Kaksi kuukautta sitten kirjoitin blogissani[i] Kainuun koronakriisin ongelmallisimmasta seurauksesta; lentomotista, ja tarpeesta palata markkinaehtoiseen liikenteeseen vuoden 2022 alusta. Tilanne on kaksijakoinen: jos lentoliikenne Kajaaniin ei tule kasvamaan kannattavalle tasolle, vaihtoehtoja ovat kaupungin ja alueen maksama tuki ja/tai Finavian ehdottamat ”matkaketjut” eli lentäminen Kuopion kentän kautta. Kannattavaksi saamiselle ei liene mitään muuta vaihtoehtoa kuin kansainvälisen matkailuliikenteen kasvattaminen. Tämä on jo naapurialueillakin tiedostettu.
Uhkakuvat ovat pahoja, jos lentoliikenne ei elvy
Ylen uutisissa[ii] 12.3.2021 Finavian lausunnot antoivat Kainuuseen kylmää viestiä: ”kaikilla reiteillä lentomatkustus tuskin palaa kannattavaksi tämän vuoden aikana, ei sittenkään, vaikka koronapandemia loppuvuodesta hellittäisikin”, toimitusjohtaja Kimmo Mäki totesi. ”Mielestäni olisi hyvä aika alkaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, erilaisia matkaketjuja, joiden avulla voitaisiin turvata Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky”, hän lopetti viestinsä. Uutisen mukaan tämä tarkoittaa, että ”jos lentomatkustajien määrä ei kasva, suorille lennoille on etsittävä vaihtoehtoja takseista ja busseista”.
”Matkaketjuvaihtoehdon” voi Kainuun osalta torjua täysin epärealistisena. Ylen jutussakin viitataan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamaan tavoitteeseen maakuntien kolmen tunnin saavutettavuudesta pääkaupunkiin. Kajaanin keskustasta Kuopion kautta lento Helsinki-Vantaalle ja kulku Helsingin keskustaan ei toteudu vaaditussa ajassa. Siihen päästään vain suorilla lennoilla Kajaanista.
Ylen verkkoartikkelissa pohditaan tuetun lentoliikenteen vaihtoehtoa seuraavasti: ” Jos synkkä ennuste toteutuu, se tarkoittaa, että vuoden 2022 alusta tappiollisilla reiteillä liikenne loppuu, tai kunnat ja maakunnat joutuvat tukemaan lentoja. Uhanalaisimpia ovat reitit juuri viidelle maakuntakentälle, joiden lentojen tappiot valtio maksaa tänä vuonna.” Lisäksi jutussa todetaan, että ” Viimeistään syksyllä kuntien ja kaupunkien on varauduttava tekemään vaikea päätös: Jos lentoja ei saada siihen mennessä kannattavaksi, lentoliikennettä on tuettava. Useat kunnat tekevät jo nyt niin.” Näitä kaupunkeja mainitaan olevan Pori, Savonlinna ja Lappeenranta.
Positiivinen vaihtoehto on kasvattaa kansainvälistä matkailuliikennettä
Kaksi kuukautta sitten kirjoittamassani blogissa haastoin, että ”Kainuun on kyettävä Kuusamon ja Lapin alueiden tavoin vakuuttamaan lento-operaattorit matkailun kehityspotentiaalista. Tähän haasteeseen Kainuussa on tartuttava vahvassa yhteistyössä matkailualueiden ja -yritysten sekä kuntien ja kehittäjätahojen yhteistyöllä”. Paitsi että se on ainoa myönteinen keino, siihen ovat esimerkkiä näyttäen tarttuneet jo lähialueet kuten Kuusamo ja Pohjois-Karjala.
Finavian toimitusjohtaja Mäkikin tämän vaihtoehdon ymmärtää, kun hän toteaa: ”Meillä on hurja potentiaali kehittää Suomea matkailukohteina, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole hyödynnetty”. Mäki jatkaa, että jos matkailijoita saadaan lisää Suomeen, samalla lentoliikenteen verkosto pysyy pystyssä ja maakuntien saavutettavuus paranee.
Esimerkkejä naapurimaakunnista
Kuusamo on Kainuulle oiva esimerkki. Vaikka Kuusamon lentokentän matkustajamäärät ovat olleet pienempiä kuin Kajaanin ja matkailukohteena Vuokatti on majoitusvuorokausissa päihittänyt Rukan, on lento-operaattori Finnairin silmissä Kuusamo ollut kuitenkin se kohde, johon he ovat luottaneet. Tämä tuli ilmi jo maaliskuussa 2020, kun Kajaanin lento pysäytettiin, mutta Kuusamoa ei heti ja taas syksyllä Kuusamon lennot avattiin ruskakauden kynnyksellä ja ne jatkuvat edelleen. Finnairin omistama Aurinkomatkat on aloittanut Kuusamoon (kuten koko Lappiin) myös valmismatkojen myynnin. Viime viikolla saatiin lisää uutisia Kuusamon suunnalta, jonne Lufthansa on aloittamassa charter-lennot jo tänä keväänä.
On mielestäni selvää, että Kainuulla on matkailukohteena samat edellytykset pärjätä kuin Kuusamolla. On vain toimittava yhdessä ja määrätietoisesti, jolloin Kainuu voi olla jopa kokoaan suurempi matkailutoimija.
Joensuun tilanne on myös varsin verrannollinen Kajaaniin. Ylen uutinen paljastaa Pohjois-Karjalan suunnitelmat. Kaupunki miettii keinoja, joilla matkustajamäärä saadaan palautettua ennalleen. Ennen koronapandemiaa Joensuun kentän läpi kulki vuodessa 130 000 henkilöä. ”Me tarvitsemme vuosittain muutamia kymmeniä tuhansia matkustajia lisää, jotta kompensoisimme liikematkustuksen pienenemisen”, sanoo Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen. Joensuun kaupungin kunnianhimoinen tavoite on korvata koneista pois jäävät suomalaiset liikematkustajat keskieurooppalaisilla turisteilla – ja turvata samalla lentoyhteyden säilyminen. ”Matkailun markkinointiyhtiö VisitKarelia on neuvotellut viime viikkoina ulkomaisten matkanjärjestäjien sisäänostajien kanssa siitä, millaisille tuotteille on kysyntää. Puhumme merkittävästä matkailun kasvusta”, kertoi Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkonen Ylelle.
Arctic Lakeland Kainuulla on nyt näytön paikka!
Kainuun matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin suuralueyhteistyö ei ehtinyt juuri alkumetrejä pidemmälle, kun koronaepidemia veti maton jalkojen alta. Alkuun kuitenkin päästiin Kainuussa, kun täällä saatiin koottua Visit Finlandin yhteistyölle edellytetyt riittävät sitoumukset, laadittiin yhteinen strategia – Arctic Lakeland Kainuu – ja tehtiin näyttävä ja kiitosta saanut ensiesiintyminen Matkamessuilla tammikuussa 2020. Siltä pohjalta on nyt hyvä nopeasti jatkaa voimien kokoamista ja uskottavan matkailualuekuvan luomista matkanjärjestäjiin sekä liikenneoperaattoreihin.
Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö Kainuu voi menestyä matkailun kansainvälisillä markkinoilla omilla vetovoimatekijöillään. Se onnistuu, kun teemme määrätietoista ja vahvaa yhteistyötä matkailualueemme markkinoinnissa. Kainuun liitto[iii] on tässä työssä täysillä mukana!
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
PS. Nyt poikkeusoloissa ei pitäisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä lentoreittien kannattavuudesta, puhumattakaan päätöksiä lentoasemien sulkemisesta. Tilanne on täysin poikkeuksellinen kokonaisuutenakin. Kuriositeettina voi mainita, että Finavian tilastojen mukaan tammikuussa 2021 Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä oli Kittilä!
[i] Linkki maakuntajohtajan aiempaan blogiin: https://kainuunliitto.fi/blogi/kainuun-lentomotista-markkinaehtoiseen-lentoliikenteeseen/
[ii] Linkki Ylen 12.3.2021 verkkouutiseen: Kotimaan lentoliikenne voi näyttää koronan jälkeen kovin toisenlaiselta – Useita lentoasemia uhkaa alasajo | Yle Uutiset | yle.fi
[iii] Kainuun liiton hankkeita, jotka edistävät Kainuun matkailua ja markkinointia:
Kainuun liiton vetovastuulla on toiminut Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke, jossa on valmistunut Kajaanin lentoaseman kehittämissuunnitelma ja käynnistetty aluetyöryhmän toiminta. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Rauno Kurtti. Lisätietoa: Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 – Kainuun liitto
Kainuun liitossa matkailun toimialavastaavana on viime vuonna aloittanut aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen. Hänen vetovastuullaan on käynnissä mm. Kainuun aluemarkkinointihanke ja hän laatii Kainuun matkailun uutiskirjeet sekä osallistuu Kainuun matkaturvallisuustyöryhmään. Ks. Matkailutuote verkkoon! – Kainuun liitto ja Kainuuseen matkailukupla? Työryhmä alkaa selvittää matkailuturvallisuutta Kainuussa. – Kainuun liitto
Kainuun liitto koordinoi kainuulaisten matkailutoimijoiden Visit Finland -suuralueyhteistyötä. Yhteistyöverkoston koordinaattorina toimii Kajaanin ammattikorkeakoulussa Hanna Linjala.
Arctic Lakeland Kainuu -brändi on syntynyt em. yhteistyössä ja sen kehittämishanketta vetää Kainuun liitossa projektipäällikkö Tuomo Tahvanainen. Ks. Arctic Lakeland – uusi kansainvälinen brändi Kainuun matkailulle – Kainuun liitto
Lisäksi Kainuun liitto panostaa toiminnassaan erityisesti maakunnan aluemarkkinointiin ja mainetyöhön; viimeisin siihen liittyvä toimenpide on Kainuun kuvapankin perustaminen yhteiseen käyttöön. Lisätietoja Kainuun liitossa: viestintäpäällikkö Sari Eskelinen ja johdon assistentti Salli Mikkonen. Ks. Kainuu houkuttelee maakuntaan av-tuotantoja kuvapankin avulla – Kainuun liitto
