Maakuntaohjelman 2018-2021 ulkopuolinen arviointi on valmistunut

Kainuun maakuntaohjelman 2018-2021 arviointi tehtiin yhteistyössä Pohjois-Suomen maakuntien ja arvioinnin toteuttajan Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tietoa ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta sekä erityisesti antaa suosituksia ja näkemyksiä tulevan maakuntaohjelman valmisteluun. Kainuussa arvioinnin kyselyyn vastasi lähes 140 Kainuun kehittämisestä kiinnostunutta maakuntaohjelman toteuttajaa ja sidosryhmään kuuluvaa.

Maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi on osa lakisääteistä maakuntaohjelmien toteuttamisen prosessia. Maakuntaohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi se antaa suosituksia ja eväitä tulevan maakuntaohjelman valmisteluun. Arviointi mahdollisti myös kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen, sillä arviointi toteutettiin yhteistyössä Kainuun liiton, Keski-Pohjanmaan liiton, Lapin liiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kesken. Arviointi muodostui taustamateriaalien analyysin, maakuntaohjelman toteuttajille ja sidosryhmille suunnatun kyselyn, haastattelujen ja maakunnittaisten työpajojen lopputuloksena. Kainuussa kysely jaettiin laajalle vastaajajoukolle ja 138 vastasi kyselyyn. Jopa 16 % vastaajista oli yrittäjiä.

Arvioinnin havainnot

Kainuun maakuntaohjelman valmistelua pidettiin onnistuneena, mutta tavoitteiden kirjoa hieman liian laajana. Ohjelman toimeenpanon ja vaikuttavuuden onnistumisiksi nähtiin ohjelman ohjausvaikutuksen toimivuus ja hankerahoituksen kohdennuksen osuvuus. Eritysesti kärkitoimialojen kehittämispanostukset olivat onnistuneita. Kehittämistä sen sijaan vaativat maakuntaohjelman seuranta ja laajojen tavoitteiden operationalisointi.

Verkostot ja kumppanuudet nähdään Kainuussa toimiviksi. Yhteistyö on hyvää ja toiminta ketterää. Tarvitaan kuitenkin kumppanuuspöytiä ja myös enemmän maakuntarajojen ulkopuolelle suuntautuvaa yhteistyötä.

Ennakoinnin ja tulevaisuuden näkökulmista yhteinen jaettu tilannekuva koetaan onnistumiseksi ja toiminta ketteräksi. Ennakointityön tulisi olla jatkuvaa, nopeasyklistä ja systemaattisempaa.

Vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden edistämisen onnistumisia ovat strateginen eteneminen oikeaan suuntaan ja ympäristö- ja ilmastostrategiatyön käynnistäminen. Sen sijaan kehittämistä on yhä ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja vähähiilisyyden edistämisen toimeenpanossa.

Arvioinnin mukaan maakuntaohjelman toteuttamisen ja maakunnallisen kehittämisen tulevaisuutta tukevat rahoituspäätökset ovat olleet onnistuneita ja yhteinen tahtotila on löytynyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämistä on vielä hankehakemusten sparraamisessa ja yhteiskehittämisessä sekä hanketoiminnan arvioinnin ja laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä ja todentamisessa.

 

Suositukset tulevan maakuntaohjelman valmisteluun

Arviointiraportissa annetaan suosituksia tulevan maakuntaohjelman valmisteluun. Tulisi tehdä rohkeita valintoja ja rullaavaa strategia- ja ohjelmatyön mallia tulisi vahvistaa. Maakuntaohjelman etenemistä olisi hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan sekä tarkastella hankkeiden vaikuttavuutta ja laatua.  Ohjelman seurantaa tulee kehittää. On oltava selkeät mittarit ja välitavoitteet. Yhteistyön uusista muodoista nostettiin esille kumppanuuspöydät. Vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden huomioimisessa ympäristö- ja ilmastostrategiatyön toimeenpanon sujuvuus ja jalkauttaminen tulee varmistaa. Ylipäätään vähähiilisyyden ja ilmastovastuullisuuden teema tulee viedä uudelle tasolle vastaamaan EU:n ohjelmakauden tavoitteita. Viestinnässä tulee korostaa hyötyjä ja mahdollisuuksia.

Liitteet

  1. Pohjois-Suomen mako-arviointi_yhteenvetoraportti (pdf, 1,23M)
  2. Maakuntaohjelman arviointi_Kainuu_kalvot (pdf, 1,33M)