä innovaatiomahdollisuuksien osa-alueilla. Samoin oli myös selkeä tarve edistää ja yhdistää älykkään erikoistumisen haasteita ja mahdollisuuksia paikallisiin innovaatiolinjauksiin ja sidosryhmiin, joilla voitaisiin korostaa ”alueen” roolia paikkana, jossa liitoksia tapahtuu ja missä tieto virtaa. Alueellisten ja paikallisten viranomaisten tulisi toimia välittäjänä sekä markkinoida parempia linjauksia sekä toimenpiteitä, joilla luotaisiin jykeviä kanssakäymisiä avainsidosryhmien välille, jotta voitaisiin orkestroida kestäviä innovaatioekosysteemejä älykkään erikoistumisen strategioissa vastaamaan näitä nykyisiä haasteita ja aukkoja. ecoRIS3-hankkeen avainaktiviteetteihin kuuluivat kokemusten vaihdot sekä oppiminen alueiden välisistä tapahtumista (4 teemallista työpajaa, 3 horisontaalista seminaaria ja 9 oppimisvierailua). Hankkeen partnerit tuottivat esimerkiksi erilaisia analyyseja ja toimintasuunnitelmia sekä määrittelivät hyviä käytäntöjä.

SKILLS+

• Rahoittaja: Interreg Europe
• Budjetti: 2 462 041 €
• Toteuttamisaika: 1.4.2016 – 31.3.2021
• Projektipäällikkö: Ninetta Chaniotou

Projektipartnerit:

Ministry for Infrastructure and Digital Affairs of Saxony-Anhalt (DE)
Kainuun Etu Oy (myöhemmin: Kainuun liitto) (FI)
Ministry of Environmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia (LV)
Research Committee4 – University of Western Macedonia (GR)
Malopolska Regional Development Agency (PL)
Trøndelag County Council (NO)
Zadar County Rural Development Agency (HR)
Bulgarian Chamber of Commerce and Industry (BG)
Castilla y Leon Regional Government – Regional Ministry for Culture and Tourism (ES)
Pannon Novum West-Transdanubian Regional Innovation Non-profit Ltd. (HU)
University of Latvia (LV)
Technical University of Ostrava (CZ)

Lisätietoja:

Hankkeesta Interreg Europe -sivustolla
SKILLS+ -hankkeen esite (pdf)

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas

Euroopan kaupunki- ja maaseutualueiden välillä on huomattavia eroja digitalisaatiossa, koska etäisten alueiden varustaminen laajakaistapalveluilla on haasteellista. Tämä on vaarantanut pk-yritysten kilpailukyvyn sekä elintärkeät työpaikat alueilla, joihin väestörakennemuutos usein vaikuttaa. Silloiset ohjelmat, jotka käsittelivät pienten yritysten ICT-toimintojen edistämistä, eivät usein pystyneet ylittämään kaupunkialueiden ja maaseutujen välille syntynyttä digitaalista kuilua, koska ohjelmat oli suunniteltu alueellisella tai kansallisella tasolla, mikä ei vastannut maaseutualueiden pk-yritysten erityisiä tarpeita. Hankkeen päämääränä oli siksi tehostaa maaseudun pk-yritysten kilpailukykyä edistämällä modernien ICT-työkalujen käyttöönottoa ja niiden integroimista päivittäisiin liiketoimintarutiineihin. Tarkoituksena oli joko korottaa maaseutujen erityisten tarpeiden prioriteettia tai ehdottaa täydentäviä toimenpiteitä maaseutujen rahoitusosuuden lisäämiseksi, jotta kaupunkien ja maaseutujen digitalisaatioeroista päästäisiin eroon. Hanke käsitteli julkisia linjauksia sekä kansallisella tasolla että alueellisilla tasoilla, EU mukaan lukien. Suomen ollessa digitalisaation kärkimaita EU:ssa, hankkeessa levitettiin niitä linjauksia, hankkeita, teknologioita ja liiketoimintamalleja, jotka olivat Suomen ja Kainuun hyvien käytäntöjen takana. Kainuuseen hanke toi uusia toimintatapoja, jotka tukevat  aluekehitysohjelmia ja auttavat alueellista kasvua esimerkiksi yhdistämällä klustereita yhteistoimintaan ja antamalla pääsyn suurempiin markkinoihin.

LOGOKA

• Rahoittaja: Karelia CBC 2014-2020
• Budjetti: 448 485 €
• Toteuttamisaika: 17.1.2020 – 30.6.2022
• Projektipäällikkö Markus Leinonen

Projektipartnerit:

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu (FI)
Oulun satama (FI)
Herman Andersson Oy (FI)
Raahen satama (FI)
Kainuun liitto (FI)
SKAL Pohjois-Suomi ry. (FI)
Corporation of Development of the Republic of Karelia (RU)
Autonomous non-profit organization «Professional growth centre»
«JSC Gavan» (RU)

Lisätietoja:

Projektin verkkosivu
Pro Gradu-tutkielma Cross-border e-commerce package deliveries between Northern Finland and Russia (2021)

LOGOKA-hankkeen tavoitteena oli edistää liiketoimintaa Karjalan tasavallan ja Oulun, Raahen sekä Kainuun välillä lisäämällä pk-yritysten, kaupan ja logistiikka-alan tietämystä ja osaamista Venäjän ja Suomen rajan ylittävästä kaupasta ja kuljetuksista. Tärkeimmät osatavoitteet olivat kerätä ja jakaa tietoa Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden välisistä kuljetuksista, kuljetusmahdollisuuksista ja -reiteistä, kehittää pienerätoimitusten logistiikkaa ja antaa tietoa ja koulutusta Suomen ja Venäjän rajan ylittävästä logistiikasta ja siihen liittyvistä säännöksistä. Hankkeen kohderyhmänä olivat logistiikkapalvelujen tuottajat, satamat, huolintayritykset sekä logistiikkapalveluja tarvitsevat tahot: tukku- ja vähittäiskauppa, vientiyritykset ja pk-yritykset, jotka olivat kiinnostuneita rajan ylittävistä logistiikkapalveluista Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Karjalan alueella.

Hankkeessa selvitettiin tavaraliikenne  ja sen haasteet Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Karjalan tasavallan välillä, tarkasteltiin pienerätoimitusten logistiikkaa Oulu-Kainuun alueen ja Karjalan tasavälillä ja  etsittiin käytännön ratkaisuja, järjestettiin yhteisiä työpajoja, seminaareja ja yritysvierailuja molemmin puolin rajaa sekä jaettiin tietoa rajan ylittävän kaupan ja logistiikan määräyksistä ja käytännöistä.

CINNAMON

• Rahoittaja: Karelia CBC 2014-2020
• Budjetti: 529 115 €
• Toteuttamisaika: 01.10.2018 – 30.9.2022
• Projektipäällikkö: Tuomo Tahvanainen

Projektipartnerit:

Karjalan alueellinen ammatillisen täydennyskoulutuksen instituutti Petroskoin valtionyliopistossa – pääpartneri (RU)
Kainuun liitto (FI)
Itä-Suomen yliopisto (FI)
Karjalan tasavallan kehittämisyhtiö (RU)

Lisätietoja:

Hankkeesta Karelia CBC -sivustolla
Best practices and State-of-the-art approaches in industrial diversification CINNAMON project 2021

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas

Suomen syrjäisimmillä alueilla ja Karjalan tasavallassa  yhden teollisuuden kaupungit (eli mono-cities) ovat olleet taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvaisia keskeisistä perinteisistä valmistusteollisuuksista, kuten puunjalostuksesta, koneenrakennuksesta, elintarvikkeista, polttoaineista ja metalleista. Näiden tuotteiden kansainvälisen kysynnän vähenemisen jälkeen yritykset (em. kaupunkien suurimmat työnantajat) ilmoittivat suunnitelmistaan vähentää tuotantoa ja työpaikkoja tai tietyissä tilanteissa delokalisoida ne kokonaan. Näiden yhden teollisuuden kaupunkien johtajia, myös alue- ja paikallisviranomaisia, kehotettiin laatimaan kattavat investointi- ja monipuolistamissuunnitelmat, joilla voitaisiin vähentää kaupunkien riippuvuutta yhdestä työnantajasta, luoden edellytyksiä ihmisten valmiuksien soveltamiseen monipuolisemmilla aloilla ja luoda kannustimia yksityisille investoinneille.

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena oli lisätä Kainuun ja Karjalan tasavallan välistä taloudellista vuorovaikutusta sekä kaupankäyntiä. Hankkeella pyrittiin erityisesti vahvistamaan rajoja ylittäviä investointimahdollisuuksia, joita on saatu näiden yhden teollisuuden kaupunkien liiketoimintojen monipuolistamisesta sekä maailmanlaajuisista teollisuusuudistuksista. Hankkeen tavoitteisiin tähdättiin johdonmukaisten toimintojen yhdistelmällä, johtaen myös investointitarjouksiin. Hankkeen osatavoitteita olivat mm. (1) teollisuudenalojen monipuolistumisesta ja maailmanlaajuisista teollisuuden modernisointitrendeistä johtuvien rajat ylittävien investointimahdollisuuksien vahvistaminen; (2) rajat ylittävän tukimekanismin luominen yrittäjien rohkaisemiseksi siirtymään sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen painopistealueille (PSEDA); ja (3) alueen investointivetovoiman lisääminen Kainuun ja Karjalan tasavaltaa edistävän yhteisen brändäyksen avulla.

Oheisessa raportissa esitellään hankkeen työpaketti 3.1 tulokset. Raportti koostuu johdanto-osiosta, metodologisesta lähestymistavasta Karjalan monokaupunkien teollisen monipuolistamisen hyvien käytäntöjen määrittämiseen sekä raportin pääasiana teollisuuden monipuolistamisen hyvät käytännöt ja nykyaikaiset lähestymistavat.

SafeWind (Environmental Safety and Sustainability of Wind Energy Projects at Remote Territories of Arctic Region)

• Rahoittaja: Kolarctic CBC 2014-2020
• Budjetti: 99 750 €
• Toteutusaika: 21.06.2021 – 30.06.2022
• Projektipäällikkö: Mari Isojärvi

Projektipartnerit:

Autonomous nonprofit organization «Center of management projects for social and economy, scientific and technological, innovative development and staff provision for regions», RU
UiT, The Arctic University of Norway, NO
Kainuun liitto, FI
Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov, RU

Lisätietoja:

Safe Wind Kolarctic -hankelistauksessa

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Suunnittelujohtaja Sanna Schroderus

Arktisen alueen kehittämisen katsotaan johtavan nykyaikaisten ja kestävien energiantuotantojärjestelmien kysynnän kasvuun. Siirto- ja jakeluverkkojen nykyaikaistamisella, paikallisen energiantuotantoinfrastruktuurin ja uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamisella vastataan kehitystrendien asettamiin tarpeisiin. Tuulivoimalla on tärkeä rooli syrjäisten alueiden energiahuoltojärjestelmien kehittämisessä, ja tuulivoimaloiden lisääntyvällä määrällä on myös yhä enemmän ympäristövaikutuksia. SafeWind-hankkeen tavoitteena oli reagoida edellä mainittuihin asioihin etsimällä yhteisiä, rajat ylittäviä lähestymistapoja tuulipuistojen kielteisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi tulevaisuudessa.

Hankkeessa kehitettiin suosituksia tuulivoiman tuotantoa ja jakelua koskevien ympäristövaikutusten arviointivaatimusten optimoimiseksi syrjäisillä ja vaikeasti tavoitettavilla alueilla. Hankkeen varsinaista kohdealuetta olivat alueen  kansainväliset liikennekäytävät ”Northern Axis”, Barents Link ja edelleen Pohjoisen merireitin alue. Hankkeen tavoitteena oli vastavuoroinen oppiminen ja YVA -prosessin (=ympäristövaikutusten arviointi) vaatimusten ja lähestymistapojen yhtenäistäminen hankealueilla Norjassa, Venäjällä ja EU:n alueella. Hankealueilla suoritettiin alustavat ympäristövaikutusten arvioinnit ja arviointiprosessien vertaileva analyysi, jonka avulla laadittiin luettelo tuulivoimapuistojen YVA: n yhteisistä vaatimuksista sekä Barentsin/Euro-Arktisen alueen maa- että merialueilla, sekä edistettiin tämän yhtenäistetyn mallin käyttöä.

Northern Axis -Barents Link (NABL)

• Rahoittaja: Kolarctic CBC 2014-2020
• Budjetti: 1 239 653€
• Toteutusaika: 04.11.2019 – 31.5.2022
• Projektipäällikkö: Tatiana Petrova

Projektipartnerit:

Kainuun liitto, FI
Futurum AS, NO
Northern (Arctic) Federal University, RU
Itä-Lapin kuntayhtymä, FI
North-West Strategic Partnership, RU
Luleå University of Technology, SE
Arkhangelsk Regional Road Administration, RU
JSC Nenets Oil Company, RU
Väylävirasto/ Oulu, FI
UiT, The Arctic University of Norway, NO

Lisätietoja:

NABL Kolarctic -hankelistauksessa
Barentsin liikennetyöryhmä BEATA
Hankkeessa tehdyt selvitykset

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Suunnittelujohtaja Sanna Schroderus

NABL-hanke tähtäsi itä-länsi -suuntaisen liikennekäytävän ja rajat ylittävän liikkuvuuden kehittämiseen Barentsin euroarktisella alueella. Northern Axis ja Barents Link pohjoiseen merireittiin yhdistyen kulkevat neljän Barentsin alueen maan kautta. Täten aluetaloutta voidaan kehittää tehokkaammin ja kestävämmin rajat ylittävässä yhteistyössä kuin alueiden toimiessa yksin. Yhdessä maassa toteutetun liikennehankkeen vaikutukset ulottuvat muiden Barentsin jäsenmaiden liikenteeseen. NABL -projekti analysoi näitä rajat ylittävän liikenteen vaikutuksia. Projektiryhmä koostui alan asiantuntijoista neljästä maasta. Mukana oli edustus mm. Norjan arktisesta yliopistosta (UiT), Pohjoisesta (arktinen) liittovaltion yliopisto (NArFU) Venäjältä ja Luulajan teknillisestä yliopistosta Ruotsissa. Hankkeen pääkohderyhmät olivat alueen julkishallinto, yritykset sekä koulutus- ja tutkimusyhteisöt. Parempien yhteyksien edunsaajia ovat kuitenkin Barentsin alueen asukkaat, jotka hyötyvät ihmisten, tavaroiden ja tiedon sujuvasta liikkuvuudesta.

Hankkeessa selvitettiin mukana olleiden alueiden tärkeimpien liikenneinfrastruktuurien sekä Northern Axis ja Barents Link -liikennekäytävän potentiaalia. Tarkoituksena oli tunnistaa liikennekäytävän pullonkaulat ja tätä kautta yhdenmukaistaa edelleen liikennekäytävän kehitystä. Hankkeessa haluttiin lisätä ymmärrystä ja määritellä useiden eri aloitteiden vaikutukset liikennekäytäviin ja -verkkoihin, mukaan lukien niiden vaikutukset taloudelliseen kestävyyteen. Hanke myötävaikutti myös  Barentsin liikennesuunnitelman (JBTP) toteuttamiseen kehittämällä arviointivälineitä, infrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja ja luomalla materiaalia jatkotutkimustyöhön. Yhteenveto hankkeen raporteista ja tulosten arviointi tuovat esiin syrjäisten alueiden mahdollisuudet ja haasteet. Lisäksi projektissa tehtyjen tutkimusten tulokset tulee integroida koulutusprosesseihin, jotta aiheeseen liittyvä asiantuntemus voidaan siirtää alan opiskelijoille.

Barents Region Transport and Logistics (BRTL)

• Rahoittaja: Kolarctic CBC 2014-2020
• Budjetti: 1 492 426 €
• Toteutusaika: 1.11.2018 – 30.4.2022
• Projektipäällikkö: Jussi Huotari

Projektipartnerit:

Kainuun liitto, FI
Pohjois-Pohjanmaan liitto, FI
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, FI
Lapin liitto, FI
Arkhangelsk-Avtodor, RU
Transport Committee of Karelia, RU
Auton. NGO ”North-West Str. Partnership”, RU
Finnmark Fylke, NO
Troms Fylke, NO
Nordland Fylke, NO
Norway Public Roads Adm., NO
Norrbotten County, NO
Västerbotten County, NO

Lisätietoja:

BRTL Kolarctic -hankelistauksessa
Barentsin liikennetyöryhmä BEATA
Hankkeessa tehdyt selvitykset

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Suunnittelujohtaja Sanna Schroderus

Hankehakemuksen lähtökohtana oli, että Barentsin alueilla tehdyt liikenne- ja logistiikkapäätökset perustuvat liian usein vain kansallisiin suunnitelmiin. Kansallisia liikennestrategioita on laadittu ja alueellisia liikennesuunnitelmia toteutettu huomioimatta naapurimaiden ja -alueiden vastaavia strategioita ja suunnitelmia tarpeeksi hyvin. Hanke keskittyi toteuttamaan Barentsin alueen yhteistä, strategiatasoista liikenneasiakirjaa alueellisella tasolla.

Projektin tavoitteena oli toimia alustana, jolla Barentsin yhteistyön koordinoinnista vastaavat viranomaiset voivat sopia Joint Barents Transport Planin käytännön toimeenpanosta yhteistyöalueella. Hankkeeseen osallistuvat Barentsin alueen viranomaiset, jotka ovat vastuussa aluekehityksestä ja etenkin liikenne- ja logistiikkakysymyksistä. Hankkeen hyödynsaajia olivat parantuneiden liikenneyhteyksien kautta sen toteuttamisalueen asukkaat sekä toisaalta Barentsin alueen asukkaita ja liike-elämää palvelevat liikennemuodot, jotka hyötyvät alhaisemmista kuljetuskustannuksista, mikä myös lisää tuotteiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

N-lite (Literary Tourism Immersive Technology Acceleration)

• Rahoittaja: NPA 2014-2020
• Budjetti: 60 000 €
• Toteutusaika: 1.1.-30.6.2022
• Projektipäällikkö: Minna Komulainen

Projektipartnerit:

Western Development Commission WDC, IE
Kainuun liitto, FI
Irish Central Border Area Network Ltd. ICBAN, GB

Lisätietoja Kainuun liitossa:

Aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen

Korona-pandemian jälkeisessä ajassa innovaatiokyky on noussut keskeiseksi kriittiseksi menestystekijäksi yritysten ja alueiden kehittymiselle, kasvulle ja selviytymiselle yllättävissä olosuhteissa. Näin on myös Pohjoisen Periferian ja arktisen alueella, missä oli minihankkeen päättyessä juuri käynnistymässä uusi Interreg NPA 2021-2027 -ohjelma. Hankkeen tavoitteena oli tukea uusien digitaalisten tekniikoiden hyödyntämistä osaksi kumppanialueiden kulttuuriperintöä ja tarinoita, mikä lisää myös PK–yritysten kasvua.

Ajatuksena oli, että uudet teknologiat voivat luoda ainutlaatuisia kokemuksia yhdistämällä fyysisen maailman digitaaliseen tai simuloituun todellisuuteen. Nämä teknologiat voivat tukea uudella tavalla myös matkailutuotteiden sisällön, markkinoinnin ja asiakaskokemuksen kehittämistä. N-Lite-hankkeessa selvitettiin myös digitaalisia lähestymistapoja matkailualan ja luovien alojen kansainväliseen verkostoitumiseen ja markkinointiin. Hanke selvitti uusien, laajennettujen teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuuksia luovien alojen yrityksissä ja yhteisöissä, niin että pohjoisen alueen yhteisöjen rikasta kirjallista, kulttuurista ja luonnon perintöä voidaan kehittää, markkinoida ja kasvattaa niistää kestävää luovien alojen liiketoimintaa. Kansainvälisellä yhteistyöllä ja osaamisen kasvattamisella N-Lite pyrki löytämään soveltuvia laajennetun teknologian ratkaisuja ja toimintamalleja matkailukokemusten tuottamiseen.

Blitz (Spot-lit)

• Hankkeen virallinen nimi oli Business of Literature Zones (BLITZ)
• Kirjallisuusmatkailun yhteiseksi tuotenimeksi toimijoiden kesken valittiin Spot-lit
• Rahoittaja: NPA 2014-2020
• Budjetti: 1 952 669€
• Toteutusaika: 1.10.2018-31.3.2022
• Projektipäällikkö: Minna Komulainen

Projektipartnerit:

Irish Central Border Area Network Ltd. ICBAN, GB
Western Development Commission WDC, IE
Kajaanin Ammattikorkeakoulu, FI
Lapin ammattikorkeakoulu, FI
Kainuun liitto, FI
Wigtown Festival Company WFC, GB
Arts Over Borders AOB, GB

Lisätietoja:

Spot-lit-hankkeen verkkosivut

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen

Hankepartnerit tulivat Länsi-Irlannista, Pohjois-Irlannista, Itä-Suomesta ja Lounais-Skotlannista, alueilta joilla on tarjota maailmanluokan kirjallisia ikoneita ja maisemia, ja joilla tutkimuksen mukaan on potentiaalia kirjallisuusmatkailun alalla yhteistoiminnalle ja merkittävälle kasvulle. NPA -alue nähtiin kulttuurillisesti rikkaaksi ja kirjallisuusmatkailu kulttuurimatkailun kasvavaksi liiketoiminta-alueeksi. Paikat, joihin liittyy kirjallista perintöä, tarjoavat kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa liittyviä matkailumahdollisuuksia yhdessä kirjallisuusfestivaalien, kirjallisuusmatkailureittien ja kirjakauppojen kanssa.

Hankkeen toimintaohjelma sisälsi alueidenvälisen klusteriverkoston kehittämistä, toimintaa tukevien työpajojen sarjan, kaikkiaan 20 uuden kirjallisuusmatkailutuotteen tai -palvelun kehittämisen sekä yhteistä oppimista ja kansainvälistä markkinointia.

Varsinaisten partnerien lisäksi hankkeessa oli kaksi liitännäispartneria, Reykjavik UNESCO City of Literature, Islanti ja Edinburgh UNESCO City of Literature Trust, Skotlanti.

CRR-COVID19

• Rahoittaja: NPA 2014-2020
• Budjetti: 45 000 €
• Toteutusaika: 1.9.2020-31.12.2020
• Projektipäällikkö: Ninetta Chaniotou

Projektipartnerit:

Kainuun liitto, FI
Oulun yliopisto, FI
Rural Area Partnership in Derry Ltd (RAPID), GB
NHS Western Isles, GB
Comhairle Chontae Liatroma (LCC), IE
British Red Cross, GB
BSCDC, DK

Lisätietoja Kainuun liitossa:

Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas

CRR -COVID19-projektissa tutkittiin COVID19 -pandemian vaikutuksia, yhteisöjen sietokykyä ja pandemian aiheuttamia reaktioita NPA-alueella. Projekti koostui 4 eri kohderyhmästä:

• Kansalaisten reaktiot, mukaan lukien ihmisoikeusnäkökohdat.
• Perheet ja koulunkäynti, valmiudet etäratkaisuihin.
• Terveydenhuollon palveluntarjoajien ja asiakkaiden valmiudet etäratkaisuihin ja käytännön järjestelyt turvallisen terveydenhuollon varmistamiseksi.
• Alueiden viranomaisten arviot COVID19:n vaikutuksista ja kestävään elpymiseen tähtäävistä toimista.

Näille neljälle ryhmälle toteutettiin räätälöidyt kyselyt, joiden tavoitteena oli löytää Covid-19-pandemian aikana NPA-alueella sovellettuja parhaita käytäntöjä ja saatuja uusia oivalluksia. Tulosten perusteella annettiin suosituksia tulevalle toiminnalle NPA-alueella.

Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano (ELMO 2 Kainuu)

• Rahoittaja: Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020
• Budjetti: 152 620 €
• Toteuttamisaika: 1.5.2019 – 31.12.2021
• Projektipäällikkö: Virpi Keränen

Lisätietoja:

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla on pitkät yhteistyöperinteet. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin yhdeksi Euroopan komission pilottialueeksi, jossa kehitetään älykkääseen erikoistumiseen perustuvia toimintatapoja. ELMO-yhteistyössä on kyse yhteisestä edunajamisesta sekä kehittämistyöstä, joka perustuu yhteisten vahvuuksien ja täydentävien osaamisten tunnistamiseen. Yhteistyön ytimen muodostaa älykäs erikoistuminen, johon perustavat valinnat tukevat maakuntien kasvualoja. Tarkoituksena on kehittää uusia käytänteitä, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää koko IP-alueen osaamista ja monipuolista innovaatioalustojen verkostoa. ELMO –yhteistyön ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023. Strategian tavoitteena on vahvistaa elinkeinojen uusiutumiskykyä IP-alueella sekä edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yhteistyön seuraavassa vaiheessa siirryttiin strategiasta toimintaan elinkeinojen, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi IP-alueella.

Vuosina 2019-2021 toteutetun ELMO 2 Kainuu -hankkeen kohderyhmiä olivat kainulaiset toimijat, joilla katsottiin olevan osaamista ja toimintaa valittuihin Kainuun älykkään erikoistumisen strategian kärkialoihin liittyen. Nämä toimijat koostuivat Kainuun korkeakoulutussektorista, tutkimuslaitoksista ja –yksiköistä, oppilaitoksista, yrityksistä sekä maakunnan kehittämisorganisaatioista. Välillisinä kohderyhminä olivat Kainuun yritykset, kunnat, oppilaitokset ja koko maakunta (työllisyys, osaaminen, BKT).

Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020

• Rahoittaja: Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020
• Budjetti: 455 100 €
• Toteuttamisaika: 1.10.2018 – 31.5.2021
• Projektipäällikkö: Rauno Kurtti

Lisätietoja:

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Maankäyttöasiantuntija Martti Juntunen
Suunnittelujohtaja Sanna Schroderus

Hankkeen tavoitteena oli kehittää Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta elinkeinoelämän näkökulmasta ja täten edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvattaa alueiden vienti- ja matkailutuloja. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millä toimenpiteillä alueet voivat saada lisää lentomatkustuskapasiteettia ja avata uusia lentoyhteyksiä yhteistyössä nykyisten alueelle operoivien lentoyhtiöiden kanssa. Lisäksi etsittiin uusia operaattoreita ja selvitettiin keinoja, joilla voidaan avata uusia lentoyhteyksiä Pohjois-Suomeen. Lentoasemapaikkakuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin ja tuettiin kiertomatkojen, liityntäliikenteen ja matkaketjujen järjestämisessä. Matka- ja palveluketjujen kehittämiseksi pyrittiin löytämään uusia ratkaisumalleja, jotka hyödyntävät eri kulkutapojen yhteensovittamista ja digitaalisia palveluratkaisuja.

Hanke piti yllä tärkeää vuorovaikutusta ja yhteistyötä toimijaverkostoissa ja sidosryhmissä sekä muiden hankkeiden ja työryhmien kanssa. Tiivistämällä ja luomalla yhteyksiä lisättiin toimijoiden keskinäistä luottamusta ja pyrittiin sitouttamaan yhteistyöhön. Kunkin lentoaseman vaikutusalueelle mm. muodostettiin aluetyöryhmät, jotka valitsivat alueillaan ensisijaiset lentoliikenteen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi. Lisäksi ryhmissä pyrittiin määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit sekä sopimaan toimenpiteistä usean vuoden aikajänteellä. Hankkeen aikana myös järjestettiin lentoliikenteeseen liittyviä teemoitettuja tilaisuuksia, joissa tarkasteltiin lentoliikenteen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. Näin lisättiin alueiden ja lentoliikenteessä toimivien yritysten välistä ymmärrystä sekä vuoropuhelua.

Ilmasto- ja ympäristövastuullinen Kainuu 2040

• Rahoittaja: Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020
• Budjetti: 139 376€
• Toteuttamisaika: 1.2.2020 – 9.4.2021
• Projektipäällikkö: Heidi Karppinen

Lisätietoja:

Kainuun biologiset kierrot 30.6.2021

Ramboll Finland Oy Kainuu 2040 tulevaisuusskenaariot 22.12.2020 PDF 845 kt

Ympäristöohjelman vaikuttavuuden ja toteutumisen arviointi_Ramboll Finland Oy PDF 1,71Mt

Kainuu_Kasvihuonekaasutase_2018_Benviroc_PDF 2,24 Mt

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas

Kainuun ilmasto- ja energiastrategia sekä ympäristöohjelma eivät erillisinä ohjelmina ohjanneet riittävästi maakunnan toimijoita. Hankkeen lähtökohtina olivat Euroopan unionin ja Suomen kansallisen tason sopimukset ja päätökset ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sekä ympäristöllisesti kestävän kehityksen tukemiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa, mitä toimia nämä Kainuussa edellyttivät ja muotoilla toimintamallit ja tavoitteet niiden huomioimiseen Kainuun kehittämisessä sekä laatia tavoitteiden toteutumisen seurannan mittaristo ja systemaattinen seurantamalli.

Hankkeessa kehitettiin työvälineitä ilmasto- ja ympäristövastuullisuuden tavoitteiston integroimiseksi osaksi alueen pitkänajan tavoitteita linjaavaa maakuntasuunnitelmaa ja niitä lyhyemmällä ajanjaksolla toteuttavaa maakuntaohjelmaa sekä vuosittain päivitettävää maakuntaohjelman toteutussuunnitelmaa. Ilmasto- ja ympäristökysymykset haluttiin integroida näihin maakunnan kehittämisohjelmiin läpileikkaavina kaikessa kehittämistoiminnassa huomioitavina tavoitteina sekä erityisen kehittämisen kohteina olevina tavoitteina. Kunnat ja muut maakunnan organisaatiot huomioivat maakunnalliset tavoitteet omien ohjelmiensa tavoitteissa ja toteutuksessa. Hankkeessa syntyi toimintamalleja ilmastonmuutoksen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen entistä parempaan huomioimiseen ohjelmaperustaisessa maakunnan kehittämisessä.

Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa laadittiin tulevaisuusskenaarioita sekä ympäristö- ja ilmastovastuullisuustavoitteet, joita hyödynnetään mm. maakunnallisessa suunnittelussa ja ohjelmatyössä. Tavoitteisto muotoiltiin laajapohjaisen osallistavan prosessin kuten työpajojen kautta.

VekuVaku

• Rahoittaja: Interreg Pohjoinen
• Budjetti: 994 677 €
• Toteuttamisaika: 1.1.2019-30.6.2022
• Yhteyshenkilö Kainuun liitossa: Sanna Schroderus

Projektipartnerit:

Pohjois-Pohjanmaan liitto, FI
Norrbottenin lääni, SE

Lisätietoja:

Hankkeen verkkosivu

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Region Norrbottenin hankkeessa nostettiin esiin Oulujoen ja Luulajajoen vesistöjen voimalaitokset ja niiden yhdyskunnat kulttuuriperintönä ja monipuolisena voimavarana. Hankkeen päätavoitteena oli, että jatkossa rakennettujen jokien asukkaat ja toimijat tunnistaisivat arvot ja hyödyntäisivät niitä vetovoimatekijöinä. Rajat ylittävällä yhteistyöllä pohjoisten jokien voimalaitosrakentamisen kulttuuriperintöä tehtiin tunnetuksi ja vahvistettiin paikallisten yhteisöjen identiteettiä.

Pohjois-Pohjanmaan liitto oli hankkeen päätoteuttaja ja Region Norrbotten vastasi hankkeen toteutuksesta Ruotsissa. Kainuun liitto oli mukana hankkeessa kumppanina ja osallistui hankkeen omarahoitusosuuteen. Hankkeelle myönnettiin EU-tukea Interreg Pohjoinen -ohjelmasta ja kansallista vastinrahaa Lapin liitolta. Omarahoitusosuudesta vastasivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto ja energiayhtiöt Oulun Energia, Fortum Power and Heat Oy, Kainuun Voima Oy, Loiste Oy ja UPM-Kymmene Oyj. Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä alueen energiayhtiöiden, kuntien, maakunnan liittojen, oppilaitosten, museoiden, yliopiston, kylä- ja asukasyhdistysten sekä kotiseutuyhdistysten kanssa.

Kainuun Investointistrategia 2022-2025

• Rahoittaja: Kainuun liitto, Maakunnan kehittämisraha
• Budjetti: 45 178 €
• Toteuttamisaika: 1.12.2021 – 30.4.2022
• Projektipäällikkö: Tuomo Tahvanainen

Hyödyllisiä linkkejä:

Arctic Investment Platform
InvestEU

Tavoitteena oli laatia Kainuun investointistrategia 2022-2025, tunnistaen yhteinen toimintatapa, keskeisimmät toimenpiteet sekä vaikuttavuuden seurantamenetelmä siitä, miten julkishallinnon toimijat (kunnat, julkiset rahoittajatahot), kehittämisorganisaatiot sekä alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta parhaiten varmistaa koko Kainuun kestävän kasvun tulevaisuuteen. Strategiassa oli tarkoitus selvittää Kainuun asemoituminen mm. InvestEU- ja Arctic Investment Platform -rahoitusmahdollisuuksiin sekä arvioida EU:n investointilinjausten (kestävyyskriteerit) vaikutuksia Kainuulle. Tavoitteisiin kuului myös ajantasaistaa vuonna 2018 Kainuun Etu Oy:n toimesta toteutetun selvitystyön / kehittämishankkeen suositukset alueellisen Kainuun pääomarahaston perustamisesta ja kirjata siihen liittyen asianmukaiset toimenpidesuositukset nykyhetken tilanteessa.

Kainuun Investointistrategia 2022-2025 -kehittämishankkeen keskeisimmän kohderyhmän muodostivat kaikki Kainuun kunnat sekä yli toimialojen merkittävimmät yritykset ja kehittämisorganisaatiot, joiden rooli maakunnan elinkeinoelämässä ja erityisesti työllistämisessä on keskeisin ja vaikuttavin. Lisäksi yhteistyön kohderyhmiä olivat alueella toimivat rahoitusorganisaatiot ja mahdolliset uudet rahoituskanavat.

Pohjois-Suomen liikenne 2021

• Rahoittaja: Kainuun liitto, maakunnan kehittämisraha
• Budjetti: 53 400 €
• Toteuttamisaika: 1.8.2021 – 31.12.2021
• Projektipäällikkö: Rauno Kurtti

Lisätietoja:

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia (pdf)

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Maankäyttöasiantuntija Martti Juntunen
Suunnittelujohtaja Sanna Schroderus

Pitkien etäisyyksien Suomessa ovat nopeat ja luotettavat liikenneyhteydet kaikille toimialoille elinehto. Investointien toteutuminen, työpaikkojen lisääntyminen ja säilyminen, alueiden kehittyminen ja ihmisten viihtyminen tarvitsevat sujuvat liikenneyhteydet ja ovat riippuvaisia alueiden hyvästä saavutettavuudesta. Lentoliikenne takaa alueen huoltovarmuuden ja terveydenhuollon kannalta se on keskeisessä roolissa. Elämme liikenteellistä murrosaikaa kaikkien liikennemuotojen osalta. Lento- raide- ja linja-autoliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarjontaa on ajettu alas mm. reittejä lakkauttamalla, vuoroja vähentämällä ja pienentämällä liikenteessä käytössä olevaa kalustoa.

Covid-19:n  levittäydyttyä globaaliksi pandemiaksi alkuvuodesta 2020 pysähtyi niin kansainvälinen kuin kotimaan lentoliikennekin lähes kokonaan.  Tilanne kotimaan lentojen osalta muuttui erittäin huolestuttavaksi, kun Finnair ilmoitti lopettavansa liikennöinnin Kajaanin, Kemi-Tornion, Joensuun, Jyväskylän ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille. Lentoliikenne oli sovittu hoidettavaksi ostopalveluliikenteenä 100 % valtion tuella vuoden 2021 loppuun saakka ja tilanne oli muodostumassa vuoden 2022 alusta erittäin haasteelliseksi, sillä markkinaehtoiseen liikenteeseen paluu näyttää epävarmalta ja ostopalveluna liikenteen jatkumisesta valtion tuella ei ole tehty päätöksiä. Siksi tuli kyetä vakuuttamaan lentoliikenteen parissa operoivat toimijat siitä, että alueilla on riittävästi vetovoimaa ja hyvällä yhteistyöllä voidaan ylläpitää lentoyhteyksiä ja rakentaa kaikille osapuolille kannattavaa liiketoimintaa. Tähän haasteeseen tuli kyetä vastaamaan vahvalla matkailualueiden, -yritysten sekä kuntien ja kehittäjätahojen välisellä yhteistyöllä.

Etätyön ja muiden uusien työskentelymallien käyttöönoton myötä työperäisen matkustamisen tarve tulee vähenemään ja lentoliikenteen on haettava kasvua uusista asiakasryhmistä. Katseet ovat kohdistuneetkin vapaa-ajanmatkailijoihin ja etenkin Pohjois-Suomen näkökulmasta kansainvälisten matkailijoiden saaminen takaisin asiakkaiksi auttaisi alueita toipumaan koronakriisistä nopeammin. Kansainvälisten matkailijoiden palaaminen edellyttää kuitenkin nopeita ja joustavia liikenneyhteyksiä. Eri liikennemuodoilla on osittain erilaiset markkinat ja toimintaympäristöt. Siitä huolimatta on parannettava yhteistyötä ja kehittävä kokonaissaavutettavuutta. Pohjois-Suomen liikenne 202-hankkeessa pyrittiin löytämään eri liikennemuodoille ja liikkumistavoille sopivat vuoropuhelun muodot ja selvittämään, voisiko Pohjois-Suomi toimia liikkumisen kokonaisvaltaisen kehittämisen suunnannäyttäjänä ja vastuullisten saavutettavuusratkaisujen edelläkävijänä.

Kainuun Digitukihanke

• Rahoittaja: Valtiovarainministeriö
• Budjetti: 135 312 € (toteutunut)
• Toteutusaika: 1.11.2019-31.10.2020
• Projektipäällikkö: Seija Kemppainen

Projektipartnerit:

Kainuun liitto
Kainuun Sote
Kajaanin kaupunki

Lisätietoja:

Digi- ja väestötietovirasto
Suomidigi
Kansalaisneuvonta julkisten palvelujen käyttäjille

Lisätietoja Kainuun liitossa:
Aluekehityspäällikkö Paula Karppinen

Julkiset palvelut sähköistyvät ja uusia asiointitapoja syntyy teknologian nopean kehityksen myötä. Digituki on sähköisen asioinnin, palveluiden ja älylaitteiden käytön tukea. Kansalaisille suunnatun digituen tavoitteena on auttaa asiakasta ja kansalaista itsenäiseen ja turvalliseen älylaitteiden käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Valtiovarainministeriö on rahoittanut digitukea maakunnissa, ja Digi- ja väestötietovirasto on tukenut maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toiminut digituen puolestapuhujana. Myös Kainuussa toteutettiin tähän kokonaisuuteen liittynyt digitukihanke, jonka vastuutahona toimi Kainuun liitto. Hankkeen muina osatoteuttajina olivat Kainuun Sote ja Kajaanin kaupunki sekä sen mukana myös alueen kunnat.

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet:

• Digituen tarpeen ja tarjonnan kartoittaminen (Kainuun asukkaat, digitukea antavat ja palveluja tuottavat tahot)
• Digituen alueellisen verkoston rakentaminen ja yhteistyön kehittäminen joustavaksi ja toimivaksi ja sen tarjonnan kehittäminen
• Digituen saatavuuden ja tarjonnan kehittäminen alueen tarpeita vastaaviksi
• Digituen löydettävyyden ja tunnettavuuden kehittäminen niin, että tieto tarjonnasta löytyy helposti ja on tarvitsijoiden tiedossa
• Suunnitelma digituen alueelliselle koordinaatiolle ja verkoston toiminnalle jatkossa